Thursday, December 12, 2019

Miksi taivas pidättää sateensa?

Anna sade, Jumala. Sydän kaipaa, odottaa. Anna kaste Golgatan. Virvoittamaan kuiva maa.. Miksi taivas pidättää? Poutapilvet nyt vain nään. Kunpa sadepisat vuotais maahan, kostuttais.
Tätä laulua laulamme seurakunnissamme. Hilja Aaltosen runoon on helppo jokaisen kristityn yhtyä. Siinä runoilija kyselee kauniisti, miksi Jumala pidättää sateen kansaltaan.
Syy kuivuuteen
Jumalan kansalla oli aikanaan samalainen tila. Se oli joitain vuosia asunut Israelin maassa Baabelin pakkosiirtolaisuuden jälkeen. Raamattu kertoo Jumalan kansasta seuraavaa:
Te kylvätte paljon, mutta saatte vähän. Te syötte, mutta ette tule ravituiksi. Te juotte, mutta jano ei sammu. Te vaatetatte itsenne, mutta ei tule lämmin. Ja palkkatyöläinen panee työpalkan reikäiseen kukkaroon.. Te odotatte paljoa, mutta se menee vähiin. Te tuotte kotiin, mutta minä puhallan sen pois. Minkätähden? sanoo Herra Sebaot. Minun huoneeni tähden, kun se on rauniona ja te juoksette kukin oman huoneenne hyväksi. Sentähden teiltä taivas pidättää kasteen ja maa pidättää satonsa. (Haggai 1:6, 9, 10)
Jumala kertoo kansalleen totuuden. Syy kuivuuteen ja sateiden puutteeseen ei ollut Baabel eikä pakkosiirtolaisuudesta johtuneet traumat. Jumala ei puhunut sanaakaan Baabelin hengellisesti sokeista päättäjistä eikä vääränlaisista poliitikoista. Syynä ei myöskään ollut ympäröivien pakanakansojen jumalattomuus ja hirvittävät epäjumalanpalvelusmenot. Eikö ole erikoista, että Jumala ei vyöryttänyt mitään syytä Baabelin niskoille, vaikka Baabelin rautainen ies oli vuosikymmeniä painanut Israelia alas? Jumala ei syyttänyt ketään ulkopuolista jumalatonta tahoa siitä, että Jumalan kansalla ja Israelin maalla oli kuiva ja hedelmätön aika
Jumala sanoo kuivuuden syyksi yhden ainoan asian: Hänen temppelinsä on rauniona ja kansa elää siitä piittaamattomana. Lue Haggain kirjan 14 ensimmäistä jaetta niin huomaat, miten tämä asia tuli korjata. Sitten korjautuisi myös kaikki muu ahdinko, joka kalvoi maata.
Kansan henki herätetään
Tuohon aikaan Jumala herätti uskovia ihmisiä näkemään tämän ongelman:
Ja Herra herätti Juudan käskynhaltijan Serubbaabelin, Sealtielin pojan, hengen ja ylimmäisen papin Joosuan, Joosadakin pojan, hengen ja kansan koko jäännöksen hengen, ja he tulivat ja ryhtyivät rakentamaan Herran Sebaotin, heidän Jumalansa, temppeliä (Haggai 1:14)
Herra herätti Serubbaabelin hengen ja Joosuan hengen. Nuo miehet tulivat sisäisessä maailmassaan herätyksen tilaan. He eivät nyt syyttäneet kuivuudesta jumalattoman maailman syntielämää vaan näkivät nyt todellisen syyn maan rappiotilaan: Herran huone, Herran temppeli, on rauniona. Siinä on syy kaikkeen. Mitään hyvää ei tapahdu maassa ennen kuin temppeli on kunnostettu. Ja Raamattu kertoo, että pian koko Jumalan kansasta löytyi jäännös, jonka silmät avattiin näkemään todellinen syy kuivuuteen ja ahdinkoon. Heidän henki herätettiin unesta. Heidän hengellinen näkökykynsä kirkastui. Kaikki oli nyt selvää. Temppeli on korjattava ennen muuta.
He kuulivat oikein Herran sanan
Kaikki herääminen lähti liikkeelle siitä, että kansa kuuli oikein Herran sanat.
Niin Serubbaabel, Sealtielin poika, ja ylimmäinen pappi Joosua, Joosadakin poika, ja kansan koko jäännös kuuli Herran, Jumalansa ääntä ja profeetta Haggain sanoja, jota varten Herra, heidän Jumalansa, oli hänet lähettänytkin, ja kansa pelkäsi Herraa. (Haggai 1:13)
Pitkän kuivan jakson jälkeen Jumala vaikutti kansansa keskuudessa sen, että löytyi joukko ihmisiä, jotka kuulivat oikein Herran sanat. He ymmärsivät vastuunsa. He eivät enää syytelleet toisiaan eivätkä Baabelia. Tapahtui syvä sisäinen herääminen, jonka seurauksena koko kansan keskuuteen tuli Jumalan pelko. Herran sana tuli sellaisella voimalla, että se painoi miehet ja naiset polvilleen. Ei enää pelkästään kansan rappiotilan vuoksi eikä kuivuudenkaan vuoksi vaan oman sydämensä heräämisen vuoksi. Herran pelko valtasi heidät. Se pelko oli Baabelin vuosien aikana hiljaa kadonnut, mutta nyt se heräsi uudelleen. He ymmärsivät, että heillä on henkilökohtainen vastuu Jumalan edessä. Asia ei ollut enää vain koko kansan yhteinen ongelma vaan siitä tuli jokaisen Jumalan kansan jäsenen oma henkilökohtainen ongelma.
Suomen Siionin kuivuus
Tänään koen Jumalan puhuvan minulle Haggain päivistä Suomen kansan kohdalla. Me olemme pitkään eläneet kuivaa hengellistä ajanjaksoa, jolloin herätystä ei ole näkynyt. Samaan aikaan näemme Suomen kansan johtajissa ennennäkemätöntä jumalattomuutta. Elämme omassa ”Baabelissamme”, jossa jumalattomuus ja synti saa vapaasti rehottaa. Haukomme henkeämme ja ahdistuneena teemme some-päivityksiä, jossa päivittelemme maan rappiotilaa. Vyörytämme monien asioiden syyt hallituksen ja pääministerin harteille. He ovat mielestämme suuri Baabel ja Sodoma, jota on vastustettava. Luulemme, että syy on väärissä poliitikoissa ja heidän jumalattomuudessaan.
Syy ei kuitenkaan ole heissä. He ovat seurausta eräästä suuremmasta ongelmasta. Suomen mädännäisyys ei ole tauti vaan taudin oire. He ovat oire eräästä paljon vakavammasta ongelmasta. Niin kuin Haggain päivinäkään syy kuivuuteen ja rappiotilaan ei ollut Baabelissa, niin se ei ole tänäänkään. Syy on siinä, että Jumalan huone, temppeli, me, olemme raunioituneet. Meissä, Uuden liiton temppeleissä, on paljon sellaista, mitä ei meihin kuulu. Me olemme olleet jo vuosia raunioina, ja siksi kansan tila on se, mikä se on.
Me olemme menettäneet suolamme, jonka seurauksena maa haisee mädältä. Sanot ehkä, että ”Enhän minä vaan tuo harhaoppinen kirkkokunta tuossa vieressä on syyllinen.” Nyt ei ole kyse harhaoppisesta kirkkokunnasta siinä vieressä vaan sinusta ja minusta. Olemme henkilökohtaisesti yksilöinä Jumalan temppeleitä.
Jumala ei Haggain päivinä tarvinnut muuta kuin yhden ainoan miehen, Serubbabelin, heräämisen. Se riitti, että yksi ihminen heräsi ensin. Pian heräsi toinen, Joosua. Ja hetken kuluttua iso osa kansaa oli herännyt. He eivät heränneet päivittelemään Baabelin irstautta vaan Jumalan temppelin tilaa. Nähtiin se, että temppeli on rauniona, siksi kuivuus kalvoi maata.
Sinä ja minä emme ehkä elä synnissä, mutta elämämme ja ajankäyttömme kuluu joutavassa. Ensirakkautemme ei pala Kristusta kohtaan niin kuin tulisi. Efeson seurakunnan lailla olemme kyllä valveutuneet oikeaoppisina ja ahkerina seurakunta-aktiiveina, mutta touhumme ja toimintamme eivät enää nouse syvästä Kristus-elämästä ja rakkaudesta Häneen. Meistä on tullut seurakunnan monitoimikoneita, jotka juoksemme kukin oman huoneenne hyväksi (Haggai 1:9), niin kuin Haggain päivinä tehtiin. Olemme menettäneet aidon Kristus-elämän tuoreuden rukouskammioissamme. Emme oikeasti enää tunne häntä niin kuin Hän tahtoisi. Tunnemme kyllä seurakuntamme toiminnat ja elämme niissä, mutta Kristuksesta on tullut meille vieras. Elämme uskonelämäämme, vailla syvää rakkautta Kristukseen. Ja ilman sitä kaikki hyväkin toimintamme on kulkusen kilinää ja vasken helinää.
Parannus
Kaikki muutos alkaa siitä, että kuulemme Herran sanat itsellemme ja näemme oman tilamme. Meidän on ymmärrettävä henkilökohtainen vastuumme Jumalan edessä. Yksi ainut mies tai nainen riittää Jumalalle. Yksi kynttilä sytyttää tuhat kynttilää.
Pelkään, että me olemme tänään vain murheissamme Suomen kansan rappiotilasta, mutta emme näe syytä siihen. Ja jos emme näe syytä siihen, emme voi koskaan tehdä aitoa parannusta. On katkeraa omalle farisealaiselle ja oikeaoppiselle lihalle tunnustaa: "Minä olen menettänyt ensirakkauteni Kristusta kohtaan. Olen kuluttanut aikani joutavaan some-elämään ja viihteeseen. Olen käyttänyt aikani väärin."

Oi miten helppoa on peittää oikean opin ja oikeassa olemisen kaavun alle Kristus-elämän syvyyden puuttuminen. Ja miten mahdotonta onkaan herätä, ellei Jumala herätä. ”Herra herätti Serubbaabelin, Sealtielin pojan, hengen..” Niin. Herra herätti! Miten Hän saisi minut hereille tänään? Ja miten Hän saisi sinut hereille? Miten Hän saisi murrettua veltostuneen ja vääränlaisessa omahyväisyydessä marinoidun henkemme?

Tarvitsemme Jesajan kirja 6. luvun ilmestystä itsestämme. Jesaja oli 5. luvussa juuri surkutellut jumalattoman maailman syntielämää. Hän oli käyttänyt voi-huutoja tänne ja tuonne. Hän voivotteli kaikkea. Ympärillä oli valtava määrä syntiä ja saastaa.

Mutta nyt 6. luvussa Jesaja, päästyään Kristuksen valkeuteen, huutaa: "Voi MINUA!" Tarvitsemme juuri tällaista murtumista ja heräämistä! Herääminen ei ole sitä, että nähdään Baabelin syntielämä vaan oman sydämen tila. Herätyksessä Jumalan Henki ja Sana aivan kuin kuorivat sydämiämme koristavat uskonnollisuuden ja oikean opin kaavut. Kristuksen valon alla oman sydän petollisuus paljastuu, ja kohdataan uudestaan Jumalan armo ja Jeesuksen veren ansio tulee paljon syvemmäksi ja tuoreemmaksi kuin sen siihen asti oli ollut. Kun uskova saa tämän uuden kosketuksen henkeensä, voidaan puhu heräämisestä.

Päivittelijät
Olen viimeisien vuosien aikana jutellut monien uskovien kanssa kansamme tilasta ja Hengen sateiden puuttumisesta. Syiksi on esitetty harhaoppeja, jumalatonta hallitusta, vääränlaista kirkkopolitiikkaa, nuorisokulttuurin tuloa seurakuntiin ja amerikkalaisia virtauksia. En muista kuulleeni koskaan kenenkään sanoneen:
”Minä olen syyllinen! Herra on herättänyt minut ja näyttänyt, että Kristus-suhteeni ei ole sellainen kuin sen pitäisi olla. Herra on herättänyt minun henkeni näkemään oman temppelini raunio-tilan. Se on painanut minut polvilleni. Olen viime aikoina vain kaivannut saada uuden kosketuksen henkeeni Herralta! Tahdon ahkeroida ja tehdä parannusta. Tahdon rakastaa syvemmin Häntä. Tahdon löytää Hänet uudestaan! Ja sen heräämisen seurauksena rakastan ja nautin vain olla Hänen lähellään. Mikään muu ei tänään riitä!”
Ymmärrämme, että tästä on kyse. Herra tahtoo uudistaa minut. Ei vain seurakuntaa vaan MINUT! Jumala armahtakoon sitä uskovaa, joka ei mielestään uudistumista tarvitse!

Kuka herää ensimmäisenä?
Tahdon tänään todeta ystäväni, että Suomen rappiotila johtuu nukkuvasta seurakunnasta, jonka yksilöuskovien temppelit ovat raunioina. Niissä on paljon iljetystä ja väärää tai sitten ne yksinkertaisesti ovat vain raunioina. Miten Kristus voi toimia tämän maan hyväksi, jos Hänen ruumiinsa on rampa jaloistaan ja käsistään? Pelkään pahoin, että lampunjalat ovat siirtymässä kirkkokunnilta ja herätysliikkeiltä. Voi olla, että Jumalan valtakunta on siirtymässä monilta viinitarhan vartijoilta pois. Jeesuksen aikana se annettiin toisille, jotka tekevät oikeaa hedelmää. Herätysliikkeen liike kyllä saattaa jatkua, mutta herätys loppuu, jos Jeesus siirtää lampunjalkansa pois paikaltaan.
Teemme oikein, kun rukoilemme Suomen puolesta. Mutta mitään ei tapahdu ennen kuin löytyy se jäännös-joukko Jumalan kansasta, joka kuulee oikein Herran sanat, herää hengessään näkemään oman sydämensä tilan ja kokee Jumalan väkevän käden alla sisäisen kutsun ja kehotuksen lähteä oikeanlainen Herran pelko sydämessä laittamaan oma temppeli kuntoon. Se tarkoittaa rakkaussuhteen täydellistä uudistumista Kristuksen kasvojen edessä. Ja tuosta uudistuneesta rakkaussuhteesta alkaa kummuta uutta elämää, jonka ylle Jumala tulee vuodattamaan sateensa. Silloin maa tulee hedelmälliseksi jälleen. Muista, että Jumala ei tarvitse kuin yhden uskovan, joka aidosti herää. Löytääkö Hän sitä Suomesta?



Tuesday, December 3, 2019

Kadonnut Jeesus

On kohtalokasta luulla Jeesuksesta sitä, mitä hän ei ole.

Kadonnut Jeesus

He luulivat hänen olevan matkaseurueessa.. (Luuk. 2:44)

Jeesus ei ole aina meidän matkassamme mukana, vaikka me luulemme Hänen olevan. Meidän toimintamme voi olla sielullista touhua, vailla Jeesusta. Jeesus ei siunaa meidän omia unelmiamme. Hänen siunauksensa lepää sen työn yllä, jossa Hänen antama taivaallinen näky toteutuu. Hän ei ole meidän seuraajamme vaan meidän tulee olla Hänen seuraajiaan.

Eilisen Jeesus

... minä tiedän teidän etsivän Jeesusta, joka oli ristiinnaulittu. Ei hän ole täällä.. (Matt. 28:5-6)

Hän ei ole aina siellä, mistä Häntä etsimme. Hän saattoi olla siellä eilen, mutta tänään Hän on jo muualla. Me saatamme elää eilisen siunauksissa ja muistoissa, ja samalla kuitenkin kadottaen sen suunnitelman, joka Hänellä on tänään meitä varten. Hän ei ole kanonisoitu menneisyyden uskonnollinen traditio vaan elävä Jumalan Poika. Hän ei kutsunut meitä elämään menneisyyden muistoissa vaan seuraamaan tänään Häntä. Hänen virtansa on vettä täynnä tänään. Hän ei ole jäänyt eiliseen.

Poistunut Jeesus

Katso, minä seison ovella ja kolkutan... (Ilm. 3:20)

Hän ei ole aina mukana seurakuntamme kokouksissa, vaikka luulemme Hänen olevan. Hän saattoi olla siellä vielä hetki sitten, mutta ei enää tänään. Joskus on hyvä pysähtyä ja kysyä: Milloin viimeeksi Jeesus ilmestyi kokouksessa seurakunnalleen? Hän on saattanut olla kätkettynä ulko-oven takana jo pitkään. Ja jos Hän ei ole kokouksessa mukana, ei ihme, ettei Hän ilmesty omilleen, Seurakunta voi pitää vireää toimintaa yllä, mutta ilman Jeesusta. Seurakunta voi viihtyä ja pitää hauskaa, mutta ilman Jeesusta. Jos näin oli alkuseurakunnassa, kuinka paljon ennemmin se vaara on lopun ajan seurakunnalla?

Jeesus - ainut toivomme

Valvokaamme, ettei meidän havaittaisi nukkuvan. Jeesus ei ole jokaisessa uskonnollisessa matkassa mukana. Hän ei ole aina siellä, missä Hän eilen niin väkevästi oli. Ja valitettavasti Hän ei ole enää kaikkien seurakuntien sisäpuolella, vaikka ihmiset niin luulevat.

Elämässämme ja toiminnassamme ei ole mitään niin tärkeää kuin seurata aidosti Jeesusta. Olla paikallaan, kun Hän on paikallaan, ja liikkua, kun Hän liikkuu. Jos toimintamme on Hänen toimintaansa, kannamme paljon todellista hedelmää. Jos toimintamme on omaa toimtaamme, jäämme vaille todellista hedelmää, vaikka ulkoisesti kaikki näyttäisikin kauniilta.

Monday, November 11, 2019

Jumalan kuva

Puhessamme synnistä ja parannuksesta, meidän on pidettävä kirkkaana mielessä, että ihminen on Jumalan kuva. Saatana vihaa tuota kuvaa ja haluaa rikkoa sen. Jotta ymmärtäisimme synnin vakavuuden pohjaan asti, meidän on nähtävä synti tuhovoimana, joka rikkoo ja särkee Jumalan kuvaa. 

Jumalan taideteos

Ihminen on Jumalalle äärettömän arvokas taideteos. Eikä vain taideteos vaan Hänen oma elävä muotokuvansa, ainutlaatuinen yksilö, jonka Hän loi kirkastamaan niitä ominaisuuksia, joita Hänessä on. Puhtaus, totuus, vanhurskaus, pyhyys ja rakkaus ovat ominaisuuksia, jotka luotiin ihmiseen. Ne kuuluvat häneen, koska ne ovat Jumalan ominaisuuksia.

Synti - tuhovoima

Synti tekee puhtaasta saastaisen. Vanhurskaasta syyllisen. Totuudellisesta valheellisen. Pyhästä epäpyhän. Se muuttaa rakkauden vihaksi. Synti rikkoo kaiken Jumalan luomat kauniit alkuperäiset värit, jotka Hän ihmiseen loi. Synti saa ihmisen heijastamaan ympärilleen saatanan ominaisuuksia. Saatana ottaa synnin kautta Jumalan kuvan, alkaa tuhoamaan sitä, ja ottaa sen aseekseen tuhotakseen muita. Saatana tuhoaa avioliitot muuttamalla ne avosuhteiksi. Hän rikkoo seksuaalisuuden pornon kautta ja vääristää aviosuhteet sekä sukupuoliset rajat. Katso ympärillesi, miten syvästi tämän maailman ruhtinas raiskaa Jumalan kuvaa. Saatana vihaa yli kaiken Jumalaa ja Jumalan kuvaa. Hän tahtoo rikkoa sen perinpohjin ja täydellisesti synnin avulla.

Jeesus

Jeesus on Jumalan kuva. Häntä synti ei ole särkenyt. Hänessä ihminen korjataan uudeksi ihmiseksi, uudeksi luomukseksi ja eheäksi. Jeesuksessa vanha nollataan ja Jumalan ominaisuudet palaavat uuden syntymän kautta ihmiseen. Ei ihmisen omasta voimasta vaan Jeesuksen veren ja ylösnousemuksen voimasta. Ei ole niin rikkinäistä, etteikö Jeesus voisi luoda Hänestä uutta ja eheää. Hänellä on valta ja voima luoda suurimmastakin syntisestä uusi luomus, Jumalan lapsi ja vanhurskauden palvelija.

Parannus on sitä, että ymmärrämme oman alkuperämme ja sen, että synti on elämässmme suuri tuhovoima. Se on kuin hurrikaani, joka jättää jälkeensä pelkkää tuhoa ja kuolemaa. Kun tämän ymmärrämme, ei ole vaikeaa vihata syntiä. Ei ole vaikeaa silloin haluta eroon synnistä hinnalla millä hyvänsä.

Parannus - avain muutokseen

Jumala ei voi muuttaa meitä eheäksi, jos tahdomme pysyä synnissä. Jos rakastamme ja vaalimme sitä, pysymme alati itsetuhoisassa olotilassa, joka särkee meitä uudestaan ja uudestaan. Ei ole mitään järkeä luoda uutta elämää meihin, jos heti särjemme sen uudestaan. Siksi synnissä elävä nimikristitty pettää itseään surullisella tavalla. Hänen armonsa ei luo uutta ja vapauta synnnistä, vaan saallii sen jättäen ihmisen vanhaksi luomukseksi uskotellen kuitenkin kaiken olevan hyvin. Ja kuitenkaan mikään ei ole hyvin. Mikään ei ole muuttunut. Halpa armo on antanut ihmiselle vain valheen kautta luvan pysytellä synnin tuhovoiman alla. Jumalan todellinen armo vapauttaa synnin tuhovoimalta ja tekee ihmisestä uuden luomuksen, Jumalan lapsen.

Totuus tekee vapaaksi

Meidän täytyy kohdata totuus tullaksemme eheiksi. Jumala tahtoo korjata rikkimennen kuvansa. Hän rakastaa sitä. Se on Hänelle mittaamattoman kallis. Hän antoi kaikkensa, jotta Hän saisi tehtyä uudeksi tuon meissä särkyneen oman kuvansa.

Meidän on riisuttava uskonnolliset naamarimme ja myönnettävä, että tarvitsemme parannusta. Vähempi kuin uudestisyntymä ei riitä korjaukseen. On luovuttava valheellisesta halvasta armosta, joka ei luo uutta vaan antaa vanhan säilyä ennallaan uskotellen kaiken olevan hyvin. Jumalan armo vapauttaa synnin kahleista. Se muuttaa orjan lapseksi. Korjaa särkyneen ja vie ihmisen sille paikalle mille Jumala on sen luonut: kirkastamaan Jumalan ominaisuuksia tälle maailmalle. 

Oletko koskaan tehnyt parannusta? Uudestisynnyitkö aidosti, kun mielestäsi tulit uskoon? Hallitseeko ja orjuuttaako synti tänään sinua? Jumala tahtoo, että nöyrryt ja annat Hänen korjata sinut. Ethän anna synnin kokonaan kadottaa sinua? Tee rehellinen parannus ja tuo kaikki sirpaleet Jeesuksen luokse. Hän tahtoo tehdä sinusta uuden ja eheän rikkimenneen tilalle. Kuitenkin on todella vaikeaa tässä uskonnollisen maailman sekamelkassa nähdä oma tila ja myöntää se, että luotankin väärään armoon. Ja tuo väärä armo ei ole tehnyt koskaan minusta uutta luomusta enkä todellisuudessa ole koskaan syntynyt uudesti ylhäältä. Se, jos mikä, vaatii äärimmäistä nöyryyttä myöntää tämä totuus itselleen. Ja kuitenkin mikään ei ole niin ihanaa kuin kokea totuuden tekevän sielu vapaaksi. Herra antakoon tuon nöyrtymisen armon kaikille, jotka sitä todella tarvitsevat. Kateuteen asti Hän halajaa tuota henkeä, jonka Hän on meihin laittanut.

Monday, November 4, 2019

Jumalan ääni

Minä olen huutavan ääni.. (Joh. 1:23)
Johannes Kastaja oli Jumalan ääni. Hän oli saanut erämaan yksinäisyydessä sanoman Jumalalta. Sen hän julisti ihmisille. Hänen sanomansa vaikutus oli valtava. Se kokosi ilmeisesti satojatuhansia ihmisiä ympäri Juudeaa. Ihmiset maistoivat tuon sanoman syvyyden. He tunsivat, että tuon äänen takana oli Israelin Pyhä. Heidän henkensä sai Jumalan Hengen hiljaisen todistuksen siitä, että tämä mies on Jumalan lähettämä. Johannes ei ollut kaiku. Hän ei toistanut toisilta kuultua sanomaa. Hän oli itse Jumalan ääni. 
Kaikuprofeetat
Katso, sentähden minä käyn niiden profeettain kimppuun, sanoo Herra, jotka varastavat minun sanani toinen toiseltansa. (Jer. 23:30)
On siis olemassa julistajia, jotka ovat liikkeellä Jumalan äänenä. He ovat saaneet sanan Herralta, ja Herra vahvistaa sanansa kuulijoiden sydämissä.
Sitten on olemassa julistajia, jotka ovat liikkeellä lainasanan kanssa. He ovat saaneet sanoman ihmisiltä. He toistavat sanomaa aivan niin kuin kaiku toistaa varsinaista ääntä. Kaiku on vaimeampi ja epäselvempi kuin itse ääni. Kaiku on lähtöisin aina elottomasta materiaalista, joka vain heijastaa siihen osuvan äänen.
Ei ole väärin rakentua hyvien julistajien sanomasta. On enemmän kuin suotavaa kuunnella hyvää sananjulistusta. Se pitää meidät oikealla tiellä. Mutta nyt puhun siitä, että varsinainen huutavan ääni on eri asia kuin äänen kaiku. Suomen Siion tarvitsee juuri nyt enemmän kuin koskaan huutavan ääntä tässä hengelliseksi erämaaksi tulleella kentällä. Sellaista ääntä, joka on lähtöisin Jumalan huulilta. Ääntä, joka on kuin kuluttava tuli tai vasara, joka murtaa kallion. Ei ole kyse äänen kovuudesta vaan laadusta. Kenen huulilta sanoma on lähtenyt: ihmisten vai Jumalan huulilta.
Herran neuvottelut
Mutta kuka on seisonut Herran neuvottelussa ja nähnyt ja kuullut hänen sanansa? Kuka on tarkannut ja kuullut hänen sanansa?" (Jer: 23:18)
Tässä on tie menestyneeseen julistustyöhön. Se on yksinkertainen ja vanha tie. Julistajan tulee tuntea lähettäjänsä ääni. Eikä vain Hänen äänensä vaan Hänet. Tieto ei riitä. Oppi ei riitä. On tunnettava Hänet. Apostoleistakin sanottiin, että heidät havaittiin niiksi, jotka olivat olleet Jeesuksen kanssa. Me taistelemme ja sodimme oppisotia tänään. Luulemme, että on väkevää olla oikeaoppinen. Nyt on kuitenkin kyse paljon suuremmasta. Oikea oppi varjelee meitä, mutta se yksistään ei vielä saa aikaan elämää. On kyse siitä, että löytyy miehiä ja naisia, jotka tuntevat aidosti Jumalansa ja kuulevat aidosti Hänen äänensä. Ja sen, minkä he tuntevat ja kuulevat, sen he julistavat katoilta ja toreilta ihmisille.
Voit olla varma, että tällaisen julistajan matkassa on voitelu ja Herran siunaus. Tällaiset julistajat saavat aikaan todellista hedelmää. Heistä Herra on sanonut:
sinä saat seisoa minun edessäni. Ja jos sinä tuot esiin jaloa, et arvotonta, niin sinä saat olla minun suunani. He kääntyvät sinun tykösi.. (Jer. 15:19)
Huomaatko, miten he ovat ensinnäkin seisseet Jumalansa edessä? He ovat saaneet arvokkaan ja jalon sanoman Jumalan huulilta. Ja nyt Herra sanoo, että he saavat olla MINUN SUUNANI. Herra sitoutuu näihin julistajiin. He toimivat Jumalan huulina. Elottomasta pasuunasta tulee elävän Jumalan suu, johon Jumala itse puhaltaa Henkensä. Syntyy sanoma, joka muuttaa ihmiskohtaloita ja kansojen kohtaloita. Ja lopputulos on: ”he kääntyvät sinun tykösi”. Jumala pitää huolen, että kansa kääntyy. Jumala pitää huolen hedelmästä.
Ei ole kyse ihmisviisaudesta tai teologiasta. On kyse siitä, että itsessään mitätön ihminen saa olla Jumalan suuna ja äänenä, kun hän on ensin ollut Herransa edessä, oppinut tuntemaan Hänet ja kuulemaan Hänen äänensä.
Tuli
minä teen sanani sinun suussasi tuleksi ja tämän kansan polttopuiksi.. (Jer. 5:14)
Katso vielä lopuksi, mikä lupaus Herralta! Kun Jumalan kutsuma julistaja seisoo Herran neuvottelussa, oppii tuntemaan Herransa ja kuulee Hänen sanansa, Herra antaa tulensa palvelijansa työhön. Meillä on paljon puhetta tulesta, mutta kuinka paljon näyttöä sen hedelmästä? Mutta nyt Herra lupaa, että Hän pitää huolen sanastaan, jonka Hän itse on laittanut palvelijansa suuhun. Ja hän tekee sanansa tuleksi. Sellaiseksi, joka uppoaa kuulijoihin kuin tuli kuiviin polttopuihin. Ei väliä, vaikka kuulijakunta olisi täynnä elottomia ja kuivia puita. Jumalan tuli sytyttää heidät. Mutta, jos taivas ei tee sanomaamme tuleksi, kuivat puut eivät syty. On eri asia puhua oikeaoppisesti tulesta ja sen vaikutuksesta kuin sytyttää kuulijat. On eri asia tietää tulesta kuin palaa Jumalan tulta, sitä tulta, jolla Jeesus kastaa palvelijansa.
Tässä on ongelman ydin. Sytyttääkö sanomamme kuulijat? En nyt puhu sielullisesta hurmiosta, kättentaputuksista tai liikutuksista. Puhun elävän Jumalan Hengen sytyttämästä tulesta, joka saa aikaan synnintuntoa ja Jeesuksen eläväksi tulemista kuulijoiden sydämissä. Siellä, missä Jumala laskee tulensa julistajan sanomaan, syntiset itkevät syntejään ja Jeesuksen veren voima puhdistaa kaikesta synnistä. Silloin syntyy aito ylitsevuotava ilo ja kiitos Jumalan puoleen.
Tässä on jokaisen Herran palvelijaksi itseään kutsuvan tarkattava elämäänsä. On heittäydyttävä Herran eteen ja katseltava Häntä. Ei meidän tarvitse puristaa itsestämme mitään. Me emme voi tuottaa sanomaa itsestään. Emme saa keinotekoisesti aikaa Jumalan ääntä. Meidän on viivyttävä Hänen edessään. Katseltava Häntä. Meidän on jopa vaiettava omista rukousaiheistamme ja vain katseltava Hänen kauneuttaan. On saatava sydän hiljaiseksi kiireestä. Unohdettava aika. Opittava olemaan Jeesuksen kanssa. Ei vain siksi, että saisi sanoman vaan siksi, että Hän on meille niin rakas. On löydettävä Marian osa, se lepo ja asema Hänen jalkojensa juuressa, joka sytyttää sydämissämme ensirakkauden palon niin ihmeellistä Vapahtajaamme kohtaan. Ja suuri silloin, kun myrskyt, levottomuus ja kiire ovat laantuneet sydämissämme, Jumala lähettää hiljaisen tuulenhyminän kuiskauksen, jossa Hän puhuu palvelijalleen salattuja asioita.
Aamen.

Saturday, November 2, 2019

Onko sinulla juurta?

mutta heillä ei ole juurta itsessään, vaan he kestävät ainoastaan jonkun aikaa; kun sitten tulee ahdistus tai vaino sanan tähden, niin he kohta lankeavat pois. (Mark. 4:17)

Uskon elämässä ei ratkaise sen koko tai näkö vaan syvyys.

Tärkein tapahtuu pimeässä. Kaukana ihmisten katseilta. Siellä ratkaistaan puun hedelmällisyys ja myrskyjen kestokyky.

Siellä tapahtuu se kipeä murtuminen, jossa siemen kuolee ja sen kova kuori murtuu. Se on välttämätön edellytys uuden elämän synnylle. Siellä yksinäisyydessä, elämän vesien lähteellä, ratkaistaan koko uskonelämän tulevaisuus: kestääkö usko vai ei.

Minua pelottaa aikamme äärimmilleen tuunattu pintaliitokrostillisyys, jossa kaikki ulkoinen ja näkyvä saa liian suuren arvon. Mitä tapahtuu, kun tulee ahdistus ja vaikeat ajat? Onko juurta ja syvyyttä pahanpäivän varalle? Niille päiville, jolloin rajumyrsky tarttuu riepotellakseen puuta tai kuuma kuivuus koittaa. Ovatko silloin juuret tarpeeksi syvällä pitämässä puuta pystyssä? Ovatko ne uppoutuneet tarpeeksi syvälle Kristuksen elämään ja Sanaan, josta elävä vesi alati virtaa puuhun satoi tai paistoi. Liian monet ovat kaatuneet rajumyrskyn alla. Liian monet ovat kuolleet auringon paahteeseen. Oli kokoa ja näköä, mutta juuri puuttui. Oli korkeutta, mutta ei todellista syvyyttä. Näkyvä merkitsi enemmän kuin näkymätön. Siksi he eivät kestäneet.

Älkäämme siis antako näkyvän päivänpaisteen pettää itseämme. Tarvitsemme ennen muuta näinä aikoina yksinäisyyttä Jeesuksen kanssa. Sitä salattua pimeässä olemista, jossa juuremme saa kasvaa syvästi häneen, joka antaa hedelmän ja kasvun ajallaan.

Salattu kahdenkeskinen aika Kristuksen kanssa ratkaisee kaiken. Älä pelkää, jos Hän murtaa sinua. Älä pelkää, jos joudut pimeään ja yksinäisyyteen. Niin täytyy tapahtua, jotta juuresi saisi kurottautua syvemmälle Häneen. Nisunjyvän kuoleman tie on ainut voittoisan uskonelämän tie.

Thursday, October 17, 2019

Murtuneet

Katsokaa, veljet, ettei vain kenelläkään teistä ole paha, epäuskoinen sydän.. (Hepr. 3:12)  

Jumalalle kelpaava uhri on särjetty henki; särjettyä ja murtunutta sydäntä et sinä, Jumala, hylkää. (Ps. 51:19)

Jumalan sana on elävä ja voimallinen. Se murtaa kallion. Se murtaa kivisydämet. Se luo uutta ja saa aikaan Jumalan elämää epäonnistuneessa, langenneessa ja kaikkensa menettäneessä ihmisessä.   

Jumalan edessä ihminen ei voi olla otollisempi kuin murtuneena ja särjetyllä sydämellä. Raamattu on täynnä suuria armonlupauksia kaikkensa menettäneelle ja särjetylle ihmissydämelle. Itse asiassa Jumalalle kelpaava uhri on nöyrä ja särjetty sydän. Hän pelastaa murretulla mielellä olevat armoa anovat ihmiset. Ei ole rajoja niille siunauksille, mitä Jumala voi tehdä murretun ja särjetyn ihmisen elämässä.

Kaikkia murretaan

Kaikki Raamatun suuret uskon sankarit murrettiin ennen kuin Jumala alkoi käyttämään ihmistä. On melkein sääntönä Raamatussa, että aina uuden siunauksen tai palvelutehtävän edessä Jumala tyhjentää palvelijansa. Jumala murtaa heitä ennennäkemättömällä tavalla. Jopa niin suuresti, että olosuhteiden puolesta kaikki inhimillinen toivo näyttää kadonneen. Tutki vaikka Aabrahamia, Moosesta, Eliaa, Daavidia, Danielia, Jesajaa, Jeremiaa, Pietaria, Paavalia ja muita Jumalan ihmisiä. Voi miten heidät murrettiin! Voi miten suuria ahdistuksia heille sallittiin siunausten edellä! Ja voi, miten kaikki näytti olevan jo lopussa ennen kuin Jumala antoi siunuksensa vuotaa.   

Jumalan täytyy näyttää palvelijoilleen, kuka Hän on ja mikä on ihminen. Ihmisen on nähtävä syvälle sydämeen saakka, miten heikko hän on ilman Jumalaa. Mikään ei ole nöyryyttävämpää kuin nähdä oma täydellinen mitättömyys ja sydämen petollisuus. Se, miten kaikki lahjamme ja taidollisuutemmekin ilman Jumalaa muuttuu ylpeydeksi käsissämme ellei Jumala ota niitä työpöydälleen ja murra itsekästä ja ylpeyteen taipuvaista sydäntämme. Meidät on murrettava, jotta varjeltuisimme siltä, mitä Luciferille tapahtui taivaassa ja Juudakselle Jeesuksen seurassa. Murtumisen tie varjelee meidät pahasta. Se on armoa. Se on outoon pukuun puettua suurta lahjaa, josta Paavali oli oppinut jopa kerskaamaan. Se on heikkoutta, joka saa meidät kiinnittymään syvemmin Jeesukseen. Luonnostamme kiinnittyisimme kaikkeen muuhun näkyvään ensin, emmekä näkymättömiin Jumalan lupauksiin. Ja silloin uskomme ei pääsisi koskaan kasvamaan, jos olemme kiinni näkyvän maailman turvaverkoissa emmekä iankikkisen Jumalan ikuisissa lupauksissa.

Me otamme luonnostamme kunnian itsellemme saadessamme olla Jumalan käytössä.  Siksi Jumala antaa meidän nähdä perinpohjin, miten tomua me olemme. Ja kuinka ainoastaan Jumalan armo on se voima, joka voi valjastaa meidät käyttökelpoisiksi. Me tarvitsemme tätä nöyryyden koulua enemmän kuin inhimillisiä lahjoja tai tietoa. Puolella järjellä varustettu murrettu ja nöyrä sydän on parempi kuin täydellä järjellä kulkeva murtumaton kristitty. Tämä vie aikaa, mutta Suuren Savenvalajan käsissä meidän heikkoutemme muuttuu Jumalan voimaksi. Yksi murrettu ja heikko Herran käsissä oleva elämä voi kantaa hedelmää tuhansien vuosien päähän ollen siunaukseksi miljoonille ihmisille. Tämän todistaa Paavalin elämä. 

Älä siis pelkää, kun sinua murretaan. Älä menetä toivoasi, kun näet oman voimasi ja sydämesi raadollisuuden. Niin täytyykin olla. Sitä ei opita teologisessa koulussa vaan Jumalan koulussa.   

Kumisydän

Pahinta ei kuitenkaan ole, jos ihmissydän on kiveä. Kyllä Jumala saa sen murtumaan. Pahinta on, jos sydän on kumia. Sydän kyllä muuttaa hetkeksi muotoaan, kun Sanan vasara iskee siihen, mutta se palaa aina entiselleen. Sellainen sydän liikuttuu, itkee ja hetkellisesti näyttää murtuvan. Mutta kun aikaa kuluu, se palaa entiseen muotoonsa. Se ei muutu uudeksi eikä murru. Jotain liikahtaa. Jotain värähtää. Mutta hetken kuluttua sydän on samanlainen kuin ennenkin. Murtunut ei koskaan palaa ennalleen. Entiseen ei ole paluuta, kun kivi murtuu. On vain uusi tulevaisuus, jonka suuri Mestari tahtoo antaa murretulle ja nöyrälle sydämelle.  Varokaamme, ettei sydämemme ole paha, paatunut, sielullinen, kumisydän, joka ei murru eikä muutu.

Jumala armahtakoon, että meidän sydämemme saisi aidosti murtua ja muuttua, kun Herra niin tahtoo. Murtumisesaa ei ole pelättävää, vaikka se hetkellisesti sattuu. Aito murtuminen totuuden edessä on portti uusiin siunauksiin. Herra ei koskaan tee meistä suuria ja vahvoja. Hän tekee meistä pieniä ja heikkoja. Niin heikkoja, että emme uskalla enää luottaa itseemme emmekä lahjoihimme. Ainut toivomme on Jeesuksessa. Olkoot kaikki lähteemme Hänessä.

Siunauksin tie

Vain murtumisen tie on siunauksen tie. Vain omasta voimasta ja luuloista tyhjennetyn astian Jumala voi täyttää omalla voimallaan. Tätä emme itse saa aikaan. Se tapahtuu Jumalan palvelijoille silloin, kun Jumala niin hyväksi näkee. Älä siis pakene juuri silloin kuin sinua murretaan kipeimmin. Jumala on aina vienyt suurten siunausten edellä palvelijansa yksinäisyyteen nöyryyden siunattuun kouluun.

Tuesday, June 11, 2019

Uuden liikkeen nousu

Tämä sanoma on koettu 11.6.2019. Minulla on se tuntu, että Suomeen tulee nousemaan kristillisyyden nimissä kulkeva liike, joka hyväksyy homoseksualismin. Tahdon purkaa sydämessäni olevan ajatuksen kyseisestä asiasta tekstinä esille. En uskalla sanoa tätä profetiaksi tai "Näin sanoo Herra"- tekstiksi. Tekstissä puhun asiat vain sillä tavalla, miten itse asian koen. Tekstin voi vapaasti koetella ja arvioida Jumalan sanalla ajan merkkejä seuraamalla.

Uusi liike

Koen, että se tulee olemaan moderni, karismaattisuutta jäljittelevä ja sen piirissä tulee tapahtumaan myös jonkinlaisia ihmeitä.

Se näyttää hyvin rakkaudelliselta ja tulee miellyttämään maailmaa. Media kiinnostuu siitä ja ylistää sitä. Liike toteuttaa seuraavan Raamatun sanan:

He ovat maailmasta; sentähden he puhuvat, niinkuin maailma puhuu, ja maailma kuulee heitä (1. Joh. 4:5)

He siis puhuvat juuri sitä sanomaa, jota valtamedia ja yleistä mielipidettä edustava maailman henki tahtoo. Vihdoin on löytynyt dynaamisen energinen uskonnollinen vastine elottomalle ja kasvonsa menettäneelle liberaalille valtakirkolle, joka on menettänyt uskottavuutensa sekä maailman että aitojen Jumalan lapsien keskellä. 

Tulee olemaan monia ihmisiä, jotka sanovat tulleensa uskoon tämän liikkeen kautta. Tulee valheherätys, jossa ei koeta synnintuntoa eikä tarvetta sydämen tasolla tapahtumaan mielenlaadun muutokseen eli parannukseen. Jumalanpelko ja pyhyys ovat vieraita tuolle liikkeelle. Uskoontulleet tulevat uskoon ihmisten vaikutuksesta näennäiseen jumal-uskoon eikä Jeesuksen verisissä haavoissa koettuun aitoon uudestisyntymään, johon Pyhän Hengen vaikuttama synnintunto johtaa. Liikeessä tulee olemaan jano rakkauden puoleen, mutta pyhyys ja vanhurskaus ovat sille vieraita.

Koen, että tuon liikkeen kokouksissa on sielumaailmaa värisyttävää ja lumoavaa ylistysmusiikkia. Puhujat pitävät Raamatusta lumoavia saarnoja rakkaudesta ilman totuutta. Saarnat saavat kuulijoissa voimakkaita liikuttuneisuuden ja ilon tunteita. Monet ihmiset todistavat eheytyneensä tämän liikkeen vaikutuspiirissä. Myös näennäisiä parantumisia koetaan. Media tulee nostamaan liikkeen toiminnan suureen suosioon.

Valheellinen armo

Merkillepantavaa on, että tuon liikkeen julistama armo ei vapauta synnistä. Se ei katkaise syntikahleita. Heidän armonsa on valheellinen irstas armo, joka peittää synnin, mutta ei vapauta siitä. Se armo tulee olemaan rajaton maailmaa syleilevä armo, mutta sen alla ei koeta vaputta synnistä. Se ei ole Jeesuksen veren armo, jonka kautta Jumalan Henki tulee heikon ihmisen voimaksi. Tämän liikkeen julistaman irstaan armon alla synnin orja jää orjaksi ja syntinen jää kahleihinsa. Ja juuri tämä sanoma uppoaa moniin ihmisiin, koska se ei vaadi synnin hylkäämistä ja mielenmuutosta syntiin nähden. Ihmiset tulevat siistimään elämäänsä ja parantelemaan sitä ulkoisesti, jopa päihteistä. Kuitenkin heidän huoneensa jää tyhjäksi ja lakaistuksi, mutta ei puhdistetuksi Jeesuksen veressä. He rakastavat valhe-uskoontulonsa jälkeen edelleen hekumaa enemmän kuin Jumalaa.

Tuon kirkon jumala on eksyville ihmisille kuin kultainen vasikka Israelille. Ihmiset saavat vihdoin sellaisen jumalan kuin haluavat. Sen ympärillä kokoonnutaan Jeesuksen nimessä juhlimaan ja ylistämään, mutta kyseessä on toinen jeesus, ei Raamatun Jeesus. Ja tämä kaikki tapahtuu sen vuoksi, koska monien johtajien, aaronien, hengelliset selkärangat pettävät uskonnollisen valtavirran paineen alla. He myöntyvät kansan vaatimukselle muokata evankeliumi ja Jeesus sellaisiksi kuin ihmisliha haluaa niiden olevan. Tätä liikettä kutsutaan suureksi herätykseksi, koska se tavoittaa paljon ihmisiä. He ovat eksytyksen vallassa, vaikka suuri osa heistä ei tiedä sitä.

Liike seuloo seurakuntia

Koen, että liike tulee toimimaan seulana koko kristikansan keskellä. Jokainen kirkkokunta ja herätysliike joutuu ottamaan kantaa tuohon liikkeeseen. Tulee olemaan suuri repeämä monissa seurakunnissa, koska tuo valheellinen liike toimii seulana kristikunnassa. Se toimii ikäänkuin vauhdinantajana sille kehitykselle, jossa pyhät pyhittyvät ja saastaiset saastuvat. Juopa näiden kahden ryhmän välillä tulee kasvamaan eikä paluuta entiseen suuressa mittakaavassa tule enää olemaan. Ne, jotka ottavat vastaan rakkauden totuuteen tulevat erotetuksi niistä, jotka ottavat vastaan valheen, joka on kääritty uskonnollisuuteen, ihmeisiin, tunnelmallisuuteen ja rakkauden-nimissä kulkemaan rakkauteen, joka ei tunne totuutta.

Monet vanhurskaat lankeavat päivittelyn ja kauhistelun paulaan. Heidän loppuelämänsä kuluu voi-huutojen parissa. He eivät ymmärrä, että tämä kaikki on Jumalan kädessä - Hänellä on kaikki hallinnassa. Jumala kyllä pitää omistaan huolen, kunhan Hänen omansa pitävät kiinni siitä, mitä ovat saaneet - Jumalan sanasta.

Tämä liike on ennen muuta lumoava liike, joka lumoaa ja viettelee musiikillaan, ihanuudellaan, herkkyydellään, ihmeillään ja kauniilla rakkaudelta kuulostavilla puheillaan monet. Miten voitaisiin nousta sellaista liikettä ja toimintaa vastaan, jossa "tulee niin paljon ihmisiä uskoon" ja "niin monet kokevat voimaa ja eheytymistä". Raamatun sana tuntuu monille liian kuivalta ja vanhanaikaiselta tämän eksytyksen edessä. Liikkeessä siteerataan kylläkin paljon Raamattua ja uskotaan siihen monelta osin. Mutta erityisesti homosksuaalisuuden harjoittaminen selitetään niin, että se hyväksytään.

Uskon, että Siionissa jää jäljelle jäännös, joka on kuin puhdistettujen joukko. Se joukko joutuu vainottavaksi median, maailman ja uskonnollisen maailman taholta. Se ei joudu vainottavaksi Jeesuksen nimen tähden vaan Jumalan sanan tähden (Ilm. 6:9). Se joukko saa osakseen paljon vihaa ja parjauksia, koska he eivät puhu niin kuin maailman henki tahtoo heidän puhuvan eikä ota vastaan sitä, mitä heille tuo uusi liike tarjoaa.

Koen kuitenkin, että kaiken täytyy kuitenkin tapahtua, jotta Siion puhdistuisi. Tämä paljastaa sen, ketkä rakastavat Jumalaa ja Hänen sanaansa enemmän kuin mainettaan, ystäviään ja ihmiskunniaa. Jeesuksen ristin häpeää kantavalla seurakunnalla tulee olemaan vaikea, mutta voittoisa tulevaisuus edessään. Tänään on äärimmäisen tärkeää ottaa vakavasti Raamattu ja uskoa se Jumalan Sanana ja ehdottomana auktoriteettinamme elämissämme. Se tulee olemaan elinehtonamme näinä aikoina.

Koen vahvasti, että tahdon jättää seurakunnille ja uskoville tulevia aikoja varten Juudan kirjeen kaikki jakeet ikään kuin varoitukseksi ja ohjeeksi. Koen sen olevan juuri nyt erittäin ajankohtainen kirje koko Suomen Siionille varsinkin tämän tekstin sanomaa silmälläpitäen. Pyydän sinua juuri nyt lukemaan sen ajatuksella ja rukoillen. Jos Suomen kristikunnassa tulee tapahtumaan edes jotain tämän kirjoituksen suuntaista liikehdintää, seurakuntien ja yksilöuskovien on oltava valmiina ja ymmärrettävä eksytyksen vakavuus. Koettele tämä sanoma Herrasi edessä ja pidä se, mikä hyvää on.

Monday, May 27, 2019

Sanoma 23.5.2019

Monet seulotaan, sulatetaan ja puhdistetaan, mutta jumalattomat harjoittavat edelleen jumalattomuutta, eikä yksikään jumalaton käsitä tätä. Mutta viisaat sen käsittävät. (Dan. 12:10)

Hänellä on kädessään viskain, ja hän puhdistaa puimatantereensa. (Matt. 3:12)

Jos kuljet tulen läpi, et kärvenny eikä liekki sinua polta. (Jes. 43:2)

Rukouksessa saatu sanoma 23.5.2019

Olin päivällä lyhyessä rukoushetkessä auton ratissa. Toin Herran eteen määrättyjä seurakuntia ja pyysin Jumalalta apua niille. Seurakunnat olivat vapaiden suuntien seurakuntia.

Yhtäkkiä koin, miten sisäiseen maailmaani tuli sanoma ja määrätynlainen välähdys tilanteesta, joka tulee tapahtumaan Suomen Siionissa.

Seurakunnat kaikki tullaan viemään tuleen, koetuksen ahjoon. Jokainen seurakunnan jäsen joutuu sinne. Tuo ahjo polttaa ja kuluttaa seurakuntia niin, että suuri joukko jää pois, eikä kestä tuossa ahjossa. He ikään kuin jäävät tuleen eivätkä tule sieltä voittajina ulos.

Jäljellejääneiden joukosta tuli se sana mieleeni, että "tämä on jäännös." Tulen läpi selvinneitä oli vähän. Monet eivät kestäneet koetusta.

Itselleni tuli Jumalan pelko tämän jälkeen. Anoin armoa itselleni, että minä, joka muille saarnaan, en joutuisi hylätyksi. Niin että Jumala armahtaisi minua, että kestäisin tuon tulen läpi voittajana.

En osaa sanoa, mitä kaikkea tämä sanoma käytännössä tarkoittaa, enkä lähde sitä selittämään. Tiedän vain, että nyt on aika tehdä parannus. Nyt on aika laskea kustannukset oikein ja alkaa rakentaa kalliolle. Nyt on aika lopettaa puolivillaisuus ja maailman kanssa veljeilevä kompromissikristillisyys. On löydettävä Jeesus uudestaan rukouskammioissa ja Raamatun sanan kautta henkilökohtaisesti. On tehtävä parannus salasynneistä, niistä pienistä ketuista, jotka hyvinvoinnin ja aistillisen viihdemaailman kautta liian monia kristittyjä hallitsee. On aika syvästi perustaa koko elämä vain Jeesuksen Kristuksen ja Hänen Sanansa varaan. Voi koittaa pian aika, jolloin kaikki elämämme tukipilarit sekä inhimilliset avut otetaan pois. Kun tulvat tulevat, uskon elämämme perustus tulee olla kunnossa.

Me rukoilemme herätystä. Olemmeko valmiit maksamaan siitä sen hinnan, mitä Apostolien teoissa siitä maksettiin?

Koettele tämä kaikki Jumalasi edessä ja pidä se mikä hyvää on.

Tuesday, May 14, 2019

Kaksi porttia

Aikamme laittomuuden tuulet sekä Hengetön nimikristillisyys ovat muuttaneet monien raamatullisten termien merkitystä. Uskonnollisten halpahallien alennusmyynnit ovat saattaneet raamatulliset termit sellaiseen inflaatioon, että niillä ei ole juurikaan enää sitä arvoa, joihin Raamattu on ne nostanut. Siksi onkin tänään syytä tarkentaa näitä Raamatun kulmakiviä ja perustotuuksia enemmän ihmisen ihon alle menevillä kysymyksillä.

Tarkastellaanpa siis muutamia kysymyksiä.

Uskovainen

"Oletko uskossa?" on kysymys, johon on helppoa vastata "olen". Se ei kerro kuitenkaan tänään vielä mitään.

Kysymys tulisi esittää muodossa: "Kerro miten uudestisynnyit." Se ei jätä mitään arvailun varaan. Jos ihminen pystyy vastaamaan tuohon rehellisesti, saadaan todennäköisesti paljon rehellisempi vastaus.

Kristitty

"Oletko kristitty?" Tilastojen mukaan lähes 70 % suomalaisista voisi vastata tuohon "olen".

Raamatun ehdoton ja järkkymätön totuus, pelastuksen tien peruskivi, on parannus synneistä. Kristityksi tulemisen askel numero yksi heprealaiskirjeen 6. luvun mukaan on parannus. 

Esitetäänpä siis tänään kysymys mielummin näin: "Kerro milloin teit parannuksen?" Se vetää muotojumaliselta nimikristityltä maton jalkojen alta yhtälailla kuin edellinen kysymys. Tuo on kysymys, joka loukkaa ihmisen uskonnollista ylpeyttä. Siksi se on mitä mainioin tapa selvittää ihmisen hengellinen tila. Pelastunut ihastuu tuohon kysymykseen ja uskonnollinen fariseus loukkaantuu

Jumalan lapsi

"Oletko Jumalan lapsi?" Voi miten tuo ihmeellinen raamatullinen asema on käytössä lähes kaikissa ns. kristillisissä uskonnollisissa yhteisöissä. Mutta voi miten sen merkitys on monissa seurakunnissamme lähes täysin hämärtynyt.

Kuitenkin Raamattu sanoo 1. Johanneksen kirjeessä, että Jumalan lapset ja perkeleen lapset erottaa siitä, että perkeleen lapsi elää synnissä ja Jumalan lapsi ei. Ja yksikään Jumalan lapsi ei harjoita syntiä. Mainittakoon tässä yhteydessä, että syntiin lankeaminen on toki täysin eri asia kuin synnissä eläminen ja synnin harjoittaminen. Synnissä eläminen tappaa hengellisesti ihmisen.

Tämä kysymys tulisikin asettaa tänään: "Kerro miten Jeesus vapautti sinut synnin kahleista." Voi miten tämä kysymys jakaa koko kristikunnan. Armahdettu Jumalan lapsi vastaa tähän kysymykseen Herraansa kiitellen. Uudestisyntymätön nimikristitty ei osaa vastata ja todennäköisesti loukkaantuu. Hän vetoaa heikkouteensa ja luottaa halpaan armoon, joka ei vapauta synnistä vaan sallii sen.

Opetuslapsi

"Oletko Jeesuksen opetuslapsi?" Valitettavasti moni seurakunta-aktiivi pitää itseään opetuslapsena, vaikka ei Jeesuksen sanojen mukaan olekaan sitä. Hänellä saattaa kyllä olla nimi ja tunnustus, mutta todellinen sisältä kumpuava Kristuksen elämä ja ristin todellisuus puuttuvat.

Siksi kysymys tulisikin muotoilla uudestaan Jeesuksen sanoja mukaillen: "Oletko tänään kieltänyt itsesi, oman lihallisen tahtosi, ja ottanut ristisi Jeesusta seuraten?" Ilman sitä ei voi olla opetuslapsi. Jeesus sanoo Luukkaan evankeliumissa, että ilman jokapäiväistä omille himoilleen ja haluilleen kuolemista ja Jeesuksen kuolemaan samaistumista, ei voi olla opetuslapsi. On jopa vihattava omaa lihallista elämää.

Nämä ovat liian kovia sanoja kulttuurikristitylle. Aidolle opetuslapselle ne ovat Pyhän Hengen vaikuttaman ylösnousemusvoiman edellytys. Ilman kuolemaa ei ole ylösnousemusta. Ei ollut Jeesuksella eikä hänen seuraajillakaan ole.

Kaksi porttia

Päästäkseen perille, taivaankotiin, ihmisen on kilvoiteltava päästäkseen sisälle uudestisyntymän ahtaasta portista. Siitä ei mennä laulellen ja nauraen vaan omia syntejä itkien ja parannusta tehden. Kyse ei ole katumusharjoituksesta vaan Pyhän Hengen vaikuttamasta synnintunnosta, joka on ajanut ihmisen ahtaan portin kynnykselle. Se portti on ihmislihalle ja luonnolle niin vastenmielinen, ettei mikään muu kuin raskas synnintunto saa ihmistä valitsemaan sitä. Uskonnollisen maailman tarjoama lavea portti siinä vieressä on helpompi ratkaisu. Se ei tuomitse lihaa eikä se pakota ihmistä nöyrtymään.

Pelkkä ahdas portti ei riitä. On vaellettava sen jälkeen tulevaa kaitaa tietä. Se on ristin tie ja himojen sekä halujen kuoleman tie. Mutta sillä tiellä ylösnousemusvoima lankeaa vaeltajan ylle voimaksi. Ja se tie vie perille kirkkauteen.

Lähellä kulkeva lavea tie on uskonnollisen valtavirran tie. Se ei maksa ihmiselle mitään. Se antaa vapauden elää Jumalan sanan vastaisesti tarjoten halvan irstaan armon matkasauvaksi, joka ei vapauta synnistä vaan ainoastaan peittää sen. Sillä tiellä vaelletaan oman tahdon mukaista tietä kohti helvettiä. Se tie ei tunne Jumalan voimaa, koska siellä ihmisliha ja oma tahto saa hallita uskonnollisten kulissien alla niin kuin tahtoo.

Harvat pääsevät sisälle ahtaasta portista. Harvat vaeltavat kaitaa tietä. Ja harvat pääsevät kerran perille. Lue vaikka Luukkaan evankeliumin 13. luku niin tiedät.

Siksi kysynkin sinulta kaksi kysymystä: Jouduitko kilvoittelemaan uskoontullessasi päästäksesi sisälle ahtaasta portista? Vaellatko tänään kaitaa tietä tehden elämässäsi pienissä ja suurissa asioissa Jumalan tahdon?

Näiden kysymysten edessä kannattaa riisua uskonnolliset naamarit ja kohdata Jumalan edessä totuus. Näiden kysymysten mittaamattoman arvon ymmärrämme vasta kuoleman jälkeen joko perillä taivaassa tai helvetin liekeissä. Älä siis viivyttele. Etsi Jeesusta ja ole valmis luopumaan synnistä, omasta lihallisesta tahdostasi ja kaikesta, että voittaisit Hänet omakseen. Jeesuksen antama uusi elämä maksaa koko sinun elämäsi. Hän ei kuitenkaan vaadi sinulta mitään sellaista, mihin Hän ei itse anna sinulle voimaa. Kyse on siitä, mihin sinä olet valmis. Anna kaikki tai ei mitään. Se on vielä tänään iankaikkisen elämän hinta.

Tuesday, May 7, 2019

Oletko varautunut vaikeaan aikaan?

Kirjoituksen tarkoitus ei ole pelotella vaan herätellä uskovia valvomaan ja valmistautumaan tulevaan. Jeesus ja apostolit kehottivat useaan otteeseen uskovia varautumaan tuleviin vaikeisiin aikoihin. Kyse ei ollut pelottelusta vaan realistisesta varoittamisesta.

Paavali sanoo lopunajasta:

Mutta mitä tulee meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen tulemukseen ja meidän kokoontumiseemme hänen tykönsä, niin me pyydämme teitä, veljet, ettette anna minkään hengen ettekä sanan ettekä minkään muka meidän lähettämämme kirjeen heti järkyttää itseänne, niin että menetätte mielenne maltin, ettekä anna niiden itseänne peljästyttää, ikäänkuin Herran päivä jo olisi käsissä. 


Älkää antako kenenkään vietellä itseänne millään tavalla. Sillä se päivä ei tule, ennenkuin luopumus ensin tapahtuu ja laittomuuden ihminen ilmestyy, kadotuksen lapsi, tuo vastustaja, joka korottaa itsensä yli kaiken, mitä jumalaksi tai jumaloitavaksi kutsutaan, niin että hän asettuu Jumalan temppeliin ja julistaa olevansa Jumala.  

Ettekö muista, että minä, kun vielä olin teidän tykönänne, sanoin tämän teille? Ja nyt te tiedätte, mikä pidättää, niin että hän vasta ajallansa ilmestyy. Sillä laittomuuden salaisuus on jo vaikuttamassa; jahka vain tulee tieltä poistetuksi se, joka nyt vielä pidättää, niin silloin ilmestyy tuo laiton, jonka Herra Jeesus on surmaava suunsa henkäyksellä ja tuhoava tulemuksensa ilmestyksellä,  tuo, jonka tulemus tapahtuu saatanan vaikutuksesta valheen kaikella voimalla ja tunnusteoilla ja ihmeillä ja kaikilla vääryyden viettelyksillä niille, jotka joutuvat kadotukseen, sentähden etteivät ottaneet vastaan rakkautta totuuteen, voidaksensa pelastua. 

Ja sentähden Jumala lähettää heille väkevän eksytyksen, niin että he uskovat valheen, että kaikki ne tuomittaisiin, jotka eivät ole uskoneet totuutta, vaan mielistyneet vääryyteen. (2. Tess. 2:12)

Antikristus ja seurakunta

Paavali aloittaa Tessalonikalaiskirjeen toisen luvun puhumalla Herran tulemuksesta ja meidän kokoontumisestaan Hänen luokseen. Siihen aikaan oli ainakin jossain määrin vallalla harhaoppi siitä, että ylösnousemus eli ylöstempaaminen olisi jo tapahtunut. Tästä Paavali mainitsee 2. Timoteuskirjeen 2:17-18, jossa hän kovin sanoin käy käsiksi tähän väärään oppiin, joita mm. Hymeneus ja Filetus opettivat.

Nyt Paavali rohkaisee tessalonikalaisia uskovia, että tämä ylöstempaaminen ja Herran tulemus ei ole vielä tapahtunut. Hän rauhoittelee uskovia, etteivät he menettäisi malttiaan tai joutuisi pelon valtaan sen vuoksi, että joku levittelee huhua siitä, että Jeesus on jo ottanut omansa luokseen. Paavali halusi katkaista tällaisilta huhuilta ja valeuutisilta siivet. Hän mainitsee, että ennen Jeesuksen tuloa ja kokoontumistamme Hänen luokseen, tapahtuu jotain merkittävää.

Sillä se päivä ei tule, ennenkuin luopumus ensin tapahtuu ja laittomuuden ihminen ilmestyy, kadotuksen lapsi, tuo vastustaja, joka korottaa itsensä yli kaiken, mitä jumalaksi tai jumaloitavaksi kutsutaan, niin että hän asettuu Jumalan temppeliin ja julistaa olevansa Jumala. 

Paavali sanoo, että Antikristus ilmestyy ennen ylöstempausta, siis ennen kuin kokoonnumme seurakuntana Herraa vastaan. Eikö sana ole hyvin selvä? Lue se nyt muutamaan kertaan uudestaan. Niin siinä sanotaan. Seurakunta tulee näkemään Antikristuksen. Ja on äärettömän tärkeää, että seurakunta tunnistaa hänet. Jos häntä ei tunnisteta, on suuri vaara joutua eksytyksen valtaan.

Seurakunnan tulee varustautua luopumuksen ja Antikristuksen aikaa varten ennen Jeesuksen takaisintuloa. Tämä on täysin vastakkaista sille, mitä minulle on opetettu Suomen vapaissa suunnissa vuosikaudet. En muista, että sunnuntaikokouksissa kukaan olisi julkisesti kehottanut minua valmistautumaan vaikeita aikoja varten seurakunnissamme. Päinvastoin minua on lohduteltu sillä, että Jeesus tempaa omansa pois ennen kuin Antikristus ilmestyy. Olen rauhoittanut mieltäni sillä, etten joudu maksamaan uskostani mahdollisesti koskaan sitä hintaa, mistä Raamattu meitä varottaa Matteuksen, Markuksen ja Luukkaan evankeliumeiden lopussa sekä Ilmestyskirjassa. Nyt olen kuitenkin viimeisen vuoden aikana havainnut, että asia taitaa ollakin aivan toisin.

Oletteko pettäneet minua?

Raamattu kuvaa meille, että ennen Jeesuksen tuloa ja seurakunnan ylösottoa tapahtuu suuri luopumus ja Antikristus ottaa vallan. Ja juuri tuo Antikristus tekee saatanan vaikutuksesta suuret tunnusteot ja ihmeet. Hän tulee eksyttämään valtaisat määrät ihmisiä. Ketkä eksyvät? Maailmako? Ei maailma voi eksyä, koska he ovat jo eksyksissä. Ainoastaan oikealla tiellä oleva voi eksyä. Minulle on puhuttu tulevasta suuresta halki maailman kulkevasta herätyksen aallosta, jossa seurakunta ottaa haltuun Jumalan voimalla koko maailman. Siitä on mahtipontisesti laulettu ja sitä on julistettu lavalta väkevän kuuloisesti. On opetettu siitä, miten ennen Jeesuksen takaisintuloa herätyksen voima on niin suuri, että valtaisa osa maailmaa tulee pelastumaan.

Mutta eihän tuossa Raamatunkohdassa niin sanottu. Siinä sanottiin, että juuri ennen Jeesuksen tuloa Antikristus ottaa vallan ja tekee suuret ihmeteot, jotka saa aikaan suuren eksytyksen ja luopumuksen, ei herätystä. Siis luit aivan oikein. Ja lue se nyt vielä uudelleen, jos et usko. Siinä ei puhuta seurakunnan ylivallasta vaan Antikristuksen ylivallasta ennen Jeesuksen takaisintuloa ja ylöstempausta. Siinä ei puhuta suuresta yli maailman pyyhkäisevästä herätyksestä vaan suuresta yli maailman pyyhkäisevästä eksytyksestä ja luopumuksesta. Tällä en nyt tarkoita sitä, etteikö ihmisiä tulisi uskoon lopunaikana ja Antikristuksenkin aikana.

Kenet otat vastaan?

Oletetaanpa, että olemme nielaisseet vallitsevan opin siitä, että seurakunta ei joudu Antikristuksen aikaan. Me odotamme silloin suurta herätystä ja Jumalan voiman ilmentymistä. Julistamme suurella varmuudella ”siitä suuresta lopunajan herätyksestä”, jota seuraavat ihmeteot ja voiman ilmentymiset.

Eräänä päivänä näyttämölle astuu kaunopuheinen suuri karismaattiselta vaikuttava persoona, joka puhuu ennennäkemättömällä voimalla ja innolla. Häntä seuraa suuri määrä yliluonnollisia ihmetekoja, samankaltaisia kuin Jeesuksen päivinä. Hän saa jopa tulen lankeamaan alas taivaasta niin kuin Elian päivinä. Hän toimii kristillisen viitekehyksen alaisuudessa ja saa maailman uskomaan jumalaan. Niin, jumalaan eikä Jumalaan. Ateistitkin uskovat nyt, että jumala on, koska tunnusteot ja ihmeet ovat niin ilmeiset. Raamattu sanoo, että hän saa kaikki, suuret ja pienet kumartaaman pedon kuvaa. Hän vain saa tämän kaiken aikaan saatanallisella yliluonnollisella voimallaan ja lumoavilla puheillaan.

Hänen vaikutusvoimansa on niin voimakas ja vaikuttava, että harvat näkevät hänen lävitseen. Vähiten he, jotka odottavat ”tätä suurta herätystä”. Monet ottavat vastaan kristuksen elämäänsä herraksen tietämättä, että hän onkin Antikristus. Mihin joutuvat silloin ne kristityt, jotka odottavat seurakunnan ylivaltaa tässä maailman ajassa? Mihin joutuvat he, jotka odottavat suuria tunnustekoja ja ihmeitä? Pelkään, että Antikristuksen ylivalta uppoaa moniin herätystä odottaviin kristittyihin kuin kuuma puukko voihin.

Raamattu sanoo tuosta ihmisestä:

tuo, jonka tulemus tapahtuu saatanan vaikutuksesta valheen kaikella voimalla ja tunnusteoilla ja ihmeillä ja kaikilla vääryyden viettelyksillä niille, jotka joutuvat kadotukseen, sentähden etteivät ottaneet vastaan rakkautta totuuteen, voidaksensa pelastua.

Olen itse lihavoinut määrätyt kohdat. Siis ennen Jeesuksen tulemusta tapahtuu kaikkien aikojen suurin eksytys, herätyksestä ei puhuta mitään. Ennen Jeesuksen takaisintuloa tapahtuu käsittämättömän voimakas ihmeiden ja tunnustekojen aalto, jotka toimivat eksytyksenä niille, jotka eivät ota vastaan rakkautta Jumalan Sanan, Raamatun, totuuteen. Vain Raamattu ja Jumalan Hengelle ehdoton kuuliaisuus voi varjella meidät eksytykseltä.
Viisas vai tyhmä rakentaja
Olen surullinen kristikuntamme puolesta. Vain harvassa on niitä pasuunoita, jotka varottavat ja valmistavat seurakuntaa tulevaa varten. Emmehän me vain nuku tai ole tulleet sokeiksi? Puolet kymmenestä neitsyestä ei ollut valmiina, kun ylkä saapui. Ne, jotka olivat valmiit, menivät sisälle juhliin ja ovi suljettiin.
Tänään minä tahdon tehdä kaikkeni, jotta rakentaisin kalliolle, kun tulvat tulevat. Tahdon varautua kaikkein pahimpaan. Tahdon varautua siihen, että minut vangitaan. Rukoilen ja etsin Herraa, jotta olisin valmis kidutuksiin ja pahoinpitelyihin. En uhoa ja väitä kestäväni niitä, koska minusta ei ole kestämään omassa voimassani tuota kaikkea. Vain Jumalan voimassa voin kestää sen, mitä tuleva on. Vain lähellä Jeesusta, sydän kiinni Hänessä, minulla on rauha ja turvallisuus, vaikka tapahtuisi mitä. Hän on luvannut auttaa jokaista, joka Häntä totuudessa avuksi huutaa ja etsii. Jeesus sanoi seurakunnalle kerran:
Älä pelkää sitä, mitä tulet kärsimään. Katso, perkele on heittävä muutamia teistä vankeuteen, että teidät pantaisiin koetukselle, ja teidän on oltava ahdistuksessa kymmenen päivää. Ole uskollinen kuolemaan asti, niin minä annan sinulle elämän kruunun. (Ilm. 2:10)
Voi niitä, jotka uskovat, ettei eksytystä tule! Voi niitä, joka laskevat elämänsä sen varaan, että pääsevät kuin koira veräjästä ahdingon aikaa pakoon! Voi niitä, jotka ovat kiinni tämän maailman materiassa ja silmäin pyyteessä! Miten he voivat kestää sen edessä, mikä on pian tuleva! Ja voi niitä paimenia, jotka eivät ole laumaansa varustaneet tulevia ahdingon aikoja varten. He ovat päinvastoin tyynnytelleet laumaansa, että kaikki on hyvin ja edessä on suuri seurakunnan hallintavallan aikakausi. Mihin he joutuvat, kun Antikristus nousee valtaan eksytystensä kanssa! Älkäämme eläkö valheellisessa valtakunta-illuusiossa tai herätys-kuplassa. Tulkaamme niistä ulos valvomaan ja varustautumaan tulevaa varten.
Tänään on rakas ystäväni aika rakentaa kalliolle. Älä tyynnytä mieltäsi sillä, ettet joudu kärsimään. Jeesus ei ole luvannut sitä sinulle. Sen sijaan Hän on luvannut sinulle voiman kestää kaiken, mitä on tuleva, jos otat vastaan rakkauden totuuteen ja lasket kustannuksesi valmiiksi niin pitkälle, että olet valmis olemaan uskollinen kuolemaan asti. Hän varjelee sinut ja perheesi, kun turvaat Häneen. Hänessä olemme voittajia, kun emme rakasta maailmaa emmekä sitä, mikä maailmassa on vaan Häntä, joka tuleva on. Menkööt kaikki; talot ja tavarat, kunhan saamme lujina seisoa Kristus-kalliolla loppuun asti. Se kestää ajassa ja ikuisuudessa. Kun näemme jo näinä päivinä tämän kaiken alkavan tapahtua, rohkaiskaa mielemme, sillä vapautuksemme päivä on lähellä! (Luuk. 21:28) Entä, jos Jeesus hakeekin meidät pois ennen Antikristusta? Kiitos Jumalalle siitä! Olimme varautuneet pahimpaan, mutta Jumala armahti. Jos taas emme varaudu pahimpaan, olemme vaarassa menettää kaiken. Jeesus sanoo meille:
Valvokaa siis joka aika ja rukoilkaa, että saisitte voimaa paetaksenne tätä kaikkea, mikä tuleva on, ja seisoaksenne Ihmisen Pojan edessä. (Luuk. 21:36)

Sunday, April 21, 2019

Pääsiäisen faktat

Tänään on Pääsiainen. Juhlit sitä, mutta uskotko, että Jeesus on ylösnoussut? Lähestytäänpä asiaa objektiivisesti tutkija Gary Habermasin "minimaalisten todisteiden periaatteella". Tämä tarkoittaa sitä, että suurin osa tutkijoista, kriittisimmistäkin, myöntävät nämä asiat kiistattomiksi historiallisiksi tosiasioiksi.

1. Jeesus ristiinnaulittiin

2. Hauta löytyi tyhjänä

3. Hänet haudattiin

4. Opetuslapset olivat toivottomia

5. Opetuslasten mieli ja asenne muuttui täysin, koska heillä oli sybjektiivisia kokemuksia siitä, että Jeesus oli noussut ylös

6. Opetuslapset muuttivat radikaalisti rohkeiksi JEESUKSEN YLÖSNOUSEMUKSEN TODISTAJIKSI

7. Ylösnousemus oli heidän julistuksensa keskeinen sisältö

8. Opetuslapset todistivat Jeesuksen ylösnousemuksesta rohkeasti

9. Jaakob, Jeesuksen perheen jäsen, epäilijä, alkoi myös uskoa Jeesuksen ylösnouseen, kum hän koki nähneensä Jeesuksen ylösnousseen

10. Seurakunnan vainooja Paavalikin alkoi uskoa, koska hänellä oli kokemuksia ylösnouseen Jeesuksen kohtaamisesta

11. Sanoma ylösnouseesta Jeesuksesta levisi kuin kulovalkea ja vastaanväittäjät eivät kyenneet vastustaa sitä, vaikka yrittivät kaikkensa

Niinpä niin. Opetuslapset olivat niin vakuuttuneita Jeesuksen ylösnousemuksesta, että olivat valmiit kidutukseen ja kuolemaan sen vuoksi.

Jeesus elää. Se on varma. Jeesus tulee pian takaisin. Se on varma. Se hetki on aivan oven edessä. Kysymys kuuluukin: oletko valmis? Onko Hän sinun Herrasi? Hän hakee omansa pois. Kaikki muut jäävät itkemään oven taakse. Laittakaamme asiamme ajoissa kuntoon.

Siunattia pääsiäistä!

Lähteitä mm. http://www3.telus.net/trbrooks/garyhabermas.htm

Tuesday, March 19, 2019

Tunnetko todella Hänet?

Ja Jooas teki sitä, mikä on oikein Herran silmissä, niin kauan kuin pappi Joojada eli. (2. Aik. 24:2)
Ja Joosia poisti kaikki kauhistukset israelilaisten kaikista maakunnista ja vaati jokaista, joka Israelissa oli, palvelemaan Herraa, heidän Jumalaansa. Niin kauan kuin hän eli, he eivät luopuneet pois Herrasta, isiensä Jumalasta. (2. Aik. 34:33)
Keneen olet juurtunut?
Nämä kaksi Raamatunkohtaa tuovat esille meille varoittavan esimerkin siitä, mitä tapahtuu, kun ihminen ei kasva kiinni Herraan vaan ihmiseen.
Raamattu kertoo meille kuningas Jooaksesta, joka oppi harjoittamaan vanhurskautta pappi Joojadan ohjauksessa. Pappi neuvoi ja Jooas teki niin kuin neuvottiin. Ja kuninkaana Jooas vaati myös kansaa noudattamaan Jumalan lakeja ja vanhurskautta. Kun pappi Joojada aikanaan kuoli, Jooas lankesi pois Herrasta epäjumalan palvelukseen.
Kuningas Joosia oli vanhurskas mies. Niin kauan kuin hän eli, kansa teki sitä, mikä oli oikein Herran silmissä. Kun sitten Joosia kuoli, kansa lankesi pois Jumalan tahdosta.
Nämä esimerkit tuovat esiin hyvin vakavan varoituksen. Kaikki Jumalan valtakunnassa perustuu siihen, että ihminen kasvaa kiinni Kristukseen. Siihen, että ihminen uudestisyntymän kautta oppii sisäisessä maailmassa tuntemaan Herraansa ja näkemään Jumalan valtakunnan todellisuuden Hengen antaman viisauden ja valon mukaan. Kyse ei ole siitä, että ihminen kasvaa kiinni hengelliseen auktoriteettiin, pappiin tai pastoriin, vaan yksin Kristukseen.
Jooaksen ongelma oli, että hän kasvoi kiinni pappi Joojadaan ja oppi ulkoa raamatullisen elämän raamit ja toteutti niitä ulkoisesti oikein. Ja häntä matkimalla kansakin säilytti raamatulliset kulissit pystyssä. Mutta kun Joojada otettiin Jooakselta pois, kaikki romahti, ja koko kansan sortuminen oli suuri. Jooaksella ei ollut sisäisessä maailmassa sellaista Herran tuntemusta, joka olisi pitänyt hänet pystyssä, kun tukipilarit ja turvaverkot otettiin pois.
Yhteys Herraan
Joosian aikana kansa eli raamatullisesti niin kauan kuin Joosia eli. Kansa oppi hyvän kuninkaan johdolla elämään oikein. Mutta jälleen kerran he olivat kasvaneet kiinni ihmiseen, vahvaan hengelliseen johtajaan. He luottivat johtajan vievän heidät hengelliseen voittoon. Heidän hengellinen menestyksensä riippui Joosiasta. Heillä ei ollut syvää Herran tuntoa sisimmässään vaan ulkoa opittu raamatullisuus, joka heille oli opetettu. He olivat kasvaneet kiinni ulkoiseen raamatullisuuteen ja oppineet ulkoa isiensä uskon. 
Kuitenkaan isiltä peritty usko ja vaellus ei muuta ihmisen sydäntä. Se ei tuo yhteyttä Herraan vaan ainoastaan jalostaa parhaimmillaan ihmisestä uskovan näköisen ihmisen. Kun sitten aikanaan tukipilarit romahtavat ja myrskytulvat vyöryvät ylitse, kaikki ulkoinen sortuu, koska perusta ei ole kunnossa. Kun Joosia kuoli, kansa luopui Herrasta. Heillä ei ollut sydämen tasolla yhteyttä Herraan vaan ulkoiset jumalanpalveluspuitteet, jotka eivät olleet muuttaneet heidän sydäntään.
Uudestisyntymä
Jeesus sanoo, että se, joka ei uudestisynny ylhäältä, ei voi nähdä Jumalan valtakuntaa. (Joh. 3:3) Se ei tarkoita ainoastaan taivaaseen pääsemistä vaan meidän keskellämme olevaa Jumalan valtakuntaa, joka on sisäisesti meissä Jeesuksen mukaan.
Uudestisyntymätön ihminen voi kylläkin oppia elämään Jumalan valtakunnan sääntöjen mukaan, mutta ei todellisuudessa koskaan voi nähdä sitä sisäisesti, koska hän ei ole koskaan syntynyt sen maan kansalaiseksi. Uudestisyntymättömälle ihmiselle monet raamatulliset perusasiat ovat täysin käsittämättömiä. Hän ei voi nähdä niitä eikä sisäisessä maailmassa ymmärtää niitä, koska häneltä puuttuu Jumalan valo. Ihminen voidaan seurakuntakoneiston avulla äärimmilleen jalostaa noudattamaan Jumalan valtakunnan sääntöjä, mutta ei koskaan näkemään ja tuntemaan Jumalan valtakuntaa ja sen autuutta. Sisäisessä maailmassa oleva Jumalan todellisuus ei aukea kuin uudensyntymän kautta.
Aikamme ongelma
Puhun nyt suoraan ja vakavasti aikamme ilmiöistä, jotka huolestuttavat minua.
Kristillisyydessämme vuosia sitten valitut väärät linjavedot ovat nyt kostautumassa voimakkaalla tavalla seurakunnissamme. Herätyskristillisyydestä on hävinnyt suurelta osin julistus synnistä, siksi ei ole synnin tuntoa. Koska ei ole synnintuntoa, ihmiset eivät enää itke syntejään. Ja koska he eivät itke syntejään, he eivät tule aitoon sydämen parannukseen. Ja koska he eivät tule totiseen sydämen parannukseen, he eivät uudestisynny ylhäältä. Ja koska he eivät uudestisynny ylhäältä, he eivät voi nähdä täällä ajassa Jumalan valtakunnan todellisuutta ja sen tuomaa aitoa Hengen elämää. Ja koska ei ole Hengen elämää, ei ole aitoa herätystä.
Sen sijaan herätyskokousten tilalle, joissa ennen julistettiin voimakkaasti lakia syntisille, ovat tulleet ylistyskokoukset. Parannussaarnojen tilalle ovat tulleet teologiset seminaarit ja kristillinen psykologia, joka pyrkii rauhoittamaan ihmisen syyllisyyttä Jumalan edessä. Syyllisyyttä ei paranneta Jeesuksen verellä vaan psykologialla ja sielunhoidolla, joka ei puhdista ja paranna synnin haavaa vaan ainoastaan peittää sen laastarilla ja puuduttaa kivun hetkellisellä kipulääkeannoksella.
Seurakunnissa on noussut sukupolvi, joka tekee ulkoisesti asiat oikein, mutta sisäisesti he eivät koe omistavansa aitoa Jumalan elämää. Heiltä puuttuu ehdottomuus ja Hengen palo. He rakastavat kaikkea tunnepitoista ylistystä, koska se täyttää hetkellisesti heidän sydämen tyhjyyden. Sisäistä köyhyyttä yritetään täyttää korvikkeilla, jotka eivät ravitse ja tuo yltäkylläisyyttä sisäiseen maailmaan. Ylistys ja hengellinen toiminta on jalostettu seurakunnissa äärimmilleen salonkikelpoisiksi, jotta nuoret saataisiin pysymään kristillisten raamien sisäpuolella.  Heille tarjotaan kristillistä viihdettä uudestisyntymän ja todellisen Herran tuntemisen sijaan. Ylistyskokoukset on venytetty pitkiksi, ja niitä on tehostettu värivaloilla ja savukoneilla, jotta tunnelma ja sielullinen elämys olisi mahdollisimman aidon tuntuinen. Näin varmistetaan, että kaikki viihtyy ja kaikilla on hyvä olo. Ylistyksestä on monin painoin tullut keino saavuttaa jotain, se ei ole enää seuraus vaan väline. Se on kuitenkin monin paikoin pelkkää puuduttavaa kipulääkettä, joka väliaikaisesti täyttää sydämen tyhjyyden, mutta ei tuo Jumalan elämää sisäiseen maailmaan. He ovat sielullisia, Henkeä heillä ei ole, sanoi Juuda eräistä ihmisistä Raamatussa.
Nyt nämä nuoret kasvavat pahimmillaan sellaisessa seurakunnassa, jossa heidät johdetaan sisälle suureen kuplaan ja tunnepitoiseen illuusioon, jossa uskonelämä on hengailua ja viihdettä, eikä Jeesuksen seuraamista. Jumalanpalvelus on pääosin ylistystä eikä ravitsevaa Jumalan sanaa, joka muuttaa elämän. Pyhästä Hengen luullaan olevan sielullinen tunneväristys eikä persoona, joka johtaa Kristuksen sisäiseen tuntemiseen ja yltäkylläisyyteen arjen keskellä. Kaikki tämä pumpuli peittää alleen suuren määrä nuoria, jotka ovat himojensa ja hekumojensa orjia. Heille on opetettu, että armo on peitto, jonka alle mahtuu syntiriippuvuudet, eivätkä hei tunne sitä Raamatun perustotuutta, että uskovainen ei voi olla synnin orja. Armo vapauttaa synnistä eikä peitä syntiä. (Room. 6:14)

Ylistyskokouksista ja diskojytästä on tullut kristillisyyden nimissä kulkeva korvike maailman riennoille. Nuorten ulkoinen riettaus saadaan ehkä jotenkin hillittyä, mutta sisäistä Kristus-elämää ei saada luotua keinotekoisesti luodulla hengellisellä vaahtokarkilla. Vain uudestisyntymä avaa tien Jumalan pyhyyksiin. Vain uudestisyntymä tuo aidon Jumalan todellisuuden ihmisen elämään. Silloin ei tarvita enää korvikkeita. Sisäinen Kristuksen tunteminen riittää. Se tuo pysyvän rauhan ja pelastusvarmuuden, jota mikään muu ei anna. Ei edes ylistys.
Reaktioita
Kun tällainen uudestisyntymätön äärimmilleen kristityn näköiseksi jalostettu ihminen saa kuulla ensimmäistä kertaa sanoman synnistä, parannuksesta, oman elämän kadottamisesta ja uudestisyntymän välttämättömyydestä, hän usein suuttuu. Sanan totuuden pisto sattuu sydämeen, kun hän ensimmäistä kertaa näkee oman tilansa Jumalan Hengen ja Sanan valossa. Monesti he sanovat totuuden julistajaa liian tiukaksi, ahdasmieliseksi tai lakihenkiseksi ihmiseksi, joka ei ymmärrä armoa. Vaikka todellisuudessa synnintunto ja parannus ovat ensimmäiset askeleet armoon sisälle. Vaikka Jeesuksen mukaan pelastukseen sisälle vievä portti on ahdas ja tie kaita, heille on opetettu lavea portti ja lavea tie. Heidän tiensä ja porttinsa ei ole ahtaita eikä kaitoja. Heidän opetettu kristillisyys on laveaa ja avaraa, eikä se ole vaatinut heiltä oikeastaan yhtään mitään muuta kuin seurakunnan ovesta sisälle astumisen. Heidän elämänsä ei ole koskaan sisäisesti muuttunut uudestisyntymän kokemuksen kautta, ja siksi he kadehtivat aidon evankeliumin kautta, ahtaasta portista, sisälle tulleita uskovia.

Heille todellinen synnintunto on ollut täysin vieras käsite, koska laimennetun valheen evankeliumin piirissä synnintuntoa ei ole syntynyt. He ovat valheen uhreja, kuten osa Korinttin ja Galatian seurakunnasta, jossa julistettiin toista Jeesusta, toista evankeliumia ja joissa toimivat valheen opettajat ja valheapostolit. (2.Kor. 11.luku ja Gal. 1. luku) He ovat uhreja. Niiden väärien linjavetojen uhreja, jotka vedettiin vuosia sitten seurakunnissamme, kun tämä ylistysliike ja menestystä ihaileva kristillisyys korvasi parannuksen ja Kristuksen verisen armon evankeliumin. Siksi he tänään vierasta heille tuntematonta ja heille liian ahdasta parannuksen ja ahtaan portin evankeliumia, jonka kautta Jumalan Sana tuomitsee heidän sydämen ajatukset ja aivoitukset. He haluavat seurakunnistaan pois sen kaltaiset uudet pastorit, jotka ovat "uuden" sanomansa kanssa tunkeutuneet nyt ensimmäistä kertaa heidän mukavuusvyöhykkeelle ja näyttäneet, että heidän uskonsa ei riitäkkään, koska se ei ole syntynyt Jeesuksen verisissä haavoissa vaan ihmisen päässä. On tehtävä parannus ja annettava Jeesukselle kaikki valta omassa elämässä. On uudestisynnyttävä. Sitä ei ihminen eikä seurakuntakoneisto saa aikaan vaan Jumala yksin.

Mikä neuvoksi?
Minulla ei ole viisautta vastata siihen, miten tuo valheellinen light-evankeliumi ja sen vaikutukset saadaan kitkettyä pois seurakunnistamme. Sen vain tiedän, että maamme kaipaa enemmän kuin koskaan sellaisia myrskytuulissa jykevästi seisovia pasuunoita, jotka tuntevat sisäisesti niin voimakkaasti Herransa, että he uskaltavat julistaa totuuden Johannes Kastajan ja Elian hengessä pois poikenneelle Jumalan kansalle niin, että synnintunto ja parannuksen tarve palaa takaisin Suomen Siioniin. Vain niiden kautta seurakuntiimme syntyy jälleen terveitä lapsia eikä valhe-evankeliumin aikaansaamia käännynnäisiä.