Kun vanhimmisto kyykkää

"Vanhimpia, jotka seurakuntaa hyvin hoitavat, pidettäköön kahdenkertaisen kunnian ansainneina.." (1Tim. 5:17)

"Sillä ne, jotka ovat hyvin palvelleet, saavuttavat itselleen kunnioitettavan aseman.." (1Tim. 3:13)

Myönnän, että tämän kirjoituksen aihe on avautunut Sanasta ja vanhempien veljien suurenmoisen avun, erityisesti Raimo Rahnaston,  Tomi Pönnin ja Tapani Kärnän opetuksien kautta, kuluvan vuoden aikana. Aihe oli kuin utuista usvaa vielä vuosi sitten. Tänään kuitenkin näky on kirkkaampi ja selkeämpi. Ja uskallanpa väittää, että tämä aihe on isona syynä Suomen seurakuntien heikkoon tilaan. Siksi pyydän lukemaan kaikella vakavuudella tekstin, ja koettelemaan Raamatulla sen.

Meillä nimittäin on vääristynyt kuva vanhimman tehtävästä. On seurakuntia, joissa on vanhimmiston yli- tai alikorostamista. Ylikorostaminen johtaa herroina hallitsemiseen, jonka äärimmäinen ilmenemismuoto on kulttimainen johto. Alikorostaminen johtaa taas eksymykseen ja hajaannukseen.

"..hyvin hoitavat.."

Huomaa tämä ylläoleva kohta. Niitä vanhimpia, jotka hoitavat hyvin seurakuntaa, pidettäköön kaksikertaisen kunnian ansainneena. Ja huomaa "ansainneena"! Lampaiden kunnioitus pitää ansaita hyvällä esimerkillä ja työllä. Vanhin on paimen, jonka tehtävä on huolehtia siitä, että seurakunta pysyy opinmukaisessa Sanassa. Jos vanhin suvaitsee Raamatun vastaista oppia seurakunnassa, hän ei herätä luottamusta laumassa. 

Vanhin saattaa olla nimellisesti vanhin, mutta jos lauma ei luota paimeneensa, hän on vain nimellisesti paimen. Lauma seuraa ensisijaisesti Jeesusta. Ja jos he havaitsevat vanhimman tekevän kompromissejä Raamatun suhteen, vanhin ei tällöin voi ansaita lauman kunnioitusta. Vanhinta ei voi seurata silloin, jos hän menee eri suuntaan kuin Jeesus.

".. saavuttavat itselleen kunnioitettavan aseman.."

Kunnioitettava asema saavutetaan lauman edessä hyvällä työllä ja Sanassa pysymisellä. Kunnioitettava asema ei ole itsestäänselvyys. Niin siinä lukee. 

Jos lauma havaitsee vanhimpien johtavan laumaa myrkkykasvien ja susien luokse, lauma ei luonnostaan enää luota vanhimpaan. Jos vanhin suvaitsee seurakunnassa monta totuutta yhden Raamatun totuuden rinnalla, hän epäonnistuu tehtävässään. 

Raamattu antaa selvän ilmoituksen vanhimman kelpoisuusvaatimuksesta:

"..hänen tulee pysyä kiinni opinmukaisessa, luotettavassa sanassa, että olisi kykenevä sekä neuvomaan terveellä opilla että kumoamaan vastaansanojain väitteet." (Tiit. 1:9)

Esitän sinulle kysymyksen. Mitä, jos vanhin ei pysy kiinni opinmukaisessa luotettavassa Sanassa? Entä, jos hän vaatii lauman suvaitsemaan äärikarismaattisuutta, kalvinismia, osittaista preterismiä, homoliitot tai menestysteologian? Niin. Hän ei voi olla silloin vanhin!

Vanhimman tulee kyetä kumoamaan edellämainitut väärät opit julkisesti. Vanhimman tulee pysyä kiinni Raamatussa ja varottaa laumaa tulevista uhista. Hän ei voi puhua seurakunnan yhteydestä sellaisten tahojen kanssa, jotka kyykkäävät Sanan totuuksien edessä. Jos vanhin "rakentaa siltoja", "suvaitsee" tai puhuu yhteydestä niiden kanssa, jotka eivät pysy Sanassa, hän johtaa laumaa harhaan.

Yhteys

Yhteys voi perustua vain totuuteen. Ei johonkin irralliseen maailmaa syleilevään ekumeeniseen rakkauteen. Lueppa tarkasti, mitä Sana sanoo yhteydestä Sanasta pois poikenneiden kanssa:

"..vetäytykää pois heistä." (Room. 16:17)

"Mutta jos kuka ei tottele sitä, mitä me tässä kirjeessä olemme sanoneet, niin merkitkää hänet älkääkä seurustelko hänen kanssaan, että hän häpeäisi." (2Tess. 3:14)

"Harhaoppista ihmistä karta, varoitettuasi häntä kerran tai kahdesti" (Tiit. 3:10)

Vastaappa jälleen seuraaviin kysymyksiin: 

Mitä, jos vanhin ei vetäydy pois vastoin Raamatun oppia opettavien luota vaan ohjaa seurakunnan yhteistyöhön heidän kanssaan? 

Mitä, jos vanhin ohjaa seurakunnan seurustelemaan Raamatusta poispoikenneiden kanssa? 

Mitä, jos vanhin ei ohjaa seurakuntaa karttamaan esimerkiksi äärikarismaattisuutta, kalvinisteja tai osittaista preterismiä? Onko hän silloin ansainnut lauman kunnioituksen? No ei ole. Sellainen vanhin voi pahimmillaan johtaa koko seurakunnan eksymyskseen, vaikka hän puhuisi suloisia "että he yhtä olisivat"-puheita. 

Seurakunta voi "olla yhtä" vain silloin, kun Raamatun sanan totuus yhdistää heitä. Pyhä Henki on Totuuden Henki, joka toimii vain Raamatun totuuden raameissa eikä sen ulkopuolella.

Vanhin ei ole herra

"Vanhimpia teidän joukossanne minä siis kehoitan.. kaitkaa teille uskottua Jumalan laumaa.. ei herroina halliten niitä, jotka ovat teidän osallenne tulleet, vaan ollen laumalle esikuvina" (1Piet. 5:1-3)

Ylläoleva teksti on vanhimmistoveljille kirjoitettu muistutuksena. Hän ei ole herra vaan paimen. Seurakunnalla on vain yksi Herra, Jeesus Kristus. Jos vanhin ottaa käskyttävän tai kuninkaallisen arvovallan itselleen, hän astuu Jeesuksen tontille. Jeesus on itse Herra ja Kuningas, jota jokainen seurakuntalainen palvelee yksilönä. Vanhimpien tulee toimia suojelijoina seurakunnassa, jotta Jeesuksen henkilökohtainen palveleminen kunkin uskovan elämässä onnistuisi häiriöttä. Mutta jos vanhin astuu Jeesuksen tontille kuninkaaksi tai herraksi taloon, hän tekee majesteettirikoksen ja syyllistyy vallankaappaus-tyyppiseen toimintaan.

Silloinkin, kun on kyse seurakuntakurista, vanhimmiston on toimittava Raamatun ohjeiden mukaan. Raimo Rahnasto on ollut minulle suurena esikuvana tämän asian suhteen opastaessaan minua vanhimmiston toimintaperiaatteista. 

Jos nimittäin uskova lankeaa, yhden vanhimman tulee kahden kesken tulla uskovan luokse isällisesti ohjaamaan parannukseen langennutta uskovaa. Jos lammas ei tee parannusta, vanhimman tulee ottaa toinen veli mukaan, ja yrittää uudestaan. Ja jos ei vieläkään tapahdu parannusta, asia on koko vanhimmiston juttu. Näin Jeesus opetti selvästi. (Matt. 18:15-17) Vanhimmisto ei saa käskyttää lammasta luokseen kuin jehovan todistajien kulttimainen oikeusistuin. Tällaiseen toimintaan olen nimittäin törmännyt kuluneen vuoden aikana. Se suuri vääryys!

Ei piispaa

"..he valvovat teidän sielujanne niinkuin ne, joiden on tehtävä tili.." (Hepr. 13:17)

Vanhin tekee eräänä päivänä tilin lauman kaitsemisesta Jeesukselle, ei piispalle tai herätysliikkeelle. Siksi vanhimman yläpuolella ei ole Raamatussa muuta instanssia kuin Jeesus Kristus, Ylipaimen. 

Olen nähnyt kuluneen vuoden aikana, miten vapaissakin suunnissa valitettavasti saattaa toimia piispallinen järjestelmä, jossa herätysliikkeen johtajalla on vanhimmistoon nähden ylivalta. 

Eräskin johtaja erotti vanhimmistoveljen sen jälkeen, kun tämä ei suostunut suvaitsemaan Raamatun vastaista oppia, osittaista preterismiä, seurakunnassa. Kyseinen vanhimmistoveli koki, että hän on laumastaan vanhimpana vastuussa Jeesukselle, ja niinpä hän ei voinut tehdä kompromissia ja hyväksyä osittaista preterismiä omassa seurakunnassaan suvaittavaksi opiksi. Tästä seurasi se, että tämä seurakunnan perustajajäsen, vanhin, sai nuorelta johtajalta potkut vanhimmistosta, ja tilalle otettin toinen nuorempi vanhin, joka suostui alistumaan piispan sanelemaan yleiseen herätysliikkeen linjaan, jossa suvaitaan osittainen preterismi.

Vastaavia tapauksia on paljon. Vanhimmat saattavat uhkailla varsinkin äärikarismaattisissa piireissä lampaitaan "Herran voideltuun koskemisella", "Koorahin kapinalla" tai sillä, että Herra lyö sinua sairaudella. Tällaista hengellistä väkivaltaa esiintyy liian paljon.

Vanhin on vastuussa laumastaan siis Jeesukselle. Siksi hän ei koskaan saa alistua piispan tai kirkkokunnan vallan alle! Alkuseurakunnan alamäki alkoi kohti katolista kirkko silloin, kun piispallinen järjestelmä alkoi ja seurakunnat kirkollistuivat ja laitostuivat kohti paavillista valtaa.

Lopuksi

Sinun ei tarvitse alistua sellaisen vanhimmiston alle, joka ei seuraa Sanaa. Sinä olet Jeesuksen seuraaja, ja olet vastuussa Jumalalle ennen kaikkea siitä, että toimit Sanan mukaan. Et voi ulkoistaa harhaanmenoasi sillä, että vanhin johti sinut harhaan. Meidän jokaisen velvollisuus on valvoa itseämme, ja siitä me kerran vastaamme yksilöinä Jumalan edessä.

Valitettavasti ajassamme on paljon seurakuntia, joissa vanhimmat ovat herroja, määräilijöitä, kuninkaita eikä paimenia. Monet vanhimmat eivät kykene sanomaan piispoille "ei", kun nämä vaativat suvaitsemaan kaksi totuutta seurakunnassa Raamatun totuuden sijaan.

Nyt on aika, jolloin tarvitsemme jykeviä vanhurskauden tammia vanhimmistoveljiksi - sellaisia miehiä, jotka eivät suostu kompromisseihin Sanan suhteen. Tarvitsemme vanhimpia, joiden aistit ovat tottumuksesta harjaantuneet erottamaan oikean väärästä. Tarvitsemme seurakuntiimme Jumalan miehiä, joilla on kirkas henkien erottamisen lahja. Sellaisia paimenia, jotka hoivaavat lampaitaan kuin isä lapsiaan, ei "norsunluutornista" herroina halliten vaan niin kuin lempeä isä lapsiaan ohjaten. Tarvitsemme Jumalan kouluttamien vanhimmistoveljien uuden tulemisen tähän lopunajan loppukiriin! Aamen.