torstai 26. tammikuuta 2017

maanantai 23. tammikuuta 2017

Rujo ja kaunistelematon herätyssaarna totuutensa myyneille

Haluan puhua sinulle suoraan muutamista asioista, joita mielessäni on pyörinyt viime kuukausina. En etsi kirjoituksellani aamenia tai hyväksyntää. Enkä usko, että niitä sillä paljoa saisikaan. Uskoakseni fariseuksen ja lakihenkisen kristityn leima entisestään vahvistuu monien silmissä otsassani. Toivon kuitenkin, että edes yksi ihminen voisi herätä kirjoitukseni kautta.
 
Seuraajia vai faneja?
 
Oletko tietoinen siitä, että Jeesus ei tullut koskaan keräämään faniklubia tai kannattajia itselleen. Hän ei tullut kerjäämään ihmisiltä ääniä tai kannatusta. Hän ei tullut myöskään yleiseksi viihdetaiteilijaksi, joka korvaa meille maailman bileet. Hän ei tullut kaiken hyväksyväksi kaveriksi, joka seuraa meitä minne ikinä menemmekin.
 
Jeesus tuli kutsumaan seuraajia ja niitä jotka tekevät Jumalan tahdon ja kieltävät itsensä. (Luuk. 14:26-33, Matt. 16:24) Hän tuli kutsumaan niitä, jotka menevät sinne, minne Hän menee. Jeesus tuli Herraksi, jota palvellaan ja jonka Sanalle ollaan kuuliaisia. Hän tuli kokoamaan sellaista joukkoa, joka on valmis luopumaan omasta tahdostaan ja jopa vihaamaan sitä. Ilman sitä ei voisi olla hänen seuraaja eikä opetuslapsi. Jeesus ei tullut hyväksymään syntiä vaan kutsumaan syntisiä parannukseen. Hän ei tullut maalaamaan positiivisia kuvia maailman tulevaisuudesta tässä ajassa. Hän käski valvomaan ja rukoilemaan, että ihmiset kestäisivät Ihmisen Pojan edessä, kun tämä palaa kunniassaan ja voimassaan. (Luuk. 21:36)
 
Sanoma, josta ei puhuta
 
Näistä asioista ei puhuta seurakunnissa paljoa enää, koska se ei miellytä ihmisiä. Puhutaan kuulijaystävällistä sanomaa ja pyritään siihen että kaikki viihtyy. Seurakuntiin tilataan viihdyttäjiä viihdetaiteilijoita, pellejä, taikureita ja tanssijoita, jotta ihmiset viihtyisivät paremmin. Jeesus ja apostolit eivät olleet pellejä, jotka viihdyttivät ihmisiä. Jeesus ei ollut stand up-koomikko, joka tarjosi kokouksissaan kuulijoilleen hyvän vaihtoehdon sen ajan maailman viihdyttäjien tilalle. Hän oli huolissaan kuulijoiden sieluista. Hän ei ollut huolissaan omasta palkastaan, seurakunnan jäsenmäärän kasvusta, viihtyvyydestä tai herätysliikkeen huomisesta. Jeesus oli huolissaan kuulijoidensa sielun ikuisuuskohtalosta. Jeesus tuli pelastamaan synnistä ja maailmasta. Tarkastele itseäsi. Oletko synnin ja maailman orja? Ole rehellinen itsellesi.  Jos vastauksesi on myöntävä, et ole pelatuksessa sisällä.
 
Oletko koskaan kuullut pastorisi puhuvan siitä, että maailman ystävä on Jumalan vihollinen? Milloin viimeksi pastorisi puhui saarnan parannuksesta? Jättääkö pastorisi saarnaamasta niistä Raamatun aiheista, jotka tuomitsevat ihmisessä olevan synnin, maailmallisuuden ja pinnallisuuden? Onko pastorisi koskaan kehottanut valvomaan ja olemaan raitis? Vai silitteleekö pastorisi sinua hengellisesti? Antaako hän sinun toteuttaa itseäsi ja elää niin kuin itse haluat? Vaikeneeko hän sellaisista asioista, jotka satuttavat sinua ja tuomitsevat sinussa olevan maailmallisuuden? Onko hän paimen, joka antaa lampaansa mennä kuiluun ja suden suuhun? Jättääkö hän varoittamatta sinua, ettei hän loukkaisi sinua? Jeesus ei koskaan tehnyt näin. Jeesus ei laskenut opetuslapseuden rimaa edes silloin, kun suurin osa opetuslapsista meinasi jättää hänet. Jos pastorisi ei saarnaa edellä mainituista asioista, harkitse vakavasti seurakunnan vaihtamista, koska pastorisi johtaa laumaa harhaan vaikenemalla pelastuksen peruspilareista.
 
On todella surullista, että monet seurakunnat myyvät totuuden saadakseen ihmisten suosion ja suuremmat kolehtitulot. Pelätään, ettei kukaan loukkaannu Jeesuksen sanoihin. Siksi jätetään Raamatun tärkeimmät totuudet sanomatta. Sanoma parannuksesta, valvomisesta ja itsensä kieltämisestä ei ole eikä tule koskaan olemaan muodissa. Niitä pidetään monissa seurakunnissa lakihenkisyyttä ja niitä kavahdetaan. Vaikka todellisuudessa parannus on Jeesuksen veren voiman virtanappula. Kun se on päällä, Jeesuksen veri puhdistaa kaikesta synnistä. Kun se on pois päältä, ihminen vaeltaa pimeydessä.(1.Joh.1:7, Apt.4:16)
 
 
Seurakuntiemme nuoret
 
Vaietessaan pelastuksen perustotuuksista julistajat antavat Jeesuksen seuraamisesta valheellisen kuvan ja näin sulkevat taivaan portit monilta ihmisiltä. He jättävät kertomatta totuuden siksi, että se satuttaa. He eivät halua saattaa murheelliseksi kuulijoitaan. He häpeävät Jeesuksen sanoja. Valitettavasti monet nuorisopastorit keräävät viihteen ja muodikkaan sekä mukavan kuuloisen sanoman kautta kuulijoita ja nuoria kokouksiinsa. Kun he vaikenevat Raamatun totuuksista, kokouksissa on enemmän nuoria ja seurakunnan johto on tyytyväinen. Näin tehdessään he tekevät nuorten sieluille valtavan karhunpalveluksen.  Jos parannus on korvattu ylistyksellä, nuoret eivät saa lääkettä syntiongelmaan. Jos itsensä kieltäminen ja oman tahdon tien vihaaminen on korvattu hengailulla, nuorista ei tule Jeesuksen seuraajia eikä opetuslapsia. Jos saarna Jeesuksen takaisintulon odottamisesta ja valvomisesta on korvattu gaala- ja peli-illoilla, monet nuoret eivät ole valmiina, kun Jeesus tulee. Vaikenemalla totuudesta pastorit johtavat monia nuoria kadotukseen eikä taivaaseen.
 
Valitettavasti monille nuorille ei ole opetettu, että Jeesus vapauttaa ensisijaisesti synnistä ja maailmallisuudesta. Eräs pelastuksen ensihedelmistä on viha syntiä ja maailmallisuutta kohtaan. Synnin ja maailman ystävähän on Jumalan vihollinen. (Jaak. 4:4, 1.Joh. 2:15) Nuorisopastorit joutuvat kerran valtavaan vastuuseen lampaista, joille ei annettu oikeaa lääkettä synti-ongelmaan aikanaan. He ovat kuin isä ja äiti jotka eivät anna rokotuspiikkiä lapselleen, koska eivät halua lapseen sattuvan. Heidän vastuullaan on, kun lapsi kuolee tappaja-virukseen. Evankeliumin kallis rokotusneste valuu hukkaan, jos Sanan neula ei lävistä nuorten sydäntä. Sana tuomitsee sydämen ajatukset ja aivoitukset. Sen on tultava kohti ja satutettava ja surmattava meissä oleva synti ja lihallisuus. (Hepr. 4:12) Vasta silloin me voimme tulla parannetuiksi, eheiksi, vapaiksi ja omistamaan sen rauhan, jonka Jeesus lupaa.
 
Totuuden hinta
 
Onko vielä niitä, jotka eivät myy Raamatun totuutta Johannes Kastajan lailla, vaikka pää menisi? Tai vaikka potkut tulisi? Tai vaikka seurakunta hylkäisi? Tai vaikka palkka menisi? Tai vaikka kaikki hylkäisi? Tai vaikka maine menisi? Tai vaikka puhujakutsuja ei enää tulisi? Tai vaikka ei pääsisi konferenssiin puhujaksi? Tai vaikka joutuisi yksin? Jumala ei jää kuitenkaan velkaa. Nöyrtykäämme Hänen väkevän käden alle, että Hän ajallaan meidät korottaisi. (1.Piet. 5:6) Hän ei maksa palkkaa sen mukaan, kuinka paljon väkeä saimme seurakunnan nimirekisteriin. Hän maksaa palkan uskollisuuden ja kuuliaisuuden mukaan.
 
Onko sinun totuutesi kuin vesi, joka muotoutuu automaattisesti sen mukaan, millainen uoma on vastassa? Mikä on sinun totuutesi hinta? Vai onko sillä hintaa? Tässä vähä purtavaa tämän ajan pastoreille.
 
Osta totuutta, älä myy, osta viisautta, kuria ja ymmärrystä. (San. 23:23)



LT
 

torstai 12. tammikuuta 2017

Pilvien pälyilijät ja tuulten tarkkailijat

Oletko huolissasi Suomen kristikunnan tilasta? Tunnetko, miten lännestä puhaltaa oudot tuulet Suomen Siioniin? Näetkö rakkaan kristikuntamme yllä saastepilviä, jotka kerääntyvät idästä ja lännestä? Ne näyttävät herätyksen sateilta, mutta ovat täynnä myrkkyä. Sinä tiedostat tämän ja olet kauhuissasi. Ihmettelet tätä kaikkea ja tunnet epätoivoa, kun paimenet luulevat valhetta totuudeksi. Seisot vartiomiehen lailla pellon reunalla ja yrität huutamalla varottaa jokaista työmiestä noista saastepilvistä ja myrskytuulista. Kuulostaako tutulta?

Löydän itseni tällaisesta tilanteesta. Eräänä päivänä koin Jumalan puhuvan minulle vakavasta ansasta, josta Jumalan Sana varottaa: 

Joka tuulta tarkkaa, ei kylvä; ja joka pilviä pälyy, ei leikkaa. (Saarn. 11:4)

Mitä tämä mahdollisesti tarkoittaa hengellisesti? Salli minun kertoa, miten itse ymmärrän sen.

Pilvien pälyilijät

Katso nyt sielusi silmin peltomiestä vainion laidalla kylvövakka kädessä. Hän haistaa edessään olevan muokatun maan ja möyhennetyn mullan tuoksun. Pelto huutaa siementä ja on aivan kuin suu ammollaan vastaanottamaan jokaisen putoavan jyvän. 

Peltomies tuntee kuitenkin hyvin tuulten liikkeet ja pilvien ominaisuudet. Eräänä aamuna hänen aloittaessaan kylvötyötä hän huomaa lännestä nousevat vaarallisia tummia ukkospilviä. Hän tietää, mitä pian on tulossa. Paikalleen jähmettyen hän laskee kylvövakkansa ja lähtee varottelemaan muita. Hän kiertää kylää kertoen, miten valtava ukkosmyrsky pian on alkamassa. Pian onkin koko pellonlaita täynnä kauhistelevia työmiehiä, jotka tuntikaupalla pohtivat tulevan myrskyn aiheuttavia mahdollisia tuhoja. He ymmärtävät, että tuleva myrsky on pahin miesmuistiin. 

Illan hämärtäessä työmiehet havaitsevat olleensa oikeassa. Myrskypilvet ovat saavuttaneet multaisen vainion. Ensimmäiset salamat lyövät puihin ja kallioihin. Salamoiden leimunta on nyt niin lähellä, että on vain ajan kysymys koska ne osuvat kohdalle. Työmiehet nostavat täysinäiset kylvövakkansa ja lähtevät juoksemaan koteihinsa turvaan. He olivat oikeassa. Ukkosmyrsky tuli. Se oli järkyttävän repivä ja valtavan suurta tuhoa aiheuttava. Miesten arvostelukyky ei pettänyt, mutta kylvö jäi tekemättä. Enää ei voinut öisessä ukkosmyrskyssä kylvää. Miehet tuhlasivat heille annetun kylvöajan pilvien pälyilyyn. He pelastivat oman nahkansa, mutta suuri siemenelle otollinen hyvä maaperä jäi vaille siementä. Nyt työmiehet saattoivat vain katsella ikkunasta, miten siementä huutavan tyhjän öisen pellon yllä leimuavat suuret tuhon salamat.

Tuulen tarkkaajat

Katso seuraavaksi toista peltomiestä pellonlaidalla. Hän on kullankeltaisen tuleentuneen vainion edessä pidellen sirppiä käsissään. Pelto on leikkuuta vaille valmis. Tätä hetkeä on odotettu koko kevät ja kesä. Aamulla herätessään tuo mies havaitsi kuitenkin pohjoisesta päin puhaltavan kylmän hallaisen tuulen. Pohjoistuuli enteilee suomalaiselle vainiolle hallayötä. Mies hätääntyy ja katselee ilmansuuntia. Hän toteaa olevansa oikeassa tuulen suunnasta. Tuuli todellakin tulee pohjoisesta ja tulevana yönä koko vilja paleltuu pellolle. Mies hakee kylän työväen pellonlaidalle pohtimaan mahdollisia hallan aiheuttamia tuhoja. Työmiehet laskevat sirppinsä maahan ja esittävät toisilleen toinen toistaan viisaampia teorioita siitä, miten pohjoistuuli on pahaaenteilevä kuolemantuuli. Tuo tuuli vie kaiken viljan ja kylvää kuolemaa jokaisen pellon ylle. Ihminen ei sille voi mitään. Pian iltarusko alkaa hämärtää ja työmiehet tuntevat kylmyyden laskeutuvan vainion ylle. Ilta tulee pimeämmäksi ja kylmemmäksi. Nyt on mahdotonta enää leikata kypsää viljaa pellolta. Enää ei näe eteensä ja pakkasyö kangistaa jokaisen työmiehen jäsenet. He nostavat sirppinsä maasta ja menevät kukin pirtteihinsä lämmittelemään takkatulen ääreen.

Työmiehet olivat oikeassa. Heidän oppinsa pohjoistuulen kavaluudesta oli oikea. Se ei pettänyt tälläkään kertaa. Harjaantuneet aistit ja kokemus olivat teräviä ja siksi kukaan työmies ei paleltunut pellolle. Nyt he katselevat ikkunasta, miten vaivalla ja työllä kypsytetty kallis kullankeltainen vilja jäätyy pellolle. Pelto jäi leikkaamatta. Halla vei koko viljan.

Ymmärsitkö?

Ymmärsitkö rakas työmies aikamme vaaran. Me voimme olla todella oikeassa aikamme seurakuntien penseyden ja hengellisen saastatulvan suhteen. Näemme ympärillämme menestysteologiaa, torontolaisuutta, vääränlaista ylistysmusiikkia, uusapostolisuutta, haginilaisuutta ja pinnallisuutta. Näemme hedelmistä, miten seurakuntien uusi sukupolvi on yhä enenevässä määrin ennennäkemättömän penseyden ja välinpitämättömyyden sukupolvi. Näemme tuon viihde- ja ylistyskulttuurin seurakunnissamme, joka on syrjäyttänyt Jumalan Sanan, parannuksen, ristin tien, kuuliaisuuden, jumalanpelon, pyhyyden, vanhurskauden ja uudestisyntymän aitouden. Me näemme tämän kaiken ja paljon muutakin. 

Tästä murheissamme päivitämme youtube-videoilla facebook-tilejämme ja lähettelemme hätäisenä watsapp-viestejä varoituksena muille uskoville. Kunpa jokainen uskova heräisi! Kunpa jokainen ymmärtäisi ja näkisi kuin minä! Kuukautemme kuluvat youtube-videoita kauhistellessa ja puheemme ovat harhaopeista varoittelevia. Ymmärrämme, että pian on yö. Pian harhaopin hallaiset tuulet jäädyttävät kristikuntamme kuolleeseen tilaan. Saarnamme koskevat harhaoppeja ja vääristymiä ja kauhusta kankea seurakunta juoksee hätäisenä puolelta toiselle, milloin yö alkaa ja kuolema saavuttaa pellon.

Vihollisen ansa

Ymmärrä rakas sisareni ja veljeni. Tämä on vihollisen ansa vilpittömälle uskovalle. Meillä jää Jumalan kallis siemen vakkaamme ja vilja jäätyy pellolle, jos keskipisteemme on tänä päivänä tuulten tarkkailu ja pilvien pälyily. Katson tänä päivänä monia seurakuntia, jotka ovat hyvin raamatullisia ja oikeaoppisia. En löydä niistä mitään opillisesti Raamatun vastaista. Kuitenkin kokonaiset seurakunnat ovat kuin nuo peltomiehet, jotka sirpit ja siemenkopat maassa kauhistelevat, varoittelevat ja pälyilevät aikamme tuulia ja pilviä. Kukaan ei kanna huoltä pellosta ja leikkuuta odottavasta viljasta. He ovat tulleet illan hämyssä jopa sokeiksi viljan suhteen. Vihollinen on uskotellut heille, että aika on niin paha, ettei ihmisiä tule enää uskoon. Kun vielä antikristillinen media kylvää oman epäuskon siemenensä sydämiimme, meistä tulee Lootin vaimon kaltaisia suolapatsaita. Olemme täynnä suolaa, mutta paikoillemme jähmettyneitä patsaita, jotka kauhistelevat Sodoman vääryyksiä. Työ jää tekemättä. Siemen jää kylvämättä. Pelto jää leikkaamatta. Kaikki siksi, koska mielestämme aika on liian paha ja evankeliumi ei enää kiinnosta ihmisiä. Kun vielä epäuskoiset saarnamiehet saarnaavat yöstä jolloin ei työtä enää voi tehdä, meistä tulee uskovaisia kuoreemme vetäytyneitä erakoita.

Mitä Jeesus sanoi?

Jeesuksella oli aivan toisenlainen henki kuin pilvien pälyilijöillä ja tuulen tarkkailijoilla. Hänellä oli samanlainen uskonhenki kuin Joosualla ja Kaalebilla. Jeesus sanoi opetuslapsilleen: Katso, minä sanon teille: nostakaa silmänne ja katselkaa vainioita, kuinka ne ovat valjenneet leikattaviksi. (Joh. 4:35) Jeesus ei kehottanut katselemaan myrskypilviä tai tuulia vaan vainioita. On hyvä tiedostaa aika, jossa elämme. On välttämätöntä ymmärtää, mikä on harhaa ja mikä eksytystä. Uskomme kannalta on välttämätöntä tiedostaa lopunajan eksytykset ja valhepilvet. Niistä on hyvä varottaa, mutta ne ei saa koskaan olla pienenäkään esteenä elonkorjuun loppuunsaattamiselle. Voimavarojemme ja aikamme keskipiste työnteossa tulee olla valjenneet vainiot eikä myrskypilvet vainion yllä.

Maailma on nälkäisempi kuin koskaan

Tiedätkö, että maailmassa on tällä hetkellä suurin herätys, mitä kirkkohistoria tuntee? Tiesitkö, että ihmisiä tulee niin paljon uskoon eri puolilla maailmaa, että seurakunnat eivät kykene hoitamaan uskoontulleita? Elonkorjuun aika on nyt maailmalla. 

Entä Suomessa? Olen itse ollut evankeliumintyössä nuorten parissa yli 10 vuotta. Voin vakuuttaa sinulle rakas lukija, että nuorilla on ennenäkemättömän suuri kaipuu elävän Jumalan puoleen. Ympäri Suomen olen nähnyt ja kuullut, miten nuoret sadoittain etsivät jotain, mitä tämä maailma ei tarjoa. Heitä ei kiinnosta uskonnollisuus ja seurakunnat. Heitä kiinnostaa elävä todellinen Jumala, jos Hän kerran on olemassa. Nuoret tulevat keskuuteemme etsien jotain sellaista, mitä tämä maailma ei tarjoa. Hei eivät tule keskuuteemme viettämään aikaa vaan aivan kuin viimeisenä oljenkortena katsomaan, olisiko näillä ihmisillä jotain, mitä en muualta saa. Nähkäämme tämän ajan ihmisen kaipuu elävän Jumalan puoleen. Nuorten jano on välillä niin kova, ettei minulla ole voimaa vastata tuohon janoon. 

Suomen nuoret

Paavali sanoi kerran eräälle nuorelle miehelle: "Älä siis häpeä todistusta Herrastamme.." (2.Tim.1:8) Oletko kokenut Jeesuksen antaan syntien anteeksiannon ja rauhan? Jos olet, se on niin vastustamatonta siementä tämän ajan jumalattomien nuorten keskuudessa, että sinun on kerrottava se. Kerro se marketeissa, kuntosaleilla, kouluissa ja kaduilla. Lupaan sinulle, että suomalainen nuori ei voi olla kiinnostumatta siitä. Nuoret odottavat sinun todistustasi enemmän kuin sinä jaksat sitä kertoa. Nuorten evankeliuminnälkä on niin kova, että voimani ja aikani eivät aina riitä siihen. Suomessa on nyt kylvön aika. Maa on muokattu ja nuoret odottavat elävää Jumalaa. Jumala on tämän vaikuttanut.

Lopeta jo päivittely ja pilvien pälyily ja aloita seurakunnassasi evankeliumintyö. Sinut on kutsuttu katselemaan vainioita eikä jähmettyneeksi hengellisen maailman meteorologiksi. Mene katsomaan ja todistamaan nuorten keskuuteen, kuinka he odottavat sinua ja todistustasi. Älä todista seurakunnasta vaan todista, mitä Jeesus on sinulle tehnyt.

Kysyn sinulta: tiedätkö tämän päivän suomalaisen nuoren janon ja kaipuun Jumalan puoleen? Oletko tietoinen, että ehkä koskaan suomalainen nuori ei ole kaivannut elävää Jumalaa niin paljoa kuin tänään? Jos et tiedä niin salli minun sanoa rakkaudella: olet todella sokea ja tietämätön Suomen nuorison todellisesta tilasta. Nuoriso on tällä hetkellä kuin muokattu ja möyhennetty pelto, joka odottaa siementä. Lähde kylvämääen ennen kuin öinen myrsky estää sen. Nuorisoevankelioinnin aika on nyt. 

Vastuumme

Kuka menee, jos sinä et mene? Kuka kertoo, jos sinä et kerro? Ei kukaan. Eivät enkelit eikä Jeesus itse. Hän lähetti meidät. Jeesus sanoo: "Niinkuin Isä on lähettänyt minut, niin lähetän minäkin teidät." (Joh. 20:21) Katso itseäsi ja palvelustehtävääsi peruutuspeiliin nyt. Kumpaan sinulla kuluu enemmän aikaa ja voimavaroja: harhojen tutkimiseen vai todisteluun ja evankeliumintyöhön? Saatko aikaan seurakunnassasi ja ympäristössäsi enemmän paloa todistamiseen vai aikain merkkien kauhisteluun? Itse Jumalasi edessä tiedät vastauksen. Tee omat johtopäätökset ja mahdolliset kurssinkorjausliikkeet Herrasi edessä. Muutoin ympärillesi syntyy kyyninen taakoitettu joukko uskovia, jotka eivät kanna hedelmää, vaikka olisivat kuinka oikeassa Raamatun opin suhteen. He menettävät tulen ja palon. Kaupunkisi sielut hukkuvat ja sinä omalta osaltasi olet oikeaoppisuudestasi huolimatta ollut epäsuorasti edesauttamassa sitä, etteivät he ole kuulleet sanomaa pelastuksesta.

Rakas ystävä, meillä on vielä hetki aikaa tehdä työtä. Nostakaamme siis Jeesuksen kehotuksen mukaan katseemme kohti valjenneita vainioita. Nostakaamme katseemme pois saatanan teoista ja katselkaamme, mitä Jumala tahtoo tehdä nyt Suomessa. Lopettakaamme Jumalan antaman voiman tuhlaaminen kakkosluokan asioihin ja väärien asioiden päivittelyyn. Jumalaa kiinnostaa hukkuvat sielut enemmän kuin myrskypilvet vainion yllä. Jumalalla on niin kova hätä hukkuvista sieluista, että Hän ei säästänyt edes omaa Poikaansa? Onko meillä sama hätä?

Nostakaamme siis sirppimme ja kylvövakkamme ja lähtekäämme liikkeelle korjaamaan kallis Jumalan vilja taivaan aittoihin ennen kuin hallaiset tuulet ja myrskypilvet korjaavat sen perkeleen aittoihin.

keskiviikko 7. joulukuuta 2016

Kirje eräälle seurakuntalaiselle

Kirjoitan kirjeen sinulle, eräälle vapaiden suuntien seurakuntalaiselle henkilölle. Kannan sydämessäni painolastia katoamattoman sielusi puolesta. Pyydän, että luet kirjeeni loppuun saakka. Älä lopeta ahdistuksen tai vihan tunteen vuoksi. Tämän kirjeen sanoma ohjaa sinut ennennäkemättömään ja suunnattomaan iloon ja autuuteen. En mainitse nimeäsi kirjeessä. Lukiessasi kirjettä tulet huomaamaan kirjoitanko sinulle.

Kasvusi kristilliseen uskoon

Olet syntynyt uskovaiseen kotiin ja olet aina uskonut Jeesuksen olemassaoloon. Sinut tuotiin jo sylivauvana seurakunnan tai pastorin eteen siunattavaksi. Sinua ei kastettu lapsena, koska vanhempasi oikeaoppisesti tiesivät, että kaste kuuluu vain uskoontulleille. Niinpä sinut Jeesuksen esimerkin mukaisesti siunattiin ja koko seurakunta lausui yllesi Herran siunauksen.
Kasvaessasi isommaksi olet oppinut pyhäkoulun, iltarukousten ja raamatunkertomusten kautta tuntemaan Taivaan Isän ja Jeesuksen. Et ole juurikaan epäillyt heidän olemassaoloaan.

Olet käynyt lukuisat lastenleirit ja oppinut tuntemaan siellä saman kristillisen vakaumuksen omaavia ystäviä. Noiden ystävien kanssa oli turvallista kasvaa ja elää seurakunnan siipien suojassa lapsuus ja nuoruus. Kävitte yhdessä varkki-illoissa ja jossain vaiheessa ne muuttuivat nuortenilloiksi. Opit kauniita ylistyslauluja, joiden aikana sielumaailmasi usein värisi ja koit hyvää oloa ja turvallisuutta.

Jossain vaiheessa menit rippileirin tapaiselle leirille. Siellä pääsit syvemmälle Raamatun oppiin sisälle. Opit ymmärtämään, että Jeesukseen uskovalle kuuluu kaste. Tahdoit toteuttaa Jumalan tahdon tältä osin, ja monien muiden ystävien kanssa marssit iloisena meren- tai järvenrantaan aplodien saattelemana. Olit tyytyväinen. Olit nyt vihdoin kristitty, kun nuorisopastori oli kastanut sinut Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimeen.

Vuodet kuluivat ja kasvoit seurakunnan turvallisessa ympäristössä. Aloit itse tutkia Raamattua ja ymmärsit sieltä hyvin paljon hienoja totuuksia. Pääsit sisälle seurakunnan palvelumuotoihin, ja kannoit onnellisena oman kortesi kekoon seurakunnan rakentumiseksi. Olet järjestellyt pöytiä, vetänyt pyhäkoulua, avustanut leireillä, ollut joulunäytelmissä, vetänyt kokouksia, miksannut, todistanut lyhyesti ja mahdollisesti vaihtanut laulujen sanoja valkokankaalle. Olet mallikelpoinen seurakunta-aktiivi. Oikea kristitty nuori, joka on kasvanut monien mielestä esimerkillisellä tavalla sisälle raamatulliseen uskoon ja seurakuntayhteyteen.

Olet oppinut ylistyksen tärkeyden. Ylistäminenhän on Jumalan palvelemisen suurin ilmenemismuoto. On valtavaa olla nuorisotapahtumissa, missä sadat nuoret yhdestä sydämestä laulavat koskettavan musiikin tahdissa ylistystä Jumalalle. Nautit ylistämisestä ja odotat, että pääset uudestaan ja uudestaan tuohon ”ylistyksen virtaan” mukaan. Koet kylmiä väreitä ja voimakkaita tunnekokemuksia ylistyksen aikana. Ylistyksessä saat olla vapaa. Vain sinä ja Herra. Niin olet oikeaoppisesti oppinut.

Sinulla on myös oikea oppi. Olet käynyt joitain kristillisiä kursseja, joissa mennään syvemmälle Raamattuun. Sinulle on ihanasti avautuneet jopa Vanhan Testamentin vertauskuvat. Ymmärrät Raamatun kokonaisuutena ja opetat nyt hieman varttuneempana seurakuntalaisena muitakin tuntemaasi oppiin sisälle soluissa ja pienryhmissä. Pystyt oikeaoppisesti kertomaan Jeesuksen ristinkuolemasta ja ylösnousemuksesta. Olet salaa onnellinen, ettet syntynyt luterilaiseksi, katoliseksi ja ortodoksiksi, koska he ovat käsittäneet Raamatun väärin, ainakin osittain. Ymmärrät aivan oikein, että muotojumalisuus ja rituaalit tappavat aidon kristillisyyden. Kuitenkaan et sano tuota voimakkaasti ääneen, koska haluat toimia sävyisyyden hengessä Hengen hedelmää kantaen. Myönnät, että kristittyjä on muuallakin, mutta itse tiedät nöyrästi olevasi oikeaoppisimmasta päästä.

Pyrit noudattamaan elämässäsi kristillisiä arvoja ja Jeesuksen opetusta niin pitkälle kuin mahdollista. Et pidä kynttilääsi vakan alla. Tahdot elää uskosi todeksi ja kertoa siitä muillekin. Sinut tunnetaan koulussasi tai työpaikallasi kristillisen vakauksen omaavana rehtinä ihmisenä.

Olet myös ulkopuolisia ihmisiä tavoittavassa työssä mukana. Koet suurta tyytyväisyyden tunnetta keskustellessasi kaupungin nuorten kanssa Raamatusta. Esittelet heille evankeliumin opin ja toteutat näin Jeesuksen antamaa lähetyskäskyä. Sinulla ei ole esittää heille omakohtaisesti suurta kääntymiskokemusta, mutta kerrot heille ikään kuin kasvaneesi lapsesta asti sisälle evankeliumin tuntemiseen.

Uskonelämässäsi on toki ollut erilaisia vaiheita. Jossain vaiheessa meinasit mennä turhan lähelle maailmaa ja uskonelämäsi koki pienen jääkauden, mutta onneksi se jäi vain pieneksi. Et varsinaisesti koskaan ole ollut ”maailmassa” niin kuin seurakunnassa sanotaan. Koet, että Herra on varjellut sinut maailmasta ja olet siitä aidosti kiitollinen.

Tässä oli ainakin joitain oman kristityksi kasvusi pääkohtia elämästäsi. Löydätkö itsesi osittain tai kokonaan tekstistä? Jatketaan.

Yksi kysymys sinulle

Tahdon kysyä sinulta rakas herätyskristitty: milloin uudestisynnyit ylhäältä? Olet todistanut lukuisia kertoja, että kasvoit uskoon. Olet pitänyt itseäsi aina uskovaisena. Raamattu ei kuitenkaan tunne sellaista käsitettä kuin ”kasvaa uskoon”. Uskoon synnytään. (Joh. 3:3) Jokaisella ihmisellä on maallinen syntymäpäivä. Ihmiseksi ei kasveta vaan synnytään. Samalla tavalla jokaisella aidolla uskovalla on myös uudestisyntymäpäivä. Sellainen hetki, jolloin hän siirtyi pimeydestä valkeuteen. Hetki, jonka jälkeen hän oli uusi luomus Kristuksessa. Vanha elämä lähti ja uusi tuli tilalle. Yhdessä hetkessä tapahtui sisäisen maailman vallankumous ja vallan vaihto uudestisyntymän kautta. Tuon hetken jälkeen laput tippuivat hänen silmiltään ja hän ymmärsi: nyt olen Jumalan lapsi ja nyt Henki sisälläni todistaa ”Abba Isä!”. Tuon hetken jälkeen jalostettu uskonnollisuus päättyi, ja elävä yhteys Jeesukseen alkoi sisäisessä maailmassa. Kulissit purettiin ja naamarit riisuttiin. Jäljelle jäi aito Jumalan tekemä uusi luomus, uudestisyntynyt ihminen, joka ei enää epämääräisesti hapuillen omin voimin yrittänyt elää kristityn elämää. Hän sai Jumalan lahjana elämän itseensä. Tuon ihmeellisen hetken jälkeen hän pääsi irti salasynneistään. Nuori mies ei ollut enää himojensa orja ja nuori tyttö lopetti pinnallisen itselleen elämisen. Silloin muutos oli Jumalan aikaansaama aito muutos. Ei seurakunnan tai raamatullisten vaatimusten aikaansaama ulkokultainen kopio. Silloin epävarmuus pelastuksesta kaikkosi ja rauha tuli tilalle.

Sinulla on ehkä ollut kuvitelma, että kyllä sitä jossain vaiheessa tuli uudestisynnyttyä siinä sivussa, kun tässä kristillisessä elämässä on menty nousujohteisesti eteenpäin. Usko Raamattua tässä asiassa: kukaan ei uudestisynny vahingossa. Se on täysi mahdottomuus. Nikodeemus oli juuri edellä mainitun henkilön kaltainen. (Joh. 3) Hän oli jopa vanhimmistotasoinen uskova. Mutta hän ei ollut uudestisyntynyt ylhäältä. Voit saada karismaattisuutta jäljittelevät herätyskristilliset perinteet ja tavat syntymälahjana, mutta Jumalan lapseutta et. Se täytyy kokea henkilökohtaisesti uudestisyntymän kautta.

Onko yksi juttu unohtunut?

Aikamme kristillisyys on unohtanut pelastuksen tärkeimmän edellytyksen, nimittäin parannuksen. Parannus on ainut ja ensimmäinen ehto pelastukselle. Johannes Kastajan, Jeesuksen, Apostolien ja Paavalin sanoma pelastusta etsiville oli aina ensin parannus. (Matt. 3:2, 4:17, Luuk 24:47, Apt. 2:38, 3:19, 17:30) Lue hyvin tarkasti nuo Raamatunpaikat. Raamatun vankka ja aukoton totuus on, että pelastukseen tullaan vain parannuksen kautta. Ilman parannusta ihminen ei voi omistaa pelastavaa Jumalan Pojan uskoa (Gal. 2:20), joka annetaan lahjaksi uskoontulleille (Juuda 3). Pelastava usko annetaan lahjana, kun ihminen käsittelee syntinsä Jumalan edessä. Ihmisen on kohdattava syntinsä. Katsottava niitä silmiin ja käsitettävä, että ne ovat hänen suurin ongelmansa. Niistä on päästävä eroon. Jeesus ei jaa sydäntä syntielämän kanssa. Toinen lähtee ja toinen jää. Jeesus ei suostu elää synnin kanssa kämppäkaverina ihmisen sydämessä. Siksi on tehtävä ensimmäiseksi parannus. On hylättävä synnit ja tuotava ne Jeesukselle. Vaikka joskus vielä lankeaisi syntiin, ei ole enää synnin orja. Synti ei enää hallitse vaan Jeesus on sydämen valtias. Hänen edessään synninkahleiden on murruttava. 

Tilasi Jumalan edessä

Ehkä nyt huomaat, että varsinaisesti et koskaan ole tehnyt parannusta. Ehkä sydämessäsi aavistelet, että aito ja todellinen uudestisyntymä on jäänyt kokematta. Näetkö nyt, kuinka raskaana ja painavana valkoisiksi kalkitut, muka pienet ja mitättömät syntisi, painavat ylläsi Jumalan edessä. Tuhannet elämässäsi tehdyt valkoiset synnit tikittävät aikapommin tavoin sydämessäsi, kunnes aika loppuu ja kadotuksen kita nielaisee sinut lopullisesti. Elämäsi ilman parannusta ja todellista uudestisyntymän kokemusta kartuttaa yllesi Jumalan vihaa, joka ilmestyy elämän lankasi katkettua. Etkö ymmärrä kuinka vaarallinen tilasi on? Olet luulevainen etkä uskovainen. Olet kristityn näköinen etkä kristitty. Julkijumalaton ihminenkin tietää oman kadotetun tilansa, mutta sinä et edes tiedä. Olet ehkä joskus sitä salaa aavistellut ja epäillyt hiljaisuudessa. Kuitenkin olet luottanut saarnaajien julistamaan ylenpalttiseen armoon, joka ei edellytä selkeää parannuksen tekoa ja uudestisyntymää. Olet petetty. Kukaan ei ole koskaan saarnapöntöstä saarnannut Jumalan Hengen voitelussa selkeää parannusta sinulle. Et ole kuullut sanomaa syntiä vastaan sillä tavalla, että tulisit synnintuntoon. Sellainen saarna on seurakunnassasi tuomittu lakihenkisyytenä. Elät halvan ja valheellisen armon alla. Todellinen pelastuksen tie on pimitetty silmiltäsi. Koskaan Jumalan sana ei ole lävistänyt sieluasi henkeen asti. Se ei ole saanut tuomita ajatuksiasi ja aivoituksiasi. Et ole koskaan Jumalan Sanan ja Hengen valossa joutunut katsomaan syntejäsi silmiin. Et ole kokenut synnintuntoa ja siksi et ole tarvinnut parannusta. Olet oikeaoppisen herätyskristillisen seurakuntakoneiston taitavasti tehty valheellinen kristityn kopio. Näe Jumalan sanasta ja ymmärrä, että sinun on tehtävä parannus! Sinun on hylättävä syntisi. Kauhistu ja näe, että sinun on uudestisynnyttävä ylhäältä! Ilman sitä et voi nähdä Jumalan valtakuntaa.

Testi

Et ehkä usko minua. Tehdäänpä lyhyt pieni testi. Kerro itsellesi Jumalan silmien edessä, milloin teit parannuksen? Älä kerro milloin tulit uskoon tai aloitit kristillisen elämäntavan. Kerro hetki jolloin teit synninhädässä rehellisen parannuksen. Muista, että Raamatun vankkumaton ehto syntien anteeksisaamiselle on vain ja ainoastaan parannus.

Tehkää siis parannus ja kääntykää, että teidän syntinne pyyhittäisiin pois, sanoo aito apostolinen suuri pelastuksen ohjekirja. (Apt. 3:19)

Voitko Jumalan pyhien kasvojen ja tulisilmien edessä sanoa Hänelle sydän varmuutta ja iloa täynnä: "Silloin tein oikeasti parannuksen. Silloin Herrani annoit kaikki syntini anteeksi. Sinä hetkenä uudestisynnyin. Sen tapahtuman jälkeen olin uusi luomus ja sain lahjaksi elävän sydämen uskon, jonka kautta olen edelleen vanhurskas. Siitä eteen päin olen vaeltanut Jumalan Hengen todistus sydämessäni: olen Jumalan lapsi. Siitä hetkestä lähtien olen ollut vapaa synninorjuudesta." Jumalan edessä tiedät, voitko allekirjoittaa tämän tapahtuneeksi omassa elämässäsi.

Ajattelet ehkä, että siellä leirillä rukoilin jonkinlaisen rukouksen ja eräässä kokouksessa nostin käden. Sanot ehkä, että otit Jeesuksen vastaan varmuuden vuoksi tai uskot hänen olemassaoloon. Eikö uskon kautta sitten pelastuta? Kyllä, mutta ei pään uskon kautta vaan Jumalan Pojan uskon kautta. (Gal. 2:20) Ilman parannuksenteon kautta tulevaa uudestisyntymää et voi omistaa Jumalan Pojan lahjauskoa. Usko on lahja, ei oma teko. Älä luikertele tämän totuuden edessä kuin kastemato koukussa. Kädennostolla, järjellisellä uskolla tai ulkoa opitulla rukouksella ei pelastuta ja saada syntejä anteeksi. Avain pelastukseen on parannus. Joko olet tehnyt sen tai et.

Pelastus

Tässä vaiheessa kirjettä tiedät, onko kirjeeni kirjoitettu sinulle. Jos se ei koske sinua, kiitä Herraasi ja lue se ylistellen loppuun saakka Jumalan rauha sydämessäsi.

Jos kirjeeni koskee sinua, olet nyt ratkaisun paikalla. Jeesus on tehnyt kaiken valmiiksi puolestasi ja Hän tahtoo pelastaa sinut. Parannus itsessään ei sinua pelasta. Parannus on sellainen sydämentila, jossa Jeesus voi sinut pelastaa. Parannus ei ole epämääräistä itsensä parantelua vaan kokonaisvaltainen mielenmuutos syntiin nähden. 

Sinä et voi itseäsi vapauttaa synneistäsi. Jeesuksella on avaimet, valta ja valtava halu tehdä se. Hän on maksanut edestäsi valtavan hinnan Golgatan keskimmäisellä ristillä. Hänen verensä sai aikaan täydellisen sovituksen jokaisen syntisi puolesta. Velkasi on maksettu. Kaikki on valmiina. Golgatan työ on niin täydellinen, että et voi etkä saa lisätä siihen mitään. Lain ja Jumalan vanhurskauden vaatimus on täytetty viimeistä piirtoa myöten Jeesuksen täydellisessä sovitustyössä. Jumala teki kaiken niin lopullisen valmiiksi, että heikoinkaan ja voimattominkaan syntinen ei voi olla pelastumatta, jos hän tuo syntinsä katuvana Jeesukselle. 

Kaikki perustuu siis Jeesuksen voimaan eikä ihmisen voimaan. Sinä et voi voittaa syntejäsi. Ne ovat jo voittaneet sinut. Mutta kiitos Jumalle siitä, että Jeesus on voittanut synnin vallan lopullisesti ja täydellisesti. Kun tahdot hylätä syntisi Jeesuksen jalkojen juureen, Hän tulee elämääsi  ja murtaa joka ainoan synnin kahleen. Synnin valta murtuu välittömästi, kun annat syntisi Jeesukselle. Jeesus vain odottaa, mitä sinä teet. Haluatko tänään hylätä syntisi ja antaa koko elämäsi Hänelle. Haluatko murtua Hänen eteensä ja hylätä kaiken uskonnollisen omavanhurskauden, jolla olet kuvitellut saavasi taivaspaikan? Yksin Jeesus voi sinut pelastaa. Ei mikään ulkoa opittu kristillisen elämän jäljittely tai Raamatun totuuksien ymmärtäminen.

Kerro Jeesukselle siis kaikki. Pääasia on, että tahdot katsoa syntejäsi silmiin viimeisen kerran. Sinun on haluttava ja oltava valmis, että Jeesus ottaa pois rakkaimmatkin syntisi sillä tavalla, että koskaan et niihin enää palaa. Päästä irti synneistäsi. Rakasta Jeesusta enemmän kuin niitä. Jeesus ei ota syntejäsi väkivalloin pois. Vain, jos sinä päästät irti niistä. Sano ääneen nämä kaikki Jeesukselle omin rehellisin sanoin kerrankin ilman ehtoja ja takaportteja. On kyse sinun ikuisuuskohtalostasi. Tämän asian kanssa ei kannata tehdä kauppaa tai pimitellä asioita. Jumala näkee oletko tosissasi ilman vilppiä. Jos olet, Hän tulee uudestisynnyttämään sinut.

Tahdon toivottaa sinulle Jumalan siunausta! Rukoukseni on, että saamme yhdessä kilvoitella omilla tahoillamme ristintietä Jeesuksen kanssa taivasta kohti. Muutama hetki enää ja Hän saapuu. Hänen askeleidensa ääni kuuluu jo.

Siunauksin,

Timo
     

tiistai 6. joulukuuta 2016

Linnan juhlat

Kattelin hetken linnanjuhlia, kun tuli tietokoneesta.

Siellä oli paljon ansioituneita ihmisiä. Linnan Herra oli kutsunut jokaisen jostain ansiosta. Harvat ja valitut Suomen kansasta olivat niin ansioituneita, että pääsivät tuohon joukkoon.

Tervetuliaistoivotuksissa selostajien päähuomio näytti olevan kutsuvieraiden puvuissa. Vieraat olivat itse teettäneet pukunsa. Useat olivat itse maksaneet suuria summia puvuistaan, jotka olivat teetetty maan parhailla ompelijoilla ja suunnittelijoilla.

Näin meillä maan päällä. Näin meillä Suomessa.

Itse olen saanut myös kutsun suuren Kuninkaan suurimpiin juhliin. Sain kutsun sulasta armosta. Minulla ei ollut antaa Suurelle Kuninkaalle mitään ansioita. Kuningas ei edes hyväksynyt ansioita. Ne olivat Hänen edessä roskaa ja saastaa.

Kuningas teettätti minulle myös puvun. Tuo puku on kalleinta pellavaa ja hohtavinta kangasta, mitä tunnetaan. Kuningas ei suvainnut minun parsia edes millimetriä omaa kudontaa tuohon pukuun. Hän teki sen itse. Jos olisin  itse paikkaillut pukua omilla teoillani, en olisi kelvannut juhliin.

Kuningas maksoi puvun hyvin kalliilla hinnalla. Hän maksoi sen oman Poikansa verellä ja uhrikuolemalla Golgatan ristillä. Kuninkaan juhliin pääsee vain tuo ihmeellinen lahjavanhurskauden puku päällä, jonka Kuningas tahtoo lahjoittaa jokaiselle katuvalle syntiselle ilmaiseksi.

Sain ilmaisen kutsun vailla mitään omaa ansiota. Sain ilmaisen kallisarvoisimman puvun lahjana, kun tein parannuksen synneistäni ja annoin elämäni Jeesukselle.

Pian Kuningas saapuu. Hänen askeleensa kuuluvat jo. Minun ei tarvitse tilata taksia juhliin. Kuningas itse noutaa minut. Hän tempaa minut silmän räpäyksessä halki avaruuden omaan juhlasaliin. Siellä Hän itse toivottaa minut tervetulleeksi. Pieni hetki vielä, ja olen suurissa juhlissa, jotka eivät lopu koskaan.

Oletko sinä tulossa myös noihin juhliin?


Ilmestyskirja 19:9 FB38

Ja hän sanoi minulle: "Kirjoita: Autuaat ne, jotka ovat kutsutut Karitsan hääaterialle!" Vielä hän sanoi minulle: "Nämä sanat ovat totiset Jumalan sanat".


Ilmestyskirja 22:14-15 FB38

Autuaat ne, jotka pesevät vaatteensa, että heillä olisi valta syödä elämän puusta ja he pääsisivät porteista sisälle kaupunkiin! Ulkopuolella ovat koirat ja velhot ja huorintekijät ja murhaajat ja epäjumalanpalvelijat ja kaikki, jotka valhetta rakastavat ja tekevät.

torstai 24. marraskuuta 2016

Näetkö Herran vierelläsi?

Jos Jeesus olisi tässä

Ajattelepa, jos huomenaamulla ovikellosi soi. Avaat oven ja saat yllätysvieraan. Jeesus seisoo kynnyksen edessä ja sanoo sinulle: Olen päättänyt, että kuljen kanssasi koko loppuelämäsi fyysisesti vierelläsi. Näet minut joka hetki. Kaiken, mitä tulet tästä eteenpäin tekemään, teet minun silmieni alla. Tulen kanssasi vierellesi, kun menet Internettiin. Olen vierelläsi kuntosalilla ja uimarannalla. Näet joka hetki sen, että minä näen kaiken. Istun vieressäsi autossa ja työpaikallasi. Kuulen jokaisen sanasi ja näen kaiken, mitä katselet. Mikään tekosi ei pysy tästä eteenpäin minun silmiltäni salassa. Näet minut joka hetki ja näet myös minun silmäni, mitä ikinä teetkin. Voit myös keskustella kanssani niin kuin ystävän kanssa keskustellaan. En jätä sinua hetkeksikään. Olen vierelläsi viimeiseen hengenvetoosi asti. Sen jälkeen lähdemme yhdessä Taivaankotiin. Aika huikea ajatus eikö?

Jos näin olisi, eläisimmekö niin kuin elämme nyt? Eläisimmekö itsellemme omien mielihalujen mukaan? Kuluttaisimmeko aikaamme joutavaan? Katselisimmeko Salattuja elämiä ja kuluttaisimmeko päivämme TV:n ja Internetin ääressä? Lankeaisimmeko pornoon Jeesuksen tulisilmien ollessa fyysisesti läsnä? Katselisimmeko vastakkaista sukupuolta himoiten uimarannalla? Emme tekisi näitä kaikkia asioita edes silloin, jos pastorimme olisi vieressämme. Kuinka paljoa enemmän emme uskaltaisi emmekä kehtaisi tehdä näitä asioita, jos itse Kaikkivaltias istuisi koko olemuksellaan edessämme ja tarkkaisi silmillään meitä.

Jeesus on tässä
Tiedätkö, että Jeesus on nyt vierelläsi? (Matt.28:20) Jos olet uudestisyntynyt kristitty, hän asuu sinussa. (Kol. 1:27) Jos tätä katoavaisuuden verhoa raotettaisiin edes hetkeksi, näkisit Jeesuksen tulisilmät aivan sinun edessäsi. Itse asiassa Jeesus on paljon todellisemmin vieressäsi kuin esimerkiksi ystäväsi. Raamattu sanoo: emme katso näkyväisiä, vaan näkymättömiä; sillä näkyväiset ovat ajallisia, mutta näkymättömät iankaikkisia. (2Kor.4:18) Näkymätön todellisuus on se oikea todellisuus. Kaikki näkyväinen on katoavaista. Se katoaa hyvin pian. Siitä ei jää mitään jäljelle. (2.Piet. 3:10) Näkymätön todellisuus on ikuista todellisuutta, joka on näkyväisen takana. Jeesus on vierellämme ja meissä siis paljon todellisempana kuin kukaan näkyvä henkilö.

Raamatun henkilöt
Raamattu kertoo monista Jumalan ihmisistä, jotka elivät Herran läsnäolon todellisuudessa, ja siksi heidän palvelutyönsä ja elämänsä onnistui. Seuraavassa muutama esimerkki heistä.

Raamattu sanoo Mooseksesta: Hän otti mieluummin kärsiäkseen vaivaa yhdessä Jumalan kansan kanssa kuin saadakseen synnistä lyhytaikaista nautintoa.. koska hän ikäänkuin näki sen, joka on näkymätön, niin hän kesti. (Hepr. 11:25,27) Raamattu kertoo, että Mooses kesti synnin houkutukset, koska hän näki näkymättömän maailman hengessään. Hän näki ja tiesi Herran olevan hänen vieressään joka hetki. Hän ei voinut tehdä syntiä ja elää itselleen, koska näkymätön maailma oli hänelle todellisuutta hänen silmiensä edessä. Siksi hän kesti.

Daavid sanoo: Minä näen alati edessäni Herran, sillä hän on minun oikealla puolellani, etten horjahtaisi. (Apt.2:25, Ps. 16:8) Daavid näki joka hetkin Herran hengessään oikealla puolellaan. Hän tiesi uskon kautta Herran olevan vieressä. Daavid toimi näin, ettei horjuisi uskonelämässään. Jos tiedämme ja uskomme Jeesuksen olevan vieressämme, jumalanpelon tulisi olla tällöin todellisuutta elämässämme. Jeesuksen silmien alla emme voi elää synnissä.

Paavali kysyy tätä samaa asiaa Korinttin seurakuntalaisilta: Vai ettekö tunne itseänne, että Jeesus Kristus on teissä? Ellei, niin ette kestä koetusta. (1Kor.13:5) Paavali käski jokaisen tutkimaan itseään. Jeesus on jokaisessa uskovaisessa. Hän on sydämessämme paljon todellisemmin kuin ystävä vierellä. Jos emme tiedosta ja tunne tätä tosiasiaa, emme kestä elämän koetuksissa. Tietoisuus ja usko siihen, että Jeesus on tässä ja nyt nähden ja kuullen kaiken joka hetki, antaa valtavasti voimaa koetuksiin.

Raamattu sanoo Jeesuksesta: Hän kasvoi Herran edessä.. (Jes. 53:2) Jeesuskin kasvoi Jumalan silmien alla. Vaikka Hän oli Jumala, Hän tiesi ja tunsi Isänsä olevan joka hetki läsnä. Tämä tietoisuus sydämessään Jeesus kasvoi, vaelsi ja eli maan päällä.

Jumalan läsnäolo

Jumalan läsnäolo ei siis ole jokin tunnekuohu ylistyskonsertissa. Se ei myöskään ole jonkinlainen korkeampi saavutettu taso uskonelämässä. Jumalan läsnäolo tarkoittaa sitä, että Jumala on läsnä. Jumalan läsnäolo on juuri nyt, koska Jeesus on sinun vieressäsi tätä lukiessasi ja hänen tulisilmänsä tarkkaavat kaikkea mitä teet. Jopa ajatuksiasi. Voit kääntyä ja jutella Jeesukselle, ja hän kuulee sinua. Sitä on rukoilu. Voit mennä hiljaisuuteen ja kuunnella, mitä Hän sinulle puhuu. Hän puhuu aivan varmasti, jos haluat kuulla. Meidän tulee uskoa se, tuntui miltä tuntui. Jos näkyväisyyden verho avattaisiin nyt, näkisit kaiken. Mutta me vaellamme vielä uskossa emmekä näkemisessä. On Raamatun vastaista väittää, että esimerkiksi ylistyksen kautta on tie Jumalan läsnäoloon. Raamattu sanoo, että tie siihen on avattu Jeesuksen veren kautta. (Hepr.10:19) Se on ainut tie. Enempää ei tarvita, vähempi ei riitä. Ylistys on korkeintaan seuraus siitä tietoisuudesta, että veri on avannut tien Jumalan läsnäololle. Ylistys ei ole keino vaan seuraus. Jumalan läsnäolo sitä, että hän on tässä ja nyt tunsimmepa sitä tai emme.

Entä me?
Tahdon lopuksi esittää muutaman kysymyksen. Jos Jeesus on vierellämme joka hetki, miksi voimme elää niin kuin elämme? Miksi monet uskovat lankeavat pornoon Jeesuksen silmien katsoessa kaiken aikaa sitä irstautta, mitä tapahtuu tietokoneen tai kännykän äärellä? Listaa voisi jatkaa loputtomiin. Jäljelle jää vaan tuhansia kysymyksiä: miksi uskovat elävät niin kuin elävät, vaikka Jeesus on todellisempana vierellä kuin kukaan tai mikään muu? Olen löytänyt siihen vain kaksi järkeen käypää vastausta. Joko meidän uskonelämämme on uskonnollista kulissia emmekä oikeasti usko Jeesukseen muuta kuin teoriana tai sitten meiltä puuttuu täydellisesti jumalanpelko. Kristitty, joka elää tietoisena Jeesuksen läsnäolosta niin kuin em. Mooses, Daavid ja Paavali, ei voi elää puolivillaista ja haaleaa uskonelämää. Hän palaa sydämestään Jeesukselle eikä voi Hänen silmiensä alla elää miten sattuu. Jos me tiedostamme ja uskomme Jeesuksen näkevän kaiken, ja silti hänen katseensa alla elämme vääryydessä, meillä ei voi olla todellista jumalanpelkoa. Jeesus on aivan yhtä todellinen vierellämme nyt kuin lihansa päivinä. Hän on itseasiassa lähempänä. Hän asuu sydämessämme. Tietoisuus siitä pitäisi tuoda turvallisuutta ja jumalanpelkoa elämämme valintoihin. Muistakaamme, että motiivina kaikkeen tulee olla rakkaus Kristukseen. Valintamme ainoastaan paljastavat rakkautemme todellisuuden ja aitouden. Ne ovat seurausta siitä, mikä todellinen suhteemme Jeesukseen on. Ne asiat, mitä teemme ja olemme salassa, paljastavat todellisen sydämemme tilan. Ne valinnat, joita teemme vain Jeesuksen silmien alla, kun muut eivät näe, kertovat meille koko totuuden uskonelämämme aitoudesta ja todellisuudesta. Ihmisten edessä on helppo olla hurskaan näköinen. Kun huoneemme ovi sulkeutuu, kulissit puretaan ja naamarit riisutaan. Jos valintamme ja elämämme yksinäisyydessä kestävät Jeesuksen silmien ja Jumalan Sanan pyhyyden alla, meillä on asiat hyvin.


Tänään ystäväni haluan kehottaa meitä jokaista tarttumaan tiukemmin Jeesuksen lävistettyyn käteen, joka on aivan sinun vieressäsi. Jeesus tulee pian fyysisesti maan päälle ja silloin uskomme muuttuu ikuiseksi näkemiseksi. Kuitenkin voi olla, että ennen Jeesuksen paluuta joudumme maksamaan uskostamme vielä kovankin hinnan. Me selviämme voittajina pahasta ajasta ja synnistä vain, jos näemme Mooseksen tavoin näkymättömän mutta todellisen Herran vieressämme joka hetki. Emme horjahda perustaltamme, jos alati näemme Daavidin tavoin Herran oikealla puolellamme. Silloin voimme ylistää Jumalaa Daavidin tavoin: Minä saan vaeltaa Herran kasvojen edessä elävien maassa. (Ps. 116:9)

                     

                     

                     

perjantai 11. marraskuuta 2016

Syntisten Vapahtaja

Joulun alla iso osa Suomea herkistyy Joulun viettoon. Seimenlapsi astuu muutamaksi viikoksi monien ihmisten sielunmaisemaan. Jeesus on osa länsimaista kulttuuriperintöä, joka kirkkovuoden aikana eri juhlapyhissä putkahtaa ohimennen esiin.

Uskonnollisessa maailmassa Jeesus on taas henkivakuutus Taivasta varten. Jeesus antaa ilmaisen pakolaisviisumin helvetistä. Häneen kannattaa uskoa ainakin varmuuden vuoksi.

Mutta miksi Jeesus oikeasti tuli maan päälle?

Enkeli sanoi Joosefille ennen Jeesuksen syntymää: sinun on annettava hänelle nimi Jeesus, sillä hän on vapahtava kansansa heidän synneistänsä.” (Matt.1:21) Jeesus saapui maailmaan vapahtamaan ensisijaisesti ihmiset heidän synneistänsä.

Synti on ihmisen ongelma numero yksi. Synti toi ihmissuvun ylle kirouksen. (Gal.3:10) Synti vetää ihmisen ylle Jumalan vihan ja tuomion. (Room.1:18) Helvetin tuomio ja ihmisen kaikki ongelmat ovat seurasta synnistä. Synti on kuin syöpä ja muut pahat asiat sen oireita. Siksi Jeesus tuli vapauttamaan kaikki maailman kansat heidän synneistään. Silloin monet muutkin ongelmat ratkeavat.

Me kuitenkin usein haluamme sellaisen Jeesuksen, joka veisi meidät vain taivaaseen ja pelastaisi helvetistä, mutta emme ole valmiit luopumaan synneistämme. Tällaisessa tilassa oleva ihminen ei voi kokea pelastusta. Saarnaajat usein markkinoivat Jeesusta siunausautomaattina ja keppihevosena, jonka avulla kaikki ongelmat ratkeavat. Mutta vaietessaan synnistä he sulkevat taivaanportit kuulijoilta.

Kaikkien aikojen voimakkain herätyssaarnaaja Johannes Kastaja sanoi Jeesuksesta: ”Katso, Jumalan Karitsa, joka ottaa pois maailman synnin!” (Joh. 1:29) Johanneksen sanoma oli se, että Jeesus vapauttaa ihmiset synnin vallasta, kun he tekevät parannuksen. (Matt.3:2) Ihmisen ongelma ei ole ensisijaisesti helvetti vaan synti. Kun syntiongelma ratkeaa, tuomio ihmisen yltä väistyy ja taivaanportit aukeavat.

Kerran Jeesuksen luokse tuli rikas nuori uskonnollinen seurakuntahallituksen jäsen. (Luuk.18:18-27) Hän oli pyrkinyt parhaansa mukaan noudattamaan kymmentä käskyä lapsesta asti. Hän uskoi Jeesukseen ja Jumalan sanaan. Hänen elämänsä oli kaikin puolin esimerkillistä. Siitä huolimatta hänellä ei ollut pelastusvarmuutta. Siksi hän tulikin Jeesuksen luokse kysellen miten taivaaseen pääsee. Jeesus meni suoraan tuon miehen ongelmaan. Mies oli hurskaasta oikeaoppisesta ulkokuorestaan huolimatta synnin orja. Hän oli ahne ja itsekäs mies. Kun Jeesus kehotti tekemään parannusta tästä ongelmasta ja seuraamaan häntä, mies lähti murheellisena pois. Tuo nuori seurakunta-aktiivi ei ollut valmis tekemään parannusta ja antamaan Jeesuksen vapauttaa häntä omista helmasynneistään. Ainakaan tuolla kerralla tämä nuorimies ei kokenut Jeesuksen antamaa syntien anteeksiantamusta, koska ehto sille on parannuksen tekeminen. Jeesus ei vain anna syntejä anteeksi vaan hän vapauttaa synninorjuudesta. Jeesus sanoo: jokainen, joka tekee syntiä, on synnin orja.. Jos siis Poika tekee teidät vapaiksi, niin te tulette todellisesti vapaiksi.” (Joh. 8:32-34) Ihminen voi uskoontulonsa jälkeen langeta syntiin, mutta hän ei enää ole synnin orja eikä voi elää synnissä. Yksi pelastuksen tunnusmerkeistä on, että ihminen ei ole synnin orja. Uskova ei voi koskaan elää synnissä.
                            
Haluan kysyä sinulta lukijani: milloin Jeesus vapautti sinut synneistäsi? Uskot ehkä hänen olevan se, miksi Raamattu hänet esittää. Hyvä niin. Se ei kuitenkaan pelasta sinua, jos hän ei ole saanut vapauttaa sinua synneistäsi. Olet ehkä kuullut saarnaajien puhuvan Jeesuksesta yhtä ja toista mukavaa. Uskot sen ja Jeesus on sinulle tärkeä henkilö. Olet ehkä tahtonut jollain tavalla ottaa hänet vastaan ja rukoillut arasti jonkinlaisen rukouksenkin. Mutta oletko tehnyt rehellisen mielenmuutoksen liittyen syntiin? Et ehkä ole murhaaja tai huumediileri, mutta elätkö silti itsellesi?  Itselleen eläminen on ensimmäisen käskyn rikkomista ja useimpien uskonnollisten hyvien ihmisten suurin kadotukseen johtava synti. Eletään nätisti ja kauniisti itselleen eikä Jumalalle. Jeesus voi ja haluaa vapauttaa sinut synneistäsi, kunhan sinä olet omalta puoleltasi valmis tekemään mielenmuutoksen eli parannuksen.

Jeesus saapui ensimmäisen kerran sovittamaan ihmiskunnan synnit. Hän, ainoana synnittömänä ihmisenä, maksoi Golgatan ristillä synneistäsi valtavan hinnan omalla verellään ja kuolemallaan. Hän tuli kirotuksi, kantoi synnin tuomion ja kohtasi Jumalan vihan, jotta sinä saisit olla vapaa synnin seurauksista. Hän nousi ylös ja tänään hän elää.

Hyvin pian hän saapuu toisen kerran. Hän ei tule enää häväistäväksi synnin tähden vaan hän tulee Kuninkaana. Raamattu sanoo: ”.. hän ilmestyy toisen kerran, ei enää synnin tähden vaan pelastukseksi niille, jotka häntä odottavat.” (Hepr. 9:27) Ystäväni, sinä itse tiedät, oletko tehnyt raamatullisen parannuksen. Sinä itse tiedät, onko Jeesus vapauttanut sinut synneistäsi. Sinä itse tiedät, onko Jeesuksen paluu sinulle ihana unelmien täyttymys vai ahdistava ajatus. Tiedät myös sen, onko sydämessäsi tätä kirjoitusta lukiessasi rauha ja turvallisuus Jumalan edessä. Jos ei ole, sinun on syytä pysähtyä ja käsitellä syntisi Jeesuksen edessä. Saat uskalluksella ja turvallisella mielellä lähestyä syntisten Vapahtajaa. (Hepr.4:16) Hän ei ole tullut tuomitsemaan sinua vaan pelastamaan sinut synneistäsi. (Joh.3:17-18) Tiedä, että tänään sinulla on täydellinen tilaisuus tehdä parannus ja pyytää Jeesusta vapauttamaan sinut omista synneistäsi. Silloin saat kokea omalla kohdallasi todeksi ihanat Jeesuksen sanat: ole turvallisella mielellä; sinun syntisi annetaan sinulle anteeksi." (Matt. 9:2)

                             

maanantai 11. huhtikuuta 2016

Uskovaiset


On olemassa kahdenlaista uskoa: totena pitävää uskoa ja kuuliaista uskoa.

Totena pitävä usko ja kuuliainen usko

Ihmisistä suurin osa varmasti uskoo, että taitava kirurgi voi leikata syöpäkasvaimen pois. He uskovat, että oikeanlaiset syöpälääkkeet tehoavat ja tappavat syöpäsolut. He uskovat, että sädehoidolla voidaan tuhota pahalaatuisia kasvaimia. Varmasti jokainen järkevä ihminen uskoo, että pätevän lääkärin neuvoja tulee noudattaa, jos tahtoo tulla terveeksi. Tämä on totena pitävää uskoa. Uskotaan, että jokin asia on totta.
Kuuliainen usko taas on sellaista, jota seuraa aina ohjeiden noudattaminen. Lääkäreiden ammattitaitoon ja lääkkeisiin uskominen ei vielä tee ihmistä terveeksi. Sairaan ihmisen on itse mentävä lääkärin vastaanotolle ja tehtävä, mitä lääkäri kehottaa. Vaikka ihminen sydämestään uskoisi lääkärin kykyihin, hän kuolee syöpään, ellei hän suostu menemään leikkauspöydälle ja noudattamaan lääkärin ohjeita. On suorastaan tyhmää väittää, että pelkkä usko lääkäreihin parantaa. Vasta kuuliaisuus lääkärin sanalle mahdollistaa terveeksi tulemisen. Siksi totena pitävän uskon ja kuuliaisen uskon välillä voi olla yhtä suuri ero kuin elämällä ja kuolemalla.
Kristillisessä maailmassa on olemassa myös kahdenlaista uskoa. Aikanaan Jeesus sanoi hänen mukanaan kulkeville ihmisille: Miksi te huudatte minulle: 'Herra, Herra!' ettekä tee, mitä minä sanon? (Luuk. 6:46) Kysymyksessä olivat ihmiset, jotka uskoivat Jeesuksen olemassaoloon ja arvostivat häntä suuresti opettajana. He sanoivat Jeesusta Herrakseen ja jopa huusivat Hänen puoleensa. He saattoivat jopa uskoa todeksi kaiken, mitä Jeesus ja Raamattu kertoivat. Kuitenkin Jeesus näki näiden ihmisten sydämentilan; heidän uskonsa oli vain pään sisällä olevaa totena pitävää uskoa. He eivät tahtoneet olla kuuliaisia Jeesukselle, eivätkä tehneet Jumalan tahtoa elämässään. Tällaisille ihmisille ei Jeesuksesta ole mitään pelastavaa hyötyä. Raamattu todistaa: Joka uskoo Poikaan, sillä on iankaikkinen elämä; mutta joka ei ole kuuliainen Pojalle, se ei ole elämää näkevä, vaan Jumalan viha pysyy hänen päällänsä. (Joh. 3:36) Usko Jumalan Poikaan ei pelasta, ellei ihminen ole kuuliainen Hänelle. Jos uskosta puuttuu kuuliaisuus, Jumalan viha on ihmisen yllä hänen syntiensä vuoksi.

Tapaus tuhlaajapoika

Luukkaan evankeliumissa Jeesus kertoo kuuluisan vertauksensa tuhlaajapojasta. Poika oli ollut joskus uskossa, mutta jostain syystä hän oli päättänyt lähteä synnin teille. Jeesus kertoo tuon pojan eläneen irstaasti ja hyvin syntisesti, kunnes hän löysi itsensä tunkiolta aterioimassa yhdessä sikojen kanssa. Kuitenkin poika edelleen uskoi isäänsä. Hän tunsi isänsä hyvyyden ja aavisteli hänen ottavan pojan takaisin taloonsa. Pojalla siis oli järjellinen totena pitävä usko. Pelastiko se pojan? Ei. Jeesus kertoi, että tuhlaajapoika meni itseensä, käänsi selkänsä tunkioille ja lähti sieltä pois kohti isän kotia. Kun poika lähestyi isän kotia, isä juoksi vastaan, halasi poikaa ja otti hänet suurella ilolla vastaan. Huomaa, että isä ei tullut tunkiolle vaan pojan oli itse lähdettävä sieltä. Pojan oli tehtävä parannus ja hylättävä syntielämä. Vasta sen jälkeen hän omisti isän sylin ja lapsioikeuden.
                             Usko Jumalaan ja Hänen hyvyyteensä ei siis vielä pelasta ketään. Ihmisen on hylättävä entinen elämä, ja jätettävä se tietoisesti taakse ja tultava Jeesuksen luokse. Silloin Isä juoksee vastaan ja puhdistaa kaikesta synnistä. Jumala ei tuo lepotuolia tuhlaajapoikien ja tyttärien syntitunkiolle, jotta heillä olisi helpompi olla. Jumala kutsuu ihmisiä pois synnistä aitoon ja elävään uskoon. Jos elät synnissä, et voi olla uskossa, koska Jumalan omien sanojen mukaan oikea uskovainen ei voi elää synnissä. (1.Joh. 3:6-9) Vaikka kuinka tuhlaajapojat ja tyttäret selittelisivät omaa tilaansa syntitunkioilla, todellista armoa, vapautta ja anteeksiantoa ei tule ennen kuin synti hylätään ja tullaan parannuksessa Jeesuksen luokse. (Apt. 3:19)
 
Nuori seurakunta-aktiivi
 
Matteuksen (19. luku) ja Luukkaan evankeliumeissa (18. luku) kerrotaan rikkaasta nuoresta hallitusmiehestä, joka tuli Jeesuksen luokse. Hän oli uskonut Raamattuun lapsesta asti ja selvästi saanut raamatullisen ja uskonnollisen kotikasvatuksen. Hän oli koko lapsuutensa ja nuoruutensa pyrkinyt noudattamaan kymmentä käskyä parhaansa mukaan. Hän oli kaiken lisäksi seurakunnan toiminnassa vahvasti mukana oleva mies. Hän oli nimittäin saanut paikan sen aikaisen seurakunnan hallituksessa. Hänellä ei kuitenkaan ollut hurskaasta ulkokuorestaan ja menestyksestään huolimatta pelastusvarmuutta sydämessään vaan kyseli Jeesukselta, miten voisi päästä taivaaseen. Jeesus näki tuon miehen sydämeen, joka oli ahneuden ja rahanhimon täyttämä. Kun Jeesus kehotti tekemään parannusta ja seuraamaan häntä, mies lähti murheellisena pois. Hän ei siis ollut valmis olemaan kuuliainen Jumalan Pojalle. Hän kyllä uskoi Jumalan Poikaan, mutta ei ollut kuuliainen Pojalle. Sen vuoksi Jumalan viha pysyi hänen yllään eikä sielunrauhaa löytynyt. Nuorukaisen usko ei ollut kuuliaista uskoa vaan ulkokullattua totena pitävää uskoa, joka oli kuorrutettu kauniilla uskonnollisilla teoilla, asemilla ja seurakuntaelämällä. Ne eivät merkitse mitään Jumalan silmissä, jos ihminen ei ole tehnyt parannusta sydämen tasolla ja seuraa Jeesusta. Raamattu ei kerro, miten tuon miehen lopulta kävi. Kuitenkaan tuolla kerralla hän ei kokenut pelastusta, vaikka tuli Jeesuksen luo. Vaikka Jeesuksen luokse saa jokainen tulla, kaikki eivät koe pelastusta. Miksi? Koska he eivät ole kuuliaisia hänelle eivätkä ole valmiit tekemään parannusta. Vaikka olisit uskovan kodin lapsi ja omasta mielestäsi aina ollut uskossa, et voi pelastua ellet tee parannusta ja koe uudestisyntymän ihmettä. (Joh. 3:3, Luuk. 13:3)

Karismaattisuutta jäljittelevät

Matteuksen evankeliumissa (7:21-23) Jeesus kertoo eräistä todella karismaattisen kaltaisista ihmisistä. Heidän kauttaan, ainakin omien sanojensa mukaan, tapahtui paljon yliluonnollisia ilmiöitä. He ennustivat, tekivät voimallisia tekoja ja jopa ajoivat ihmisistä ulos riivaajia. He kutsuivat Jeesusta Herrakseen ja uskoivat syvästi Jeesuksen nimen auktoriteettiin. He tekivät nimittäin kaikki ihmeensä Jeesuksen nimessä niin kuin Raamattu meitä kehottaa. Kuitenkin nuo ihmiset joutuivat kerran helvettiin. Miksi? Jeesus vastaa: Ei jokainen, joka sanoo minulle: 'Herra, Herra!', pääse taivasten valtakuntaan, vaan se, joka tekee minun taivaallisen Isäni tahdon. (Matt. 7:21) Jälleen kerran huomaamme, että todellinen usko on kuuliaisuutta Jeesuksen ja Jumalan tahtoa kohtaan. Vaikka ihminen tekisi väkeviä voimatekoja Jeesuksen nimessä ja uskoisi Jeesukseen Herranaan se ei riitä, jos ei ole valmis olemaan kuuliainen Jumalan tahdolle ja tekemään sitä. Missä asiassa siis näiden karismaattisuutta jäljittelevien ihmisten olisi pitänyt tehdä Jumalan tahto? Jeesus sanoo heille tuomiopäivänä: Minä en ole koskaan teitä tuntenut; menkää pois minun tyköäni, te laittomuuden tekijät. (Matt. 7:23) Jeesus siis kutsui heitä laittomuuden tekijöiksi. He eivät olleet koskaan tehneet parannusta. Jumalan tahdon tekeminen ja elävä usko lähtee aina siitä, kun ihminen sydämestään murtuu Jeesuksen edessä ja tuo syntinsä parannusta tehden Hänelle. Vaikka tekisimme kuinka hengellisen näköisiä asioita tahansa, ilman parannusta emme voi omistaa elävää pelastavaa uskoa. Lisäksi Jeesus sanoi, ettei hän ollut koskaan tuntenut näitä kadotukseen joutuvia ihmisiä. He eivät olleet siis koskaan uudestisyntyneet ihmeteoista huolimatta. Surullista oli, että nämä ihmiset väittävät tuntevansa Jeesuksen, mutta Jeesus ei ollut ikinä tuntenut heitä. Sanot ehkä tuntevasi Jeesuksen. Hyvä niin. Mutta tunteeko Jeesus sinut?

Mitä pelastava usko ei ole ja on?    
               
Näemme Raamatusta, että pelastava usko ei siis ole totena pitävää järjentasolla omaksuttua tietoa. Se ei ole isiemme uskoa, joka saadaan kodin perintönä. Se ei ole uskontunnustus, joka lausutaan sunnuntaina ulkomuistista kirkossa tai Isä meidän- rukous, joka on opittu ulkoa rippikoulussa. Se ei ole herätysliikkeisiin tai seurakuntiin kuulumista eikä kasteella käymistä. Se ei ole kristillisten arvojen omaksumista tai niiden mukaan omin voimin elämistä. Se ei ole yrittämistä tai ponnistelua. Ihminen ei voi koskaan sitä saada aikaan tietomäärällään tai koulutuksellaan. Sitä ei saa pastoreilta eikä miltään uskonlahkolta. Ei, ja vielä kerran ei. Pelastava usko on lahja, jonka Jumala antaa ihmiselle uudestisyntymän hetkellä. Jumala antaa sen kertakaikkisen kokonaan lahjana (Juuda 1:3). Se ei ole meidän uskoamme vaan Jumalan Pojan, Jeesuksen, omaa uskoa. (Gal. 2:20) Ihminen ei voi uudestisyntyä ylhäältä ja saada tuota uskoa, ellei hän tee parannusta. Parannus ei ole itsensä epämääräistä parantelua vaan mielenmuutos sydämen tasolla syntiin nähden. Ihmisen on tultava siihen tilaan sydämessään, että hän ei enää selittele syntejään Jumalan ja ihmisten edessä. Hänen on oltava valmis hylkäämään kaikki syntinsä niin sydämestään, että hän ei koskaan tahdo enää niihin palata. Hänen on haluttava niistä eroon ja tuotava ne Jeesukselle. Sitä on parannus. Sellainen ihminen on Jumalan edessä siinä tilassa, että Jumala puolestaan voi lahjoittaa ihmiselle elävän uskon, joka uudestisynnyttää hänet. Tällöin Jeesuksen veri puhdistaa hänet kaikesta synnistä. (1.Joh. 1:7)

Elävän uskon tuntomerkit

Tuon uskon tuntomerkkejä on se, että ihminen on sisäisesti uusi luomus. (2.Kor. 5:17) Hänelle tulee tahto ja sydämen halu toteuttaa Jumalan tahto elämässään. Silloin ihminen ei missään nimessä tahdo leikkiä maailman ja synnin kanssa. Hän ei voi elää synnissä, koska elävä usko vapauttaa siitä. (Room. 6:2,14) Elävä usko ja synnin harjoittaminen; toinen sana on otettava pois. (1.Kor. 6:9-11) Ne ovat kuin pimeys ja valkeus; toisen tullessa toinen väistyy. Esimerkiksi baarielämä, ryyppääminen, valheessa eläminen ja avoliitot ovat merkki siitä, että elävää uskoa ei ole sydämessä. Jeesuksen mukaan hyvä puu tuota huonoa eikä toisinpäin. Samoin ei elävä uskokaan koskaan synnytä synnin harjoittamista ja siinä elämistä. (Matt. 7:17-18) Jos elävässä uskossa oleva ihminen lankeaakin syntiin, hänelle tulee valtavan paha olo, ja hän haluaa heti tehdä parannuksen. Hänellä on parannuksen mieli jatkuvasti syntiin nähden omassa elämässään. (1.Kor. 2:16) Hän vihaa syntiä eikä etsi Raamatusta näennäisiä porsaanreikiä, irti asiayhteydestä otettuja lauseita, jotka hän lukee kuin piru saadakseen tehdä syntiä. (2.Kor. 4:2, San. 8:13) Hän ei tahdo muuttaa Jumalan Sanaa vaan antaa Jumalan Sanan muuttaa hänet itsensä ehdoitta. Elävä usko tuo sydämeen pelastusvarmuuden ja rauhan Jumalan edessä. (Joh. 14:27) Ihminen tietää olevansa Jumalan lapsi ja matkalla kohti taivasta. (Room. 8:16)

Entä sinä?

Oletko tänään elävässä uskossa, jonka edellä mainitut hedelmät ovat tunnistettavissa elämässäsi? Omistatko Jumalan Pojan uskon vai oman totena pitävän epämääräisen uskon? Oletko tänään kuuliainen Jumalan Pojalle? Oletko varmasti tehnyt parannuksen ja uudestisyntynyt? Jos vastauksesi on kieltävä, tilasi on todella vaarallinen mahdollisesta kristillisestä vakaumuksestasi ja kasvatuksestasi huolimatta. Lopeta seurakunnassa luoviminen ja Jumalan Sanan selittely ja sillä kikkailu. Älä etsi korvasyyhyysi sopivia pappeja vaan nöyrry Jumalan Sanan edessä. Ole tänään kuuliainen Jumalan Pojalle ja tee rehellinen vilpitön parannus. Huomenna se voi olla jo liian myöhäistä.




Lain peili


Peili on lahjomaton väline kylpyhuoneemme seinällä. Se ei mielistele vaan kertoo totuuden ihomme epäpuhtauksista, mustapäistä ja rypyistä. Sitä vastaan kukaan totuudessa pysyvä ihminen ei voi väitellä. Peiliin katsomalla voimme tehdä oikeat johtopäätökset, mitä kasvoille tulee tehdä. Jonkun kasvot kaipaavat pesua, toisen kasvot parranajoa ja joidenkin peilikuva ajaa suoraan kosmetologille. Jos ei ole koskaan katsonut peiliin, lopputulos voi yllättää. Kukaan ei tiedä omien kasvojensa totuudellista kuvaa ennen kuin on katsonut peiliin.

Jos on tärkeää katsoa fyysisesti peiliin, vielä tärkeämpää on katsoa hengellisesti peiliin. Jumala nimittäin on antanut Raamattuun lahjomattoman peilin, joka kertoo jokaiselle ihmiselle hänen hengellisen tilansa. Tuo jumalallinen peili ei valehtele kenenkään kohdalla vaan kertoo totuuden jokaisen ihmisen kohdalla syntisyydestä Jumalan edessä. Raamattu sanoo: Mutta syntiä en olisi tullut tuntemaan muuten kuin lain kautta (Room. 7:7). Jumalan antama laki toimii synninpaljastajana jokaisen ihmisen elämässä.

Jumalan laki, kymmenen käskyä, löytyvät 5. Mooseksen kirjasta (5:6-21). Käydäänpä laki nopeasti läpi ja peilataan itseämme siihen.

Ensimmäinen käsky kieltää palvomasta ja jumaloimasta muuta kuin Herraa. Oletko pitänyt idolinasi, eli epäjumalanasi, jotain asiaa? Bändiä? Ihmistä? Urheilijaa? Omaisuutta? Oletko ollut ahne edes kerran elämässäsi? Ahneus on epäjumalan palvontaa. (Ef. 5:5) Oletko joskus rakastanut ja ihannoinut jotain enemmän kuin Herraa? Olet silloin langennut epäjumalanpalvontaan ja ensimmäisen käskyn rikkoja. Ahneet ja epäjumalanpalvojat eivät peri taivasta. (1.Kor.6:9)

Toinen käsky kieltää käyttämästä Jumalan nimeä turhaan. Oletko koskaan sanonut ”Herra Jumala”, "Kristus", ”Jeesus” tai ”Luoja” turhaan tai päivittelymielessä? Olet silloin rikkonut toista käskyä.

Kolmas käsky käskee pyhittämään lepopäivän. Oletko yhtenä päivänä viikossa koko elämäsi ajan erottanut aikasi vain Herralle? Jos et ole niin olet rikkonut kolmatta käskyä.

Neljäs käsky käskee kunnioittamaan vanhempia. Oletko koko elämäsi joka hetki tehnyt niin? Oletko yhden kerran elämässäsi ollut kunnioittamaton heille ja loukannut heitä? Olet silloin neljännen käskyn rikkoja.

Viides käsky kieltää tappamasta. Vaikka et olisi käsilläsi koskaan tappanut, oletko joskus vihannut jotakuta? Tai oletko haukkunut jotain hulluksi? Raamattu sanoo: Jokainen, joka vihaa veljeänsä, on murhaaja (1.Joh. 3:15). Jeesus sanoo, että jokainen veljeään hulluksi haukkuva on ansainnut helvetin tulen. (Matt. 5:22) Jos Raamatun sanaa kolahtaa omaantuntoosi, olet silloin rikkonut viidettä käskyä vastaan.

Kuudes käsky kieltää tekemästä huorin. Oletko katsonut pornoa? Oletko asunut avoliitossa? Oletko harrastanut avioliiton ulkopuolisia seksisuhteita? Jeesus sanoo, että jokainen naista himoiten katsova on jo sydämessään tehnyt huorin. (Matt. 5:28) Jos vastaan johonkin kysymiksistä ”kyllä”, olet kuudennen käskyn rikkoja.

Seitsemäs käsky kieltää varastamisen. Oletko joskus tehnyt pimeitä töitä? Oletko laittomasti ladannut netistä jotain? Oletko joskus varastanut edes kymmenen senttiä? Oletko joskus tietoisesti valehdellut työaikasi ja saanut täyden palkan? Olet silloin seitsemännen käskyn rikkoja.

Kahdeksas käsky kieltää sanomasta väärää todistusta lähimmäisestäsi. Oletko koskaan puhunut pahaa toisesta? Oletko mustamaalannut edes kerran elämässäsi jotain ihmistä? Oletko joskus sanonut edes yhden valheen? Olet silloin rikkonut kahdeksatta käskyä.

Yhdeksäs käsky kieltää tavoittelemasta lähimmäisesi omaisuutta. Oletko koskaan ollut kateellinen kaverisi autosta, talosta tai omaisuudesta? Oletko himoinnut sitä itsellesi ja ollut kateellinen? Olet silloin yhdeksännen käskyn rikkoja.

Kymmenes käsky kieltää tavoittelematta lähimmäisen vaimoa ja tavaraa. Oletko himoinnut jonkun vaimoa tai miestä? Entä oletko himoinnut edes kerran elämässäsi jotain jonkin ihmisen tavaraa itsellesi? Olet silloin kymmenennen käskyn rikkoja.

Ajatellaan, että teet yhden synnin päivässä. Uskoakseni tämä on alakanttiin heitetty arvio. Silti tuloksena on 25 550 syntiä 70 vuodessa. Oletko edelleen mielestäsi hyvä ihminen? Olet rikkonut Jumalan pyhää ja vanhurskasta lakia ainakin 25 550 kertaa. Laitat ehkä joka päivä karkkipaperin roskiin ja kudot villasukat pelastusarmeijan joulupataan. Kuulut seurakuntaan, uskot Jumalaan etkä ole mielestäsi pahempi ihminen kuin muutkaan. Maksat verosi, huolehdit läheisistäsi ja etkä ryyppää. Nämä kaikki ovat hyviä asioita, mutta ne eivät voi poistaa sitä, että olet lainrikkoja. Pankkirosvokaan ei voi vedota maallisen tuomarin edessä aikaisempiin tai sen hetkisiin onnistumisiin, jos laki osoittaa hänet syylliseksi. Niin et sinäkään, kun olet edes yhdessä kohtaa rikkonut Jumalan lakia.

Raamatun mukaan Jumala on ehdottoman vanhurskas ja oikeudenmukainen. Hän ei koskaan jätä ainuttakaan syntiä tuomitsematta. Jokainen synti Jumalan edessä tullaan tuomitsemaan. Jumala on pyhä. Se tarkoittaa sitä, että Jumala itse ei voi olla tekemisissä synnin kanssa. Hän ei voi pyhyytensä vuoksi sallia syntiä taivaaseen eikä lähelleen. Raamatun mukaan Jumalan pyhyyden edestä syntiin langennut taivas ja maa kerran pakenevat. (Ilm. 20:11) Jumalan pyhyyden valossa ei mikään synti kestä.

Ajatteletko taivaanporttien aukeavan siksi, että olit helluntailainen, luterilainen, baptisti tai luterilainen? Luuletko, että kaste, kirkkoon kuuluminen tai uskonnollinen toimitus voi pelastaa sinut? Raamattu todistaa sinulle: Ei ole ketään vanhurskasta, ei ainoatakaan, ei ole ketään ymmärtäväistä, ei ketään, joka etsii Jumalaa; kaikki ovat poikenneet pois, kaikki tyynni kelvottomiksi käyneet; ei ole ketään, joka tekee sitä, mikä hyvä on, ei yhden yhtäkään. Room. 3:10-12 Kaikki meidän onnistumisemme taivaaseen pääsyn edistämiseksi ovat Jumalan edessä lähinnä Jumalan pyhyyden halveksuntaa. Meidän syntimme ovat niin suuria, ettei mikään meistä lähtöisin oleva asia voi niitä poistaa olivatpa tekomme kuinka hurskaita tai uskonnollisia. Tehtyä ei saa tekemättömäksi. Ei edes hyvillä ja hurskailla teoilla.

Ehkä ajattelet, että Jumala on nyt paha ja suutut hänelle. Ei Jumala ole paha. Jumala on pyhä ja sinä syntinen, etkä voi syntisenä käsittää ja nähdä Jumalan silmin omaa tilaasi. Olet synnin sokaisema edestä ja takaa. Jos näkisit synnin kauheuden Jumalan silmin edes sekunnin ajan, ymmärtäisit mistä on kyse. Olet syntiesi vuoksi Raamatun mukaan kadotettu ja ansaitset sen. Jumala ei tee väärin, jos hän tuomitsee synnin. Päinvastoin, hän tekee oikeudenmukaisesti ja vanhurskaasti. Jos hän ei tuomitsisi syntiä, hän ei olisi pyhä eikä vanhurskas. Jos maallinen tuomari tekee oikein tuomitessaan pankkirosvon vankilaan, kuinka paljon oikeamielisempi Jumala on tuomitessaan synnin?

Jumala on kuitenkin rakkaus. (1. Joh. 4:18) Hän ei pelkästään rakasta ihmistä vaan Hän itse on rakkaus. Vaikka hän vihaa syntiä, hän rakastaa syntistä ihmistä. Hänen sydämensä tahto on pelastaa jokainen syntinen ihminen. (1.Tim. 2:4) Koska hän näki ja tiesi, ettemme voi itseämme pelastaa, hän teki jotain. Raamattu sanoo: Sillä mikä laille oli mahdotonta, koska se oli lihan kautta heikoksi tullut, sen Jumala teki… (Room. 8:3) Jumala ei säästänyt edes omaa Poikaansa vaan lähetti Hänet kärsimään meille kuuluvan rangaistuksen. Jeesus Kristus kuoli syntiesi tähden ja kantoi sinulle kuuluvan rangaistuksen. (Jes. 53:4-6) Hän, Jumalan Poika itse, ei koskaan tehnyt ainoatakaan syntiä ihmisenä. Siksi hänen viaton verensä ja uhrinsa Golgatan ristillä riittää koko maailman syntivelan edestä. Sinun syntivelkasi on maksettu ja syntisi sovitettu Jeesuksen täydellisen uhrin kautta. Jumala on siis antanut kaikkensa sinun edestäsi; oman Poikansa ja näin uhrannut oman rakkautensa.

Jeesuksen ristintyöstä virtaava Jumalan ilmainen armo astuu elämääsi, kun otat vastaan syntien anteeksiannon hylkäämällä syntisi. Raamattu sanoo, että synnit saadaan anteeksi tekemällä rehellinen parannus, eli mielenmuutos syntiin nähden, ja ottamalle Jeesus vastaan. (Apt. 4:15, Joh. 1:12) Hylkää siksi tänään syntisi, ja tuo ne Jeesukselle. Hänen kauttaan pääset Jumalan armon vaikutuspiiriin, pois lain tuomion alta. Saat lahjaksi Jumalan Pojan uskon (Gal. 2:20), jonka kautta olet Jumalan edes yhtä vanhurskas ja puhdas kuin Jeesus itse. Jumalan armo vapauttaa sinut synnin kahleista ja antaa voiman elää uutta elämää Jeesuksessa Kristuksessa. (Room. 6:14, Tiit. 6:14) Kristus on lain loppu vanhurskaudeksi ja uuden elämän voimaksi jokaiselle, joka huutaa avuksi Hänen nimeään. (Room. 10. luku)