Tunnetko todella Hänet?

Ja Jooas teki sitä, mikä on oikein Herran silmissä, niin kauan kuin pappi Joojada eli. (2. Aik. 24:2)

Ja Joosia poisti kaikki kauhistukset israelilaisten kaikista maakunnista ja vaati jokaista, joka Israelissa oli, palvelemaan Herraa, heidän Jumalaansa. Niin kauan kuin hän eli, he eivät luopuneet pois Herrasta, isiensä Jumalasta. (2. Aik. 34:33)

Keneen olet juurtunut?

Nämä kaksi Raamatunkohtaa tuovat esille meille varoittavan esimerkin siitä, mitä tapahtuu, kun ihminen ei kasva kiinni Herraan vaan ihmiseen.

Raamattu kertoo meille kuningas Jooaksesta, joka oppi harjoittamaan vanhurskautta pappi Joojadan ohjauksessa. Pappi neuvoi ja Jooas teki niin kuin neuvottiin. Ja kuninkaana Jooas vaati myös kansaa noudattamaan Jumalan lakeja ja vanhurskautta. Kun pappi Joojada aikanaan kuoli, Jooas lankesi pois Herrasta epäjumalan palvelukseen.

Kuningas Joosia oli vanhurskas mies. Niin kauan kuin hän eli, kansa teki sitä, mikä oli oikein Herran silmissä. Kun sitten Joosia kuoli, kansa lankesi pois Jumalan tahdosta.

Nämä esimerkit tuovat esiin hyvin vakavan varoituksen. Kaikki Jumalan valtakunnassa perustuu siihen, että ihminen kasvaa kiinni Kristukseen. Siihen, että ihminen uudestisyntymän kautta oppii sisäisessä maailmassa tuntemaan Herraansa ja näkemään Jumalan valtakunnan todellisuuden Hengen antaman viisauden ja valon mukaan. Kyse ei ole siitä, että ihminen kasvaa kiinni hengelliseen auktoriteettiin, pappiin tai pastoriin, vaan yksin Kristukseen.

Jooaksen ongelma oli, että hän kasvoi kiinni pappi Joojadaan ja oppi ulkoa raamatullisen elämän raamit ja toteutti niitä ulkoisesti oikein. Ja häntä matkimalla kansakin säilytti raamatulliset kulissit pystyssä. Mutta kun Joojada otettiin Jooakselta pois, kaikki romahti, ja koko kansan sortuminen oli suuri. Jooaksella ei ollut sisäisessä maailmassa sellaista Herran tuntemusta, joka olisi pitänyt hänet pystyssä, kun tukipilarit ja turvaverkot otettiin pois.

Yhteys Herraan

Joosian aikana kansa eli raamatullisesti niin kauan kuin Joosia eli. Kansa oppi hyvän kuninkaan johdolla elämään oikein. Mutta jälleen kerran he olivat kasvaneet kiinni ihmiseen, vahvaan hengelliseen johtajaan. He luottivat johtajan vievän heidät hengelliseen voittoon. Heidän hengellinen menestyksensä riippui Joosiasta. Heillä ei ollut syvää Herran tuntoa sisimmässään vaan ulkoa opittu raamatullisuus, joka heille oli opetettu. He olivat kasvaneet kiinni ulkoiseen raamatullisuuteen ja oppineet ulkoa isiensä uskon. 

Kuitenkaan isiltä peritty usko ja vaellus ei muuta ihmisen sydäntä. Se ei tuo yhteyttä Herraan vaan ainoastaan jalostaa parhaimmillaan ihmisestä uskovan näköisen ihmisen. Kun sitten aikanaan tukipilarit romahtavat ja myrskytulvat vyöryvät ylitse, kaikki ulkoinen sortuu, koska perusta ei ole kunnossa. Kun Joosia kuoli, kansa luopui Herrasta. Heillä ei ollut sydämen tasolla yhteyttä Herraan vaan ulkoiset jumalanpalveluspuitteet, jotka eivät olleet muuttaneet heidän sydäntään.

Uudestisyntymä

Jeesus sanoo, että se, joka ei uudestisynny ylhäältä, ei voi nähdä Jumalan valtakuntaa. (Joh. 3:3) Se ei tarkoita ainoastaan taivaaseen pääsemistä vaan meidän keskellämme olevaa Jumalan valtakuntaa, joka on sisäisesti meissä Jeesuksen mukaan.

Uudestisyntymätön ihminen voi kylläkin oppia elämään Jumalan valtakunnan sääntöjen mukaan, mutta ei todellisuudessa koskaan voi nähdä sitä sisäisesti, koska hän ei ole koskaan syntynyt sen maan kansalaiseksi. Uudestisyntymättömälle ihmiselle monet raamatulliset perusasiat ovat täysin käsittämättömiä. Hän ei voi nähdä niitä eikä sisäisessä maailmassa ymmärtää niitä, koska häneltä puuttuu Jumalan valo. Ihminen voidaan seurakuntakoneiston avulla äärimmilleen jalostaa noudattamaan Jumalan valtakunnan sääntöjä, mutta ei koskaan näkemään ja tuntemaan Jumalan valtakuntaa ja sen autuutta. Sisäisessä maailmassa oleva Jumalan todellisuus ei aukea kuin uudensyntymän kautta.

Aikamme ongelma

Puhun nyt suoraan ja vakavasti aikamme ilmiöistä, jotka huolestuttavat minua.

Kristillisyydessämme vuosia sitten valitut väärät linjavedot ovat nyt kostautumassa voimakkaalla tavalla seurakunnissamme. Herätyskristillisyydestä on hävinnyt suurelta osin julistus synnistä, siksi ei ole synnin tuntoa. Koska ei ole synnintuntoa, ihmiset eivät enää itke syntejään. Ja koska he eivät itke syntejään, he eivät tule aitoon sydämen parannukseen. Ja koska he eivät tule totiseen sydämen parannukseen, he eivät uudestisynny ylhäältä. Ja koska he eivät uudestisynny ylhäältä, he eivät voi nähdä täällä ajassa Jumalan valtakunnan todellisuutta ja sen tuomaa aitoa Hengen elämää. Ja koska ei ole Hengen elämää, ei ole aitoa herätystä.

Sen sijaan herätyskokousten tilalle, joissa ennen julistettiin voimakkaasti lakia syntisille, ovat tulleet ylistyskokoukset. Parannussaarnojen tilalle ovat tulleet teologiset seminaarit ja kristillinen psykologia, joka pyrkii rauhoittamaan ihmisen syyllisyyttä Jumalan edessä. Syyllisyyttä ei paranneta Jeesuksen verellä vaan psykologialla ja sielunhoidolla, joka ei puhdista ja paranna synnin haavaa vaan ainoastaan peittää sen laastarilla ja puuduttaa kivun hetkellisellä kipulääkeannoksella.

Seurakunnissa on noussut sukupolvi, joka tekee ulkoisesti asiat oikein, mutta sisäisesti he eivät koe omistavansa aitoa Jumalan elämää. Heiltä puuttuu ehdottomuus ja Hengen palo. He rakastavat kaikkea tunnepitoista ylistystä, koska se täyttää hetkellisesti heidän sydämen tyhjyyden. Sisäistä köyhyyttä yritetään täyttää korvikkeilla, jotka eivät ravitse ja tuo yltäkylläisyyttä sisäiseen maailmaan. Ylistys ja hengellinen toiminta on jalostettu seurakunnissa äärimmilleen salonkikelpoisiksi, jotta nuoret saataisiin pysymään kristillisten raamien sisäpuolella.  Heille tarjotaan kristillistä viihdettä uudestisyntymän ja todellisen Herran tuntemisen sijaan. Ylistyskokoukset on venytetty pitkiksi, ja niitä on tehostettu värivaloilla ja savukoneilla, jotta tunnelma ja sielullinen elämys olisi mahdollisimman aidon tuntuinen. Näin varmistetaan, että kaikki viihtyy ja kaikilla on hyvä olo. Ylistyksestä on monin painoin tullut keino saavuttaa jotain, se ei ole enää seuraus vaan väline. Se on kuitenkin monin paikoin pelkkää puuduttavaa kipulääkettä, joka väliaikaisesti täyttää sydämen tyhjyyden, mutta ei tuo Jumalan elämää sisäiseen maailmaan. He ovat sielullisia, Henkeä heillä ei ole, sanoi Juuda eräistä ihmisistä Raamatussa.

Nyt nämä nuoret kasvavat pahimmillaan sellaisessa seurakunnassa, jossa heidät johdetaan sisälle suureen kuplaan ja tunnepitoiseen illuusioon, jossa uskonelämä on hengailua ja viihdettä, eikä Jeesuksen seuraamista. Jumalanpalvelus on pääosin ylistystä eikä ravitsevaa Jumalan sanaa, joka muuttaa elämän. Pyhästä Hengen luullaan olevan sielullinen tunneväristys eikä persoona, joka johtaa Kristuksen sisäiseen tuntemiseen ja yltäkylläisyyteen arjen keskellä. Kaikki tämä pumpuli peittää alleen suuren määrä nuoria, jotka ovat himojensa ja hekumojensa orjia. Heille on opetettu, että armo on peitto, jonka alle mahtuu syntiriippuvuudet, eivätkä hei tunne sitä Raamatun perustotuutta, että uskovainen ei voi olla synnin orja. Armo vapauttaa synnistä eikä peitä syntiä. (Room. 6:14)

Ylistyskokouksista ja diskojytästä on tullut kristillisyyden nimissä kulkeva korvike maailman riennoille. Nuorten ulkoinen riettaus saadaan ehkä jotenkin hillittyä, mutta sisäistä Kristus-elämää ei saada luotua keinotekoisesti luodulla hengellisellä vaahtokarkilla. Vain uudestisyntymä avaa tien Jumalan pyhyyksiin. Vain uudestisyntymä tuo aidon Jumalan todellisuuden ihmisen elämään. Silloin ei tarvita enää korvikkeita. Sisäinen Kristuksen tunteminen riittää. Se tuo pysyvän rauhan ja pelastusvarmuuden, jota mikään muu ei anna. Ei edes ylistys.

Reaktioita

Kun tällainen uudestisyntymätön äärimmilleen kristityn näköiseksi jalostettu ihminen saa kuulla ensimmäistä kertaa sanoman synnistä, parannuksesta, oman elämän kadottamisesta ja uudestisyntymän välttämättömyydestä, hän usein suuttuu. Sanan totuuden pisto sattuu sydämeen, kun hän ensimmäistä kertaa näkee oman tilansa Jumalan Hengen ja Sanan valossa. Monesti he sanovat totuuden julistajaa liian tiukaksi, ahdasmieliseksi tai lakihenkiseksi ihmiseksi, joka ei ymmärrä armoa. Vaikka todellisuudessa synnintunto ja parannus ovat ensimmäiset askeleet armoon sisälle. Vaikka Jeesuksen mukaan pelastukseen sisälle vievä portti on ahdas ja tie kaita, heille on opetettu lavea portti ja lavea tie. Heidän tiensä ja porttinsa ei ole ahtaita eikä kaitoja. Heidän opetettu kristillisyys on laveaa ja avaraa, eikä se ole vaatinut heiltä oikeastaan yhtään mitään muuta kuin seurakunnan ovesta sisälle astumisen. Heidän elämänsä ei ole koskaan sisäisesti muuttunut uudestisyntymän kokemuksen kautta, ja siksi he kadehtivat aidon evankeliumin kautta, ahtaasta portista, sisälle tulleita uskovia.

Heille todellinen synnintunto on ollut täysin vieras käsite, koska laimennetun valheen evankeliumin piirissä synnintuntoa ei ole syntynyt. He ovat valheen uhreja, kuten osa Korinttin ja Galatian seurakunnasta, jossa julistettiin toista Jeesusta, toista evankeliumia ja joissa toimivat valheen opettajat ja valheapostolit. (2.Kor. 11.luku ja Gal. 1. luku) He ovat uhreja. Niiden väärien linjavetojen uhreja, jotka vedettiin vuosia sitten seurakunnissamme, kun tämä ylistysliike ja menestystä ihaileva kristillisyys korvasi parannuksen ja Kristuksen verisen armon evankeliumin. Siksi he tänään vierasta heille tuntematonta ja heille liian ahdasta parannuksen ja ahtaan portin evankeliumia, jonka kautta Jumalan Sana tuomitsee heidän sydämen ajatukset ja aivoitukset. He haluavat seurakunnistaan pois sen kaltaiset uudet pastorit, jotka ovat "uuden" sanomansa kanssa tunkeutuneet nyt ensimmäistä kertaa heidän mukavuusvyöhykkeelle ja näyttäneet, että heidän uskonsa ei riitäkkään, koska se ei ole syntynyt Jeesuksen verisissä haavoissa vaan ihmisen päässä. On tehtävä parannus ja annettava Jeesukselle kaikki valta omassa elämässä. On uudestisynnyttävä. Sitä ei ihminen eikä seurakuntakoneisto saa aikaan vaan Jumala yksin.

Mikä neuvoksi?

Minulla ei ole viisautta vastata siihen, miten tuo valheellinen light-evankeliumi ja sen vaikutukset saadaan kitkettyä pois seurakunnistamme. Sen vain tiedän, että maamme kaipaa enemmän kuin koskaan sellaisia myrskytuulissa jykevästi seisovia pasuunoita, jotka tuntevat sisäisesti niin voimakkaasti Herransa, että he uskaltavat julistaa totuuden Johannes Kastajan ja Elian hengessä pois poikenneelle Jumalan kansalle niin, että synnintunto ja parannuksen tarve palaa takaisin Suomen Siioniin. Vain niiden kautta seurakuntiimme syntyy jälleen terveitä lapsia eikä valhe-evankeliumin aikaansaamia käännynnäisiä.

Oletko kuuliainen Pojalle?

Jeesus kysyi kerran eräiltä ihmisiltä: Miksi te huudatte minulle: 'Herra, Herra!' ettekä tee, mitä minä sanon? (Luuk. 6:46)

Kaksi miestä

Olipa kerran kaksi miestä, jotka sairastuivat tappavaan syöpään. Lääkäri kertoo heille ilouutisen, että syöpä on parannettavissa. Lääkäri määrää lääkkeet ja antaa leikkausajan molemmille miehille.

Miehet ovat iloisia. He eivät kuolisikaan. Heidän elämänsä jatkuisi. He tunsivat aivan kuin saaneensa elämänsä takaisin. He uskovat lääkärin sanoman. He uskovat, että lääkkeet ja leikkaus parantavat heidät, koska lääkäri on niin luvannut.

Ensimmäinen mies tekee niin kuin lääkäri on määrännyt. Hän ottaa lääkkeet ohjeiden mukaan, saapuu leikkauspaikalle ja tulee terveeksi.

Toinen mies uskoo kyllä lääkärin olevan oikeassa. Hän uskoo lääkärin olemassa oloon ja ammattitaitoon. Hän uskoo lääkkeiden ja leikkauksen parantavaan apuun, mutta hän ei silti tee lääkärin ohjeiden mukaan. Hän ei halua käydä läpi tuota tuskallista prosessia, jossa veitsi viiltää häneen ja läkkeet vievät hiukset päästä. Hän haluaa sen sijaan käyttää kipulääkkeitä, korvikkeita, jotka vievät kivun ja säryn mutta eivät paranna syöpää.

Muutaman kuukauden päästä toinen mies kuoli syöpäänsä. Usko lääkäriin ja lääkkeisiin ei palastanut miestä, koska hän ei koskaan ollut kuuliainen lääkärin sanoille.

Kuuluaisuus ratkaisee kaiken

Ystäväni, uskot ehkä Jeesukseen ja Hänen sovitustyöhönsä. Uskot, että Hänen verensä puhdistaa kaikesta synnistä. Siinä teet oikein. Mutta se ei auta sinua, ellet ole kuuliainen Hänelle. Lueppa tarkkaan, mitä Jumala sanoo Jeesuksesta:

Joka uskoo Poikaan, sillä on iankaikkinen elämä; mutta joka ei ole kuuliainen Pojalle, se ei ole elämää näkevä, vaan Jumalan viha pysyy hänen päällänsä. (Joh. 3:36)

Jumalan armo ilmestyy sinulle vasta, kun olet kuuliainen Jumalan Pojalle ja teet sen, mitä Hän kehottaa. Usko Häneen ja Hänen verensä voimaan on lähtökohta pelastumiselle aivan niin kuin se oli esimerkin kahdelle miehelle. Mutta pelkkä totena pitäminen ei pelasta vaan on astuttava uskon kuuliaisuuden askel. Mikä on tuo askel? Jumala vastaa:

Tehkää parannus ja kääntykää, että teidän syntinne pyyhittäisiin pois. (Apt. 3:19)

Siinä on vedenjakaja tänään. Kristikansa on täynnä uskovina itseään pitäviä ihmisiä. Heillä on tunnustus ja isien usko, mutta he eivät ole kaikki koskaan totelleet Taivaallisen Lääkärin ohjeita. He eivät ole kääntyneet syntielämästään pois. He eivät ole antaneet Jumalan Sanan miekan viiltää ja leikata heidän sydäntään, jotta synnin syöpäkasvaina saataisiin poistettua. Heille ovat riittäneet uskonnolliseet korvikkeet, olkoonpa ne kuinka raamatullisia tahansa. He ylistävät, menevät kasteelle, käyvät kokouksissa ja jopa lukevat Raamattuaan. Se kaikki on oikein, mutta tärkein on unohtunut. He eivät ole koskaan tulleet Jeesuksen luokse kadottamaan omaa syntielämäänsä. Heille kristillisyys on riittänyt niin pitkälle, kun se heidän mukavuudelleen sopii. He suorittavat kristillisyyttää kirkkokuntien ja pastoreiden ehdoilla, mutta eivät Taivaallisen Kirurgin ehdoilla, joka tahtoisi ottaa pois tappavan syövän.

Heidät on pumpattu täyteen uskonnollista morfiinia, kipulääkettä, joka huumaa ja turruuttaa heidät tunnottomiksi synnintuntoa vastaan. He eivät tunne enää synnin syövän kipua, koska heidän sielunsa on täynnä uskonnollista huumetta, joka vaientaa syyttävän omantunnon keinotekoisesti ja väliaikaisesti. He eivät halua pysähtyä tuon uskonnollisen näytelmän keskellä, koska silloin he tuntisivat piston sydämessään. He tuntisivat silloin syövän poltteen, joka muistuttaisi heitä parannuksen välttämättömyydestä.

He uskovat kyllä Jumalan Pojan olevan Herra, mutta eivät ole kuuliaisia Hänelle ja siksi Jumalan viha lepää heidän yllään.  Hei eivät tahdo tehdä rehellistä parannusta. He tyytyvät uskonnolliseen välitilaan, joka peittää alleen heidän himonsa ja tottelemattomuutensa. Heistä profeetta Hesekiel on profetoinut jo 2600 vuotta sitten:

He tulevat sinun luoksesi niin kuin kansan on tapana ja istuvat edessäsi minun kansanani. He kuuntelevat sanojasi mutta eivät tee niiden mukaan, sillä he osoittavat rakkautta suullaan, mutta heidän sydämensä ahnehtii väärää voittoa.  Sinä olet heille kuin rakkauslaulu, kauniisti laulettu ja hyvin soitettu. He kyllä kuuntelevat sanojasi mutta eivät tee niiden mukaan. (Hes.33:31-43)

Tänään ystäväni pysähdy edes hetkeksi. Kysyn sinulta: Onko sinun syöpäkasvaimesi poistettu? Oletko sinä tänään kuuliainen Jeesukselle ja oletko tehnyt parannuksen? Niissä kysymyksissä on sinun iankaikkinen elämäsi.

Tie lähteelle

Ja joka janoaa, tulkoon, ja joka tahtoo, ottakoon elämän vettä lahjaksi. (Ilm. 22:17)

Mutta juhlan viimeisenä, suurena päivänä Jeesus seisoi ja huusi ja sanoi: "Jos joku janoaa, niin tulkoon minun tyköni ja juokoon. Joka uskoo minuun, hänen sisimmästään on, niinkuin Raamattu sanoo, juokseva elävän veden virrat." (Joh. 7:37-38)

Tämä lyhyt kirjoitus on sinulle, joka et ole täyttynyt Pyhällä Hengellä tai olet asiasta epävarma. Herra tulee tekemään sen voimallisesti, kun sinulle aukenee Raamatun yksinkertainen totuus asiasta. Asia on niin yksinkertainen, että lapsikin voi ottaa sen vastaan. 

Pyhän Hengen täyteys on tarkoitettu ennen kaikkea sinulle voimaksi todistaa Jeesuksesta. Pyhä Henki tahtoo tehdä sinusta väkevän todistajan. Kysymys ei ole ensisijaisesti siitä, että saisit hengellisia kokemuksia vaan voiman todistaa Jeesuksesta muille. Pelokkaasta Jeesuksen kieltäjä Pietarista tuli yhdessä hetkessä voimakas Jumalan ase, joka todisti Jeesuksesta koko loppu elämänsä ajan. Kaikki perustui Jumalan Hengen voimaan. (Apt. 1:8)

Kaipaatko todistaa Jeesuksesta? Koetko itsesi heikoksi? Kaipaatko sinä Pyhän Hengen täyteyttä? Janoatko sinä sitä? Jos janoat ja koet olevasi heikko, niin onnittelen sinua. Pyhän Hengen voima on sinua varten. Salli minun ohjata sinut tämän lupauksen lähteelle.

Hörhöilyn trauma

Tämän päivän kristillisellä kentällä on paljon sellaisia uskovia, jotka ovat nähneet paljon äärikarismaattista hörhöilyä ympärillään. Siksi he ovat Hengen täyteyden suhteen lukossa. Vapaisiin suuntiin rantautuneet epäraittiit ilmiöt ovat saaneet monet uskovat vetäytymään kuoreensa. Äärikarismaattisuudessa on tehty paljon väärää, epäraitista ja jopa hengellistä väkivaltaa ihmisille. Se on kuitenkin Vihollisen ovela juoni saada uskovat pelkäämään aitoa Totuuden Hengen liikehdintää. Kun on nähty vuositolkulla niin paljon epäraitista sielullista harhaa, ei uskalleta heittäytyä aitoon Jumalan Hengen virtaan eikä avata sydämen ovia Hänen aidolle lahjalleen. 

Turvallisinta kuitenkin on katsoa, mitä Raamattu sanoo asiasta. Unohtakaamme hetkeksi kaikki muu ja antakaamme Raamatun kautta Jumalan Hengen valon valaista sydämemme silmille se Hengen maailma, jonka Jumala itse on suunnitellut seurakunnalleen. Jumalan Henki ei vie harhaan vaan kaikkeen totuuteen. Isä ei anna skorppiooneja ja käärmeitä, jos me Häneltä Pyhää Henkeä anomme. Näin Jeesus itse on luvannut.

Henki on jo tullut

Jeesus tiesi, etteivät opetuslapset kykene evankelioimaan ilman Pyhän Hengen voimaa. Siksi Jeesus kielsi lähtemästä kertomaan ihmisille Hänestä ennen kuin heidät puettaisiin Pyhän Hengen voimalla korkeudesta (Apt. 1:7-8)

Opetuslapset tekivät niin kuin Mestari oli kehottanut. He odottivat yli viikon, ja sitten se tapahtui. Jeesus oli istuutunut Isän oikealle puolelle, ja Hän täytti antamansa lupauksen. Jumalan Henki vuodatattiin kaikkien yläsalissa olevien yli sadan janoisen opetuslapsen päälle (Apt. 2. luku). 

Tuo tapahtuma oli helluntaipäivän Pyhän Hengen vuodatuksen päivä. Mutta oletko huomannut, että se on ainut kerta, jolloin opetuslapset odottivat Raamatussa Pyhän Hengen täyteyttä. Kun luet apostolien tekoja eteenpäin, et huomaa enää, että kukaan kehottaa odottamaan Hengellä täyttymistä. Miksi? Koska Henki on jo tullut. Jeesus oli Hänet lupauksensa mukaan lähettänyt.

Helluntain tällä puolen Paavali jopa käskee efesolaisia: "täyttykää Hengellä" (Ef. 5:18). Samoin Raamatun lopussa Jumala kutsuu janoisia elävän veden luo: "ottakoon lahjaksi elävää vettä". Elävä vesi on Pyhä Henki Jeesuksen mukaan. (Joh. 7:39) Emme löydä helluntain tällä puolella enää kehotusta odottamaan Hengen täyteyttä. Päin vastoin meitä kehotetaan täyttymään Hengellä ja ottamaan vastaan lahjana se.

Samoin kuin me emme odota enää Vanhan Testamentin lupaamaan Messiasta, koska Hän, Jeesus Kristus on jo tullut, ei meidän myöskään tarvitse odottaa Pyhää Henkeä. Kun joku tahtoo tulla uskoon, me emme käske odottamaan vaan kerromme hänelle evankeliumin. Tänään on pelastuksen päivä! Tänään Jeesus pelastaa katuvan syntisen, joka turvaa Golgatan täytettyyn työhön eikö totta?

Samoin on Hengellä täyttymisen kanssa. Jeesus tahtoo täyttää Pyhällä Hengellä, koska Pyhä Henki on jo täällä. Hän on luvannut sen täyteyden kuuluvan jokaiselle uskovalle (Apt. 2:39). Jos olet tehnyt parannuksen, käynyt kasteella ja uskot Jeesukseen, mitään estettä Pyhällä Hengellä täyttymiselle ei ole. Niin. Se oli ehto Pietarin puheessa "tehkää siis parannus ja ottakoon kukin teistä kasteen.. niin te saatte Pyhän Hengen lahjan" (Apt. 2:37-39) Oletko tehnyt parannuksen ja ottanut itse kasteen Herran Jeesuksen nimeen? Jos olet niin mitään estettä ei ole Pyhällä Hengellä täyttymiseen. Astu tänään virtaan ja ota vastaan Jumalan lupaus!

Jokaisessa uudestisyntyneessä on Pyhä Henki sinettinä, mutta kaikki eivät ole saaneet Häntä vielä voimana. Siitä on nyt kysymys.

Tapaus Efeso

Otetaanpa käytännön esimerkki Raamatusta. Efesossa oli tullut ihmisiä uskoon. Palava evankeliumin julistaja Apollos oli ollut Jumalan käytössä ja ihmisiä oli pelastunut. 

Nyt (Apt. 19:1-) Paavali tulee paikalle. Oletko huomannut, mikä oli Paavalin ensimmäinen huoli? Hän kysyy uskoontulleilta: Saitteko Pyhän Hengen silloin, kun te tulitte uskoon? (Apt. 19:2)  Paavali tiesi, että se on uskoontulon jälkeen tärkein tapahtuma, mitä ihminen voi kokea. Hän oli ensimmäisenä huolissaan siitä.

Tuo saitteko Pyhän Hengen tulisi kääntää otitteko vastaan Pyhän Hengen. Englantilainen King James käännös nimenomaan käyttää sanaa receive eli ottaa vastaan. Paavalin tärkeysjärjestyksessä ensimmäisenä uskoontulon jälkeen on Pyhällä Hengellä täyttyminen. Se oli jatkuvasti apostolien teoissa äärimmäisen tärkeänä asiana mukana siellä, missä evankeliumia julistettiin. 

Efesolaiset uskoontulleet vastasivat, etteivät he ole kuulleet Pyhästä Hengestä mitään. (Apt. 19:3) Apollos ei ollut asiasta jostain syystä puhunut mitään. Kun Paavali antoi asiasta opetusta ja ohjasi uskoontulleet kasteelle, efesolaiset uskoivat asian ja tapahtui seuraavaa:

Ja kun Paavali pani kätensä heidän päälleen, tuli heidän päällensä Pyhä Henki, ja he puhuivat kielillä ja ennustivat. (Apt. 19:6)

Näin yksinkertaista se on. Pyhä Henki on tullut. Hänet täytyy ottaa vastaan yksinkertaisesti uskolla. Niin kuin Joh. 1:12 kehottaa meidät ottamaan vastaan Jeesuksen, samoin otamme vastaan Hengellä täyttymisen uskolla ojentautumalla Jeesuksen puoleen. Ei pelastusta tarvitse odottaa, jos sydämen tila on oikea. Niin ei henkikastettakaan. Pyhä Henki on jo tullut. Lupaus on annettu Jumalan puolelta meille. Nyt meidän tehtävämme on uskossa astua virtaan ja juoda.

He alkoivat puhua

Paavali rukoili Hengen täyteyttä ja laski kätensä efesolaisten päälle. Mikä oli efesoaisten osuus? Lueppa tarkkaan: he puhuivat. Samoin kuin Apt. 2. luvussa sanotaan:

Ja he tulivat kaikki Pyhällä Hengellä täytetyiksi ja alkoivat puhua muilla kielillä..

He alkoivat puhua. Heillä oli Jeesuksen lupaus, johon he uskossa ojentautuivat, mutta Jumala ei alkanut puhua heidän puolestaan kielillä. He itse ALKOIVAT puhua muilla kielillä. He astuivat uskossa siihen virtaan, joka heidän edessään oli. Heillä kävi niin kuin Psalmeissa sanotaan avaa suusi, niin minä sen täytän. (Ps.81:11) He avasivat suunsa ja puhuivat. 

Ystäväni sinulla on sama lupaus. Tutki apostolien tekoja ja havaitse, että jatkuvasti tämä toistuu siellä, missä evankeliumia julistetaan. Paavali sanoo, että Hän soisi meidän kaikkien puhuvan kielillä. En ota nyt kantaa siihen, puhuuko kaikki Hengellä täyttyneet kielillä. Voidaan todeta, että apostolien teoissa suurin osa puhui. Mahdollisesti kaikki, mutta ainakin lähes kaikki. Ja Jeesus ei ole tänään muuttunut miksikään. Niin sen tulisi olla tänä päivänäkin.

Olet ehkä täyttynyt Pyhällä Hengellä, mutta et ole uskaltanut kuitenkaan astua virtaan ja tarttua uskolla Jumalan sanan lupaukseen. Ehkä olosuhteet ovat olleet niin epäraittiit, että olet vetäytynyt kuoreesi ja olet tyytyväinen välitilaasi. Älä kuitenkaan ole! Vaan tule kuorestasi ulos ja usko, että Jeesus tahtoo nyt täyttää sinut Hengellään ja voimallaan. Hän on luvannut niin. Ei sinun tarvitse odottaa. Henki on tullut jo. Ja nyt sinun tehtävänäsi on ottaa vastaan Jumalan antama Pyhän Hengen lahja niin kuin efesolaisetkin tekivät. Unohda kaikki menneet hörhöilyt ja epäraittiit ilmiöt. Katso Jeesukseen. Älä anna väärän rahan viedä silmistäsi oikean rahan arvoa.

Käytännössä

Heskielin kirjan 39. luvussa mies vei Hesekielin nilkkaveteen, sitten polviveteen, sitten lanneveteen ja lopulta uimaveteen. Se oli Hengen virta, joka lähti Jumalan valtaistuimelta. Mene luettuasi Jeesuksen eteen.  Sulje kaikki häiriötekijät. Olkaa vain kahden, sinä ja Jeesus. Tee nyt selkoa mielessäsi, että sinä uskot, Pyhän Hengen lahjan olevan sinua varten. (Apt. 2:39) Se ei ole pastorin lupaus eikä kirkon lupaus vaan Jumalan lupaus. Älä yritä puristaa uskoa itsestäsi vaan käännä katseesi Jeesukseen, joka on ojentamassa lahjaa sinulle. Katso, miten Hän tarjoaa tuota lahjaa sinulle juuri nyt niin kuin Jumalan sanassa meille luvataan (Apt. 2:39, Ilm. 22:17, Joh. 7:37-39). Otatko sinä sen vastaan? Se on lahja sinulle. Se ei ole joululahja, jota sinun tulee odottaa, kunne joulu tulee. Se on lahja, jota Jeesus tarjoaa sinulle tässä ja nyt.  Hän tarjoaa sinulle elävää vettä. Sano kiitos ja ota se vastaan. Astu uskossa eteenpäin ja juo. Sinä tarvitset sitä enemmän kuin tiedätkään.

Kun uskot lahjan olevan sinua varten tässä ja nyt niin kuin Raamattu lupaa, ala kiittää siitä. Katso Jeesukseen ja ota se vastaan kiitoksella. Hän kastaa Pyhällä Hengellä ja tulella. 

Nyt on sinun vuorosi uskossa heittäytyä virtaan. Moni jää tässä kohtaa polviveteen. Ota viimeinen askel ja astu uimaveteen. Anna Hengen virran viedä sinut. Avaa suusi ja Jumala täyttää sen uusilla kielillä. He puhuivat ja alkoivat puhua- sanottiin apostolien teoissa. Se oli ihmisen vastuu. Avata suu ja puhua sitä, mitä Henki puhuttavaksi antaa.

Mene siis jo tänään kammioosi. Sulje ovi. Tarraudu Jumalan lupaukseen ja usko se todemmaksi kuin mitkään muut lupaukset. Hän seisoo lupauksensa takana. Anna Hengen täyttää sinut, avaa suusi ja puhu sitä, mitä Henki sinulle puhuttavaksi antaa.  Jumalan Hengen voima on tarkoitettu kaikille, jotka janoavat ja uskovat.

Näetkö Hänet?

Tiedätkö, että Jumalan lapsen ei koskaan tarvitse pelätä yhtään mitään? Ajatus voi kuulostaa kauniilta lohduttavalta korulauseelta, mutta se on Raamatun yksi tärkeimmistä totuuksista. Pelot ja monenlaiset taakat invalidisoivat uskonelämäämme, ja niiden kautta vihollinen pitää meitä sidottuna jopa vuosikausia. Sisäiset voimavaramme kuluvat pelkoja vastaan taisteluun eikä Herran palvelemiseen.

Mistä pelot johtuvat? Ne johtuvat siitä, ettemme näe Herraa emmekä usko sitä, kuka Hän todella on. Jos näkisimme Herran joka hetki vieressämme, emme pelkäisi mitään.

Ajattele nyt, jos näkisit vierelläsi turvanasi Ikiaikojen Kaikkivaltiaan Majesteetin. Jos Hän olisi jatkuvasti suojanasi ja ympäröisi sinua rakkaudellaan, mitä pelkäisit? Et mitään. Minulla on kuitenkin ilouutinen: Hän on vierelläsi. Hän asuu sinussa ja on todellisempi kuin kaikki näkyvä yhteensä, jos olet Hänen omansa. Ongelmamme on vain siinä, että mielemme tasapaino on liian kiinni näkyväisissä olosuhteissa kuin Hänen todellisuudessaan.

Avaa Hänen silmänsä

Kerran Aramin sotajoukot saapuivat hakemaan profeetta Elisaa Dootanin kaupungista. Vihollisen joukot piirittivät koko kaupungin saadakseen Elisan käsiinsä. Elisan palvelija ryntäsi aamulla valtavassa paniikissa Elisan luokse kertomaan suru-uutista. Hänet oli vallannut suuri pelko ja kauhu vallitsevien olosuhteiden vuoksi. Vihollisen läsnäolo sai palvelijan suunniltaan. 

Elisa oli tyynen rauhallinen. Hän nimittäin näki jotain, mitä muut eivät nähneet. Hän näki elävän Jumalan todellisuuden, näkymättömän maailman, jossa kaikki oli edelleen hyvin. Ei Jumalan maailmoissa rauha järkkynyt millään tavalla, vaikka koko vihollisen armeija ase-arsenaaleineen oli tullut taistelemaan pientä ihmistä vastaan. Elisan turva oli Israelin Elävä Jumala. Kun vihollinen hyökkää Jumalan ihmistä vastaan, hän hyökkään todellisuudessa Jumalaa vastaan. Elisa tiesi, että hänen todellisuutensa on Jumalan todellisuus, eivätkä näkyväiset olosuhteet. Siksi hän vastasi palvelijalleen: 

"Älä pelkää, sillä niitä, jotka ovat meidän kanssamme, on enemmän kuin niitä, jotka ovat heidän kanssansa. "Ja Elisa rukoili ja sanoi: "Herra, avaa hänen silmänsä, että hän näkisi." Ja Herra avasi palvelijan silmät, ja hän näki, ja katso: vuori oli täynnä tulisia hevosia ja tulisia vaunuja Elisan ympärillä. (2.Kun.6:16-17)

Elisa rukoili ”Herra, avaa hänen silmänsä, että hän näkisi.” Eikö tässä ole avain rauhaan? Nähdä hengessä, kuka todella on meidän vierellämme ja kuka on Hän, joka ympäröi meitä. Jos Hän on Elävä Israelin Jumala, kuka voi silloin olla meitä vastaan? Mikä on se instanssi, jonka voima voisi voittaa meidät? Ei mikään eikä kukaan. Elisa eli tässä todellisuudessa, ja hän sai tuolloin suuren voiton koko Israelille.

Voit voittaa lopullisesti pelkosi, kun uskot ja ojentaudut sen mukaan, että Jeesus on sinun vierelläsi, ja sinä olet Hänen. Sinun elämäsi on Hänen varassaan ja Hän on turvasi. Silloin sinulla on kaikki yhtä hyvin kuin Jeesuksella.

Opetuslapset myrskyssä

Muistatko, miten opetuslapset pelkäsivät hukkuvansa myrskyyn Jeesuksen läsnäolossa? Eikö ole absurdia, että Jeesuksen läsnäolossa opetuslapset olivat suuren kauhun ja pelon vallassa? Se johtui Jeesuksen mukaan opetuslasten vähäisestä uskosta. He eivät täydellisesti tienneet ja uskoneet, kuka Jeesus on. Heidän käsityksensä Jeesuksen voimasta ja hallintavallasta oli hyvin suppea.

Vaikka Jeesus oli juuri äsken sanonut Menkäämme järven tuolle puolen.. (Luuk. 8:22) Huomaatko, että Jeesus itse oli sanonut, että he menevät järven toiselle puolelle? Eikö matkan lopputulos ollut silloin sinetöity ennen kuin se oli ehtinyt alkamaan? Jos Jeesus oli ilmoittanut, että he menevät vastarannalle, niin tulisi varmasti tapahtumaan. Olisiko silloin mitään mahdollisuutta pelkoon, vaikka matkalla tulisi millainen myrsky tahansa. Jeesuksella ei ollut mitään hätää. Hän nukkui sillä aikaa, kun opetuslapset huusivat kauhun vallassa. 

Meillä on Raamatussa Jumalan sanan järkkymätön lupaus, että kaikki on aina hyvin, kun Jeesus on vierellämme. Lupauksia on kymmenittäin. Se on meidän todellisuutemme, jossa saamme levätä. Jeesus on juuri nyt vierellämme. Hän on täynnä rauhaa, koska kaikki on hyvin. Olkaamme mekin siis rauhassa. Kaikki on hyvin ja päättyy hyvin, kun katsomme Häneen ja luotamme Hänen lupauksiinsa.

Pietari luulee hukkuvansa

Eikö Pietari ole aivan kuin me? Jeesus on hänen silmiensä edessä, ja silti hän pelkää myrskyjen vaahtopäitä. Kun Pietari katselee olosuhteitaan, hän alkaa vajota ja luulee jo hukkuvansa. Kun Hän kääntää katseensa Jeesukseen, kaikki onkin taas hyvin.

Meidän mielestämme usein Pietari on koominen opetuslapsi, mutta me olemme usein juuri hänenlaisiaan. Jeesus totisesti on vieressämme joka hetki, ja silti me huudamme kauhun vallassa, pelkäämme ja vajoamme murheittemme aaltoihin. Meidän tulisi joka hetki katsoa vain Herraan. Silloin tiedämme kaiken olevan hyvin. Ei ole mitään väliä, mitä vierellämme tapahtuu. Se on yhdentekevää. Voitto on kaikissa mahdollisissa elämän olosuhteissa Jeesus Kristus. Meidän ei tarvitse tietää, miten ongelmista selvitään. Hän tietää. Ja Hän vie meidät myrskyjen halki voittoon, kun katsomme Häneen. Jos katseemme on myrskyssä, olemme heti pulassa.

Aabraham uskoi

Aabrahamilla oli lupaus siitä, että Iisakista hän saisi suvulleen jatkajan. Hän uskoi sen.

Eräänä päivänä Jumala pyysi jotain perin oudon kuuloista. Aabrahamin tulisi uhrata Iisak Moorian vuorella polttouhriksi. Siis Aabrahamin tulisi käytännössä tappaa se poika, josta Jumala oli luvannut tehdä suuren kansan. Huomaatko, kuinka ristiriitaisen kuuloista? Täysin käsittämätön pyyntö ihmisen korville. Aabraham ei kuitenkaan jäänyt Jumalan eteen painimaan asian kanssa. Hän lähti heti matkaan.

Saavuttuaan Moorian vuorelle Aabraham sanoi palvelijoilleen jotain, mikä kuvastaa valtavaa uskoa Jumalaan: 

Jääkää tähän aasin kanssa. Minä ja poika menemme tuonne rukoilemaan; sitten me palaamme luoksenne (1Moos.22:5).

Aabraham uskoi, että hän ja Iisak tulisivat vuorelta molemmat alas elävinä, koska Jumala oli luvannut Iisakista jälkeläiset Aabrahamille. Heprealaiskirjeen mukaan Aabraham uskoi, että Jumala herättää Iisakin kuolleista, jos hänen tulisi teurastaa Iisak. Aabraham oli valmis menemään loppuun asti luottamuksensa kanssa, koska hänellä oli Jumalan sana ja lupaus asiasta. Hän uskoi, että sen, mitä Jumala on luvannut, Jumala myös pitää. Aabraham ja poika tulivat vuorelta yhdessä alas, eikä Jumala lopulta vaatinut tappamaan Iisakia. Jumala ainostaan koetteli Aabrahamia. Usko Jumalan sanan lupaukseen vei Aabrahamin voittoon.

Tämän koettelemuksen Jumala salli Aabrahamille tietääkseen, kuinka syvä Aabrahamin usko ja rakkaus Jumalaan on. Kumpi on tärkeämpi: Jumalan tahto vai Jumalan siunaus? Uskon kautta Jumalan lupaukseen Aabraham selviytyi koettelemuksesta voittajana.

Jumala koettelee meidän uskoamme samalla tavalla. Kumpaan luotamme enemmän: olosuhteisiin vai Jeesukseen, joka on vierellämme? Kumpi on meille suurempi todellisuus: näkyvä vai näkymätön? Kumpaa rakastamme enemmän: Jumalan siunauksia vai Häntä itseään? Olemmeko tarpeen vaatiessa luopumaan kaikista siunauksista, jos Jumala sitä meiltä pyytää? Jos tahdomme kasvaa uskossa ja tulla Jumalan ihmisiksi, meidät tullaan koettelemaan samalla tavalla. Meillä ei ole kuitenkaan mitään hätää niin kauan kuin näemme Jeesuksen vierellämme.

Kasvu Jumalan ihmiseksi

Läpi Raamatun Jumalan miehet ja naiset ovat kiinnittäneet katseensa näkymättömään Jumalaan. He ovat uskon käsivarrella tarttuneet kiinni Jumalaan, luottaneet Häneen ja tulleet voittajiksi.

Mooses kesti Egyptin paineen heprealaiskirjeen mukaan, koska hän ikään kuin näki sen, mikä on näkymätön. (Hepr. 11:27)

Daavid piti aina Herran hänen edessään. Sen tähden hän ei horjunut. Se oli Israelin kuninkaan ainut tie voittoisaan elämään. Ja lopputuloksenhan me tiedämme. (Ps.16:8)

Paavali toteaa, että me emme katsele näkyväisiä vaan näkymättömiä, koska näkyväiset ovat ajallisia ja näkymättömät iankaikkisia. Se oli suuren pakanoiden apostolin tie voittoon ja voitelun säilyttämiseen myrskyissä ja kivisateissa. (2.Kor. 4:18)

Heprealaiskirje antaa meille ohjeen, jonka avulla meidän uskonkilvoituksemme tulee onnistumaan:

juoskaamme kestävinä edessämme olevassa kilvoituksessa, silmät luotuina uskon alkajaan ja täyttäjään, Jeesukseen.. Ajatelkaa häntä, joka syntisiltä on saanut kärsiä sellaista vastustusta itseänsä kohtaan, ettette väsyisi ja menettäisi toivoanne. (Hepr.12:1-3)

Voimme kasvaa vain katselemalla Häntä. Voimme juosta menestyksekkään kilvoituksen vain katselemalla Häntä. Voimme kestää maailman houkutusten keskellä vain katselemalla Häntä. Voimme seisoa pystyssä ja olla horjumatta, kun katselemme vain Häntä. Emme vajoa myrskyyn ja epätoivoon, kun katselemme Häntä. Emme koskaan joudu kauhun valtaan, kun silmämme näkee Hänet vieressämme. Elämästämme katoaa pelko ja epävarmuus, kun uskomme ja katsomme Jumalan sanan lupauksien kautta Jeesukseen sellaisena kuin Hän on.

Hän on uskomme alkaja, ja siksi silmämme ja ajatuksemme tulee olla aina ja kaikissa tilanteissa vain Hänessä. Hän on myös uskomme täyttäjä. Usko kasvaa vain, kun katseemme on Hänessä.

Olipa olosuhteesi tänään mikä tahansa, sinulla ei ole mitään hätää, kun näet Jeesuksen. Hän on siinä vieressäsi joka hetki. Katso Häneen ja ajattele Häntä niin kuin Raamattu kehottaa. Unohda kaikki muu ja kiinnitä mielesi Häneen. Vietä aikaa ajatellaksesi Hänen valtasuuruuttaan ja voimaansa elämässäsi. Kiinnitä mielesi siihen, kuinka paljon Hän on tehnyt puolestasi Golgatan ristillä ja kuinka äärettömän kallis olet Hänelle. Luo silmäsi siihen lupaukseen, että olet Hänen omaisuuttaan, jota Hän vaalii kuin kalleinta aarrettaan. 

Näe itsesi Hänen sylissään. Raamattu sanoo, että sinua kannattavat iankaikkiset käsivarret. Ne kannattavat juuri nyt sinua. Psalminkirjoittajan mukaan Hän on saartanut sinut edestä ja takaa. Hän on kiinnostunut sinusta paljon enemmän kuin sinun tekemisistäsi. Hän tahtoo, että tunnet Hänet henkilökohtaisemmin ja syvemmin. Hän kaipaa sinua jopa kateuteen asti. Hän on sinun Vapahtajasi, joka kaipaa viettää aikaa kanssasi enemmän kuin koskaan osaat kuvitella.

Mitä hätää siis sinulla olisi? Mitä syytä pelkoon sinulla olisi, jos Hän on sinun puolellasi? Ei taivaassa eikä maan päällä ole mitään voimaa ja valtaa, joka kykenisi järkyttämään sinun rauhaasi silloin, kun näet vierelläsi Jeesuksen. Hänelle on annettu kaikki valta taivaassa ja maan päällä, myös sinun elämässäsi. Sinua vastustavat voimat nousevat Häntä vastaan, ei sinua. Nojaudu Häneen ja käperry syvemmin kiinni Hänen rintaansa vasten. Usko Hänet todellisemmaksi kuin kaikki, mitä näet. Luota Häneen ja elä sen mukaan joka päivä. Saat huomata, että pelot väistyvät ja elämäsi täyttyy Jumalan ihmeellisellä rauhalla ja läsnäololla.