Yksinäisen miehen tie

Mitä tapahtuisi, jos ensi viikolla Herra vastaisi meidän rukouksiimme, ja Hän laskisi Apostolien tekojen aikaisen Jumalan pelon ja Pyhyyden ilmapiirin jokaiseen vapaiden suuntien seurakuntaan? Siis sen ilmapiirin, missä valehtelijat kaatuivat kuolleina maahan? 

Uskaltaisimmeko pyytää sitä enää joka sunnuntai, jos näkisimme ne ruumiskasat ennalta?

Ja toisaalta, onko meillä varaa olla pyytämättä? Olemmeko niin tottuneita valheeseen, että Aito Oikea sekä Totuus pelottavat? Uskottelemmeko me aidoksi kristillisyydeksi ja puhtaaksi kullaksi jotain sellaista, joka onkin vain kissankultaa ja valhetta?

Onko niin, että synnymme tämän uskonnollisen valheen ja petoksen sisälle, elämme siinä ja kuolemme siinä, saamatta koskaan tietää, mitä Jumalalla olisi ollut tarjota meille?

Onko niin, että Hän haluaisi antaa enemmän mutta ei voi, koska me emme nyky-kristillisyydessä kestäisi sitä? 

Mitä ikinä se maksaa, nyt on aika etsiä Herraa. Nyt on aika lopettaa ihmisten ja uskonnollisen valtavirran miellyttäminen, ja etsiä vain sitä, mikä tulee Häneltä. Meillä ei ole vaihtoehtoja. Olemme  kauan sitten jo kadottaneet Apostolien tekojen kristillisyyden, joka on ainut normaali, minkä Raamattu tuntee.

Näytä minulle yksikin suuri Jumalan mies Raamatusta tai historiasta, joka kulki uskonnollisen valtavirran ja aikansa kristillisen muodin mukana! Niitä ei ole! 

Jumalan miehen tie on hyvin yksinäisen miehen tie. Niin yksinäisen miehen tie, että kalpenisimme kauhusta, jos saisimme tietää sen totuuden pohjaan asti.

Ja silti, meillä ei ole mitään muuta mahdollisuutta kuin astua tuolle tielle ja maksaa hinta, yksinäisyyden hinta.

Kaikkina aikoina Jumalalle on riittänyt herätykseen vain yksi mies. Koskaan Hän ei ole tarvinnut enempää. Löytääkö Hän tuon miehen tänään? (Hes. 22:30)