keskiviikko 29. tammikuuta 2014

Täydellinen sovitus



Vanhan testamentin aikana ylipappi meni suurena sovituspäivänä kerran vuodessa (hepr. Jom Kippur) suorittamaan temppelin kaikkeinpyhimpään sovituksen Israelilaisten synneistä. (3.Moos. 16) Erityistä suuressa sovituspäivässä oli se, että silloin uhrattiin syntiuhri Israelilaisten tahattomien syntien puolesta. (3.Moos. 4-5, Hepr. 9:7) Syntiuhri sai aikaan sovituksen tahattomista synneistä, mutta ei tahallisista synneistä.

Daavidin lankeemus 

Kun Kuningas Daavid lankesi tahalliseen syntiin, hän ymmärsi, että syntiuhrit eivät voi poistaa hänen rikkomuksiaan: "Sillä sinä et halua uhria, sen kyllä antaisin, polttouhri ei ole sinulle mieleen." (Ps. 51:18) Hän ymmärsi, että aviorikoksen ja murhan peittävää uhria ei yksinkertaisesti löydy Mooseksen laissa. Siksi Daavid tuskassaan huudahti: "Minä tunnen rikokseni, ja minun syntini on aina edessäni." (Ps. 51:5) Pukkien, karitsojen ja härkien veri ei yksinkertaisesti riittänyt tuomaan sovitusta Jumalan edessä tahallisen synnin yli. (Hepr. 10:4)

Verivelka

Tahallisen synnin, varsinkin rankimpien syntien yli ei siis Mooseksen laissa ole sovitusta. Siksi koko Vanha testamentti on täynnä verenvuodatusta. Mooseksen laki säätää monesta tahallisesta synnistä kuoleman tuomion. Täynnä verivelkaa ja syntiä olevat kaupungit jopa tuhottiin, esim. Sodoma ja Gomorra (1Moos. 19:23-30) ja tahallista syntiä täynnä oleva maa hävitettiin Nooan päivinä (1.Moos. 7). Synti on Jumalan vanhurskauden ja pyhyyden edessä niin suuri asia, että kansasta piti hävittää esim. haureutta ja epäjumalanpalvelusta harjoittavat. Muutoin Jumalan viha olisi kohdannut koko kansaa. (4.Moos. 25) Jopa yhden ihmisen, Aakanin, tietoinen epärehellisyys ja petollisuus Jerikon valloituksen jälkeen veti Jumalan siunauksen koko Israelin seurakunnan yltä. Kun Aakan sai kuolemantuomion, Jumalan siunaava käsi oli jälleen Israelin seurakunnan yllä. (Joosua 7) Jumala on siis hyvin ehdoton tahallisen synnin suhteen vanhan liiton aikana. Tästä tietoisena aviorikokseen ja murhaan sortunut Daavid epätoivoisesti huudahtaa "Vapauta minut verivelasta Jumala, Jumala…" (Ps. 51:16)

Jumalan tuomiot Vanhan Testamentin puolella voivat tuntua julmilta. Totuus on kuitenkin, että me emme voi nähdä Jumalan pyhien ja vanhurskaiden silmien kautta syntiä. Synti on niin hirvittävä ja suuri rikos Jumalaa kohtaan, että me emme täällä ajassa voi koskaan ymmärtää sen vakavuutta. Se on vain uskottava. Täydellisen pyhä ja vanhurskas Jumala ei voi hyväksyä syntiä. 

Uusi liitto

Koska jokainen ihminen on jossain elämänsä vaiheessa tehnyt tietoisesti syntiä useaan kertaan, Jumala antoi lupauksen tulevasta paremmasta liitosta, jonka uhri riittää verivelankin yli: "Minä julistan heidät verivelasta, josta en ollut heitä puhtaaksi julistanut." (Jooel 4:21) Herra lupaa, että tulevassa uudessa liitossa Hän unohtaa kaikki synnit (Jer. 31:31-34) ja antaa Pyhän Hengen voimaksi sydämeen, jottei ihmisen tarvitse enää omissa voimissaan taistella syntiä vastaan. (Hes. 36:27)

Todellisuudessa Jumala ei koskaan asettanut Mooseksen lakia sitä varten, että sitä kautta pelastuttaisiin. Se annettiin esikuvaksi tulevasta liitosta, jonka Jumala tekisi Messiaan uhrikuoleman kautta. Messias tulisi olemaan myös niiden Vanhan liiton uskovien pelastaja, jotka panevat toivonsa häneen. Siksi Raamattu sanoo: "Kristus on siis uuden liiton välimies. Hänen kuolemansa on tapahtunut ensimmäisen liiton aikaisista rikkomuksista, jotta kutsutut saisivat luvatun iankaikkisen perinnön." (Hepr. 9:15) Mooseksen lain kautta ei kukaan siis ole koskaan pelastunut eikä voikaan pelastua. Sen kautta tulee parhaimmillaankin vain synnintunto. (Room. 3:20)

Täydellinen uhri

Raamattu kertoo paljon Jeesuksen suorittamasta uhrista, ja hänen verensä ansiosta. Ensinnäkin Jeesuksen veri puhdistaa kaikesta synnistä. (1:Joh. 1:7) Enää ei siis erotella tahatonta ja tahallista syntiä, koska Herra pani hänen päällensä kaikkien meidän syntivelkamme. (Jes. 53:7) Jeesuksen veri riittää sovitukseksi kaikista meidän synneistämme. Koko ihmiskunnan syntivelka kaikkine verivelkoineen ensimmäisestä synnistä viimeiseen laitettiin Jeesuksen verisen ruumiin päälle Golgatan suurena sovituspäivänä. Jeesus on siis välimies ja sijaiskärsijä meidän puolestamme Jumalan edessä. Tuo sovitus koskee koko maailmaa ja jokaista siinä elänyttä tai elävää ihmistä (1.Joh. 2:2, Joh: 3:16)

Toiseksi Jeesuksen suorittama uhri on täydellinen. Koskaan ei tarvita toista uhria menneiden, nykyisten ja tulevien syntien edestä. Jeesuksen antama uhri riittää ikuisesti. (Hepr. 10:12,14,18) Siinä, missä vanhan liiton uhrit eivät voineet tehdä ihmistä sovitetuksi ja puhtaaksi Jumalan edessä, Jeesuksen uhri ristillä tekee meistä kertakaikkiaan pyhiä ja pysyvästi täydellisiä Jumalan edessä. (Hepr. 10:10,14) Tämän vuoksi Jumala ei enää yksinkertaisesti muista syntejämme (Hepr. 8:12) Hän on ne lopullisesti unohtanut. (Jes. 43:25) Jeesus voi täydellisesti pelastaa jokaisen ihmisen, joka Hänen kauttaan tulee Jumalan luo. (Hepr. 7:25)

Kolmanneksi Jeesuksen veri avaa Jumalan Hengelle tien asumaan ihmisen puhdistettuun sydämeen ja ihmisestä tulee Jumalan lapsi, Taivaan perillinen. (Room. 8:11,15-17) Henki antaa voiman kaikkeen, mihin me emme itse pysty omissa voimissa ja ymmärryksessä. (Room. 8:26)

Yhteenvetona voi sanoa, että Jeesuksen täydellisen työn kautta meille annetaan lahjana kaikki Raamatun lupaukset ja Jumalan valtakunnan siunaukset. (Ef. 1:3)

Sisälle veren armoon

Kuitenkaan Jeesuksen sovitustyö ei ole suuri armonpeitto, joka vedetään automaattisesti kaikkien ihmisten yli. Tuohon armoon tullaan sisälle vain ja ainoastaan Raamatun viitoittamaa tietä. Raamattu sanoo: "Tehkää parannus ja kääntykää, että teidän syntinne pyyhittäisiin pois." (Apt. 3:19) Kun ihminen sydämestään katuen syntejään kääntyy Jeesuksen puoleen, ja hylkää syntinsä hänelle, Jeesus puhdistaa kaikesta synnistä. Pelastukseen tullaan vain tätä kautta. Ei koskaan mitään muuta kautta. (Joh. 14:6)

Kun uskova lankeaa

Entä kun uskova lankeaa tahallisesti? Usein uskovan on vaikea hyväksyä armoa uudestaan omalle kohdalleen, vaikka Raamattu todistaa Jumalan olevan varsinkin uskovien pelastaja. (1.Tim. 4:10) Katsotaan Raamatusta muutama lyhyt esimerkki Uuden liiton puolelta.

Pietari lankesi vakavasti uskossa ollessaan. Hän kielsi voimakkaasti kiroten kolme kertaa ihmisten edessä Jeesuksen. (Matt. 26:71-75) Kyseessä oli hyvin tietoinen synti. Kuitenkin Jeesus otti avosylin katuvan Pietarin takaisin. Pietari sai aloittaa alusta hyvin kauniilla tavalla. (Joh. 21:15-22)

Korinttissa seurakunnassa oli mies, joka oli uskoontulonsa jälkeen tehnyt tietoisen päätöksen elää haureudessa ja vieläpä äitipuolensa kanssa. (1.Kor. 5:1) Paavali sanoi, että tuo mies tulee erottaa seurakunnasta, jotta hänen henkensä pelastuisi Herran päivänä. (1Kor. 5:5) Tuolla miehellä oli siis mahdollisuus saada anteeksi syntinsä, jos hän tekisi parannuksen. Paavali ei olisi muuten sanonut, että hänen henkensä voisi pelastua Herran päivänä. Seuraavassa kirjeessä Paavali oli ilmeisesti jo saanut kuulla tuon miehen parannuksen teosta. Paavali kehotti ottaa tuon miehen avosylin vastaan, ettei hän pakahtuisi suruunsa. (2:kor. 2:7-8)

Kolmantena esimerkkinä otan Tyatiran seurakunnassa valheprofeettana, eksyttäjänä ja haureuden harjoittajana eläneen naisen nimeltä Iisebel. (Ilm. 2:20-22) Hän harjoitti ilmeisesti paljon haureutta ja eksytti opeillaan sekä väärillä profetioillaan seurakuntaa. Jeesus itse sanoi, että Hän on antanut Iisebelille aikaa parannuksen tekoon. Iisebelillä oli ollut mahdollisuus Jumalan pitkämielisyyden vuoksi tehdä parannus. Myös Iisebelin kanssa haureutta harjoittaville annettiin mahdollisuus parannukseen. Raamattu ei kuitenkaan kerro tekivätkö he koskaan parannusta.


Viimeisenä käytännön esimerkkinä otan Hymenaioksen ja Aleksandroksen. (1.Tim. 1:19-20) Nämä olivat hylänneet uskon ja joutuneet uskossaan haaksirikkoon. Heidän pääsynnikseen mainitaan erityisesti pilkkaaminen. Paavali ei kuitenkaan sanonut, että peli on menetetty heidän kohdallaan. Hän sitävastoin kertoi jättäneensä heidät Vihollisen haltuun, että tekisivät parannuksen. Heilläkin oli tahallisesta ja tietoisesta synnissä elämisestä huolimatta mahdollisuus tulla Jeesuksen sovitustyön vuoksi takaisin.

Näiden esimerkkien ja koko Raamatun kehotus tahalliseen ja tietoiseen syntiin langenneelle uskovalle on hyvin selkeä: "Käykäämme siis rohkeasti armon valtaistuimen eteen, että saisimme laupeuden ja löytäisimme armon avuksemme oikeaan aikaan." (Hepr. 4:16) Ihminen saa tehdä parannuksen ja palata Jeesuksen luokse, kun vain on valmis luopumaan synneistään.

Armon sanoma tänään

Olen itse elämässäni uskovana olevana tehnyt usein tietoisesti syntiä, jota olen katunut todella syvästi. Olen ollut joskus tekemieni virheiden vuoksi suurissa ahdistuksissa itsesyytösten ja saatanan ruoskiessa omaatuntoani päivin ja öin. Kuitenkaan en voi paeta sitä Jumalan sanan ehdotonta totuutta, että jokainen syntini ja koko raskas syntivelkani sovitettiin täydellisesti ristillä, kun Jeesus vuodatti verensä. Tuon veren ansio on tänään voimassa jokaisen ihmisen kohdalla ja se puhdistaa parannuksen tekevän syntiinlangenneen uskovaisenkin kaikesta synnistä. Ainut ehto veren pesolle on valoon tuleminen ja siinä vaeltaminen, eli parannuksen tekeminen: "jos me vaellamme valossa... Jeesuksen, hänen Poikansa, veri puhdistaa meidät kaikesta synnistä." (1.Joh.1:7) Tänään tahdon ruokkia omaa henkeäni tällä armonsanomalla, johon tunnen Pyhän Hengen voimallisesti yhtyvän.

Älkäämme sen tähden tuoko Jumalan eteen mitään omia "uhrejamme" tai tekojamme aivan kuin ne saisivat aikaan Jumalan mielisuosion. Ne eivät yksinkertaisesti koskaan riitä. Yksin Jeesuksen veriuhri riittää täydellisesti ja ikuisesti. Enempää ei saa olla eikä tarvita ja vähempi ei riitä, jotta kunnia ja ylistys olisi yksin Jumalan ja Karitsan. (Ilm. 5:13)