Vähäinen hapatus hapattaa koko taikinan. (Gal. 5:9)
Joka vähimmässä on uskollinen, on paljossakin uskollinen, ja joka vähimmässä on väärä, on paljossakin väärä. (Luuk. 16:10)
Ottaessani kantaa tähän Suomen seurakuntien ongelmaan, tiedän varsin hyvin menettäväni ehkä joitain ystävyyssuhteita. Tarkoitukseni ei ole kuitenkaan ärsyttää tai haastaa riitaa, vaan olla uskollinen vähässä. Haluan omalta osaltani kantaa korteni kekoon pienten kettujen kiinniottamiseen, koska niistä kasvaa eräänä päivänä isoja. Ja juuri nämä ketut, pienet ja suuret, turmelevat Herran viinitarhoja (Laulujen laulu 1. luku).
Nainen
Lukiessamme Raamattua, huomaamme selvästi miehen ja naisen roolituksien erot Jumalan kansan keskellä. Mitä pelastukseen tulee, Kristuksessa ei ole miestä eikä naista. Mutta seurakuntaelämään ja perheeseen Jumala on selvästi luonut oman järjestyksensä.
Tätä järjestystä ei ole juurikaan kyseenalaistettu ikinä kirkkohistorian aikana lukuunottamatta viime vuosia. On merkillepantavaa, että Jumalan sanan ikivanhat totuudet tullaan kyseenalaistamaan näinä viimeisinä päivinä. Se mikä on vuosituhansia ollut itsestään selvää Jumalan kansan keskellä, kääntyykin yhtäkkiä päälaelleen näinä viimeisinä aikoina. Eikä sitä tule säikähtää. Se kaikki on ennalta varotettua ja nähtyä (2.Tess. 2. luku). Suuri luopumus on tullut ja tulee, mutta voi sitä, joka on edesauttaa sen tuloa omilla tietoisilla valinnoillaan.
Ja hän sanoi opetuslapsillensa: "Mahdotonta on, että viettelykset jäisivät tulematta; mutta voi sitä, jonka kautta ne tulevat! Hänen olisi parempi, että myllynkivi pantaisiin hänen kaulaansa ja hänet heitettäisiin mereen, kuin että hän viettelee yhden näistä pienistä... (Luuk. 17:1-2)
Juuri tuo lopunajan viettelys, antikristillinen henki, antaa oman valheellisen vaihtoehtonsa jokaiseen Jumalan sanan totuuteen. Jumalan sanan peruspilarit haastetaan ja tullaan haastamaamaan voimakkaasti tulevina päivinä, ja pelkään pahoin, että monet seurakunnat tulevat lankeamaan tuon antikritillisen eksytyksen paineen alla. Luominen korvataan evoluutiolla. Avioliitto korvataan avoliitoilla sekä homoseksuaalisilla suhteilla. Ihminen ei ole enää maailman mielestä mies tai nainen vaan mahdollisesti "muu". Uudelleenavioituminen onkin yhtäkkiä mahdollista monista eri syistä.
Nyt kuitenkaan en kirjoita näistä aiheista. Nyt aiheenani on nainen ja vanhimmuus.
VT
Vanhan Testamentin aikana Jumala oli patriarkkojen, Aabrahamin, Iisakin ja Jaakobin, Jumala. Jumala puhui kantaisistä.
12 kantaisää olivat kaikki miehiä.
Mooseksen laissa oli sukukuntien päämiehet, eikä päänaisia.
Kuninkaat hallitsivat Jumalan kanssa eivätkä kuningattaret. Tästä tosin poikkeuksena oli Iisebel, joka sai kuninkaan taipumaan tahtoonsa viekkaudellaan, ja lopulta koko Jumalan kansan suureen pimeyteen.
Kansan vanhimpina toimivat aina miehet VT:n seurakunnissa.
Pappeina sai toimia vain miehet.
UT
Jeesus kutsui 12 apostolia, jotka olivat miehiä. Heidän opetukselleen perustettiin koko UT:n seurakunta.
Nyt haluan mainita erään kaikista tärkeimmän pointin. Jokaisessa kohdassa Uudessa Testamentissa, kun puhutaan vanhimmista, käytetään maskuliinimuotoa. Näin toimii sekä Paavali että Pietari kirjeissään. Kun kreikaksi kirjoitetun UT:n lukija sai kirjeen itselleen, hän ei koskaan voinut ymmärtää sanaa "vanhin" muutoin kuin miehenä. Nyt on kyse kieliopista. Kreikan kielistä Raamatussa esiintyvää vanhin-sanaa voi vain ja ainoastaan käyttää miehestä. Ei ole mahdollista käyttää sitä sanaa naisesta.
Suomen kielessä me emme ymmärrä tätä, koska meillä ei ole maskuliini ja feminiini-muotoja kieliopissamme. Tämä on täysin sama asia kuin esimerkiksi englannin kielessä sana "he" tarkoittaa vain miestä ja sana "she" tarkoittaa vain naista. Kukaan ei voi ymmärtää puhuttaessa englannin kielessä, että "he" olisikin nainen.
Nyt kreikan kielessä on täysin sama asia. Kukaan kreikkalainen ei koskaan voi ymmärtää, että "vanhin" olisikin nainen. Ei koskaan, koska se sana tarkoittaa aina vain miestä. Ei ikinä naista. Ja tämän asian meidän suomalaisten olisi hyvä nyt sisäistää ja uskoa.
Huomion arvoista on myös, että taivaassa on kerran vanhimmisto (Ilm. 4. luku). Vanhimmistoveljiä on taivaassa 24 miestä. Niin. He ovat miehiä, koska tuota sanaa "vanhin", voidaan käyttää vain miehistä. Ei ikinä naisesta!
Feminismi
Maailman henki on antikristuksen henki. Se vastustaa jokaista Jumalan sanan totuutta, sekä pientä että suurta. Raamattu puhuu myös Iisebelin opista, joka eksytti Jumalan seurakuntaa jo alkuseurakunnan aikana Tyatiran paikallisseurakunnassa.
Tyatirassa oli avarakatseinen ja suvaitsevainen paimenisto, joka ei halunnut tuomita innokasta naista, jolla oli jonkin verran totuudesta poikkeava oppi. Mutta juuri tätä seurakuntaa Jeesus nuhteli suvaitsevaisuudesta. Jeesuksella oli tuota seurakuntaa vastaan se asia, että se suvaitsi tuota naista, Iisebeliä. (Ilm. 2. luku)
Nyt ei ole kyse tasa-arvosta. Pelastukseen nähden ei ole olemassa miestä ja naista niin kuin Paavali kirjoittaa. Mies ja nainen ovat Jumalan silmissä täysin saman arvoisia. Mutta mitä vanhimmuuteen tulee, on kyse seurakunnan tehtävien roolituksesta, jonka Jumala taivaassa on kerran säätänyt. Ja tätä roolitusta vastaan maailmasta tulviva feministisen humaani antikristuksen henki pyrkii horjuttamaan.
Miksi?
Kaikkea ei voi ymmärtää. On salattuja asioita, joita ei täysin tulla avaamaan ajassa sanoo jo Mooseksen laki (5: Moos. 29:29). Mutta sen me ymmärrämme, että mies ja nainen ovat sielunmaailmaltaa erilaisia. Jopa nykyajan huippu-psykologia myöntää sen faktana.
Nainen on luotu usein herkemmäksi ja hoivaavammaksi kuin mies. Tämä siksi, että naisen tehtävä on hoitaa ja kyetä reagoimaan vauvan avuntarpeisiin. Mies ei tähän tehtävään kykene niin syvällisesti kuin nainen.
Mies on usein taas rationaalisempi, ja ajattelee asiat enemmän järjen kuin tunteiden kautta. Siksi miestä on vaikeampi yleisesti ottaen horjuttaa tunteisiin vetoavan liepevän käytöksen kautta. Jo paratiisista näemme, että nainen oli herkempi tunteisiin vetoavalle hengelliselle eksytykselle kuin mies. Siksi käärme etsi ensin käsiinsä Eevan, joka lankesi hengelliseen eksytykseen. Mies taas lankesi lihalliseen eksytykseen naisen kautta.
Ymmärrän, että asia on usein näin, mutta ei toki aina. Poikkeuksiakin on. Kuitenkin Paavali kirjoittaa tästä asiasta samasta asiasta näin:
"eikä Aadamia petetty, vaan nainen petettiin" (1.Tim. 2:14)
En lähde tätä totuutta kuitenkaan sen enempään selittelemään vaan hyväksyn Jumalan sanan totuuden sellaisenaan kuin se aina on ollut. Niin. Aina, paitsi viime vuosina ja valitettavasti tulevaisuudessa. Pelkään, että naisvanhimmistot kaatuvat tulevaisuudessa ensimmäisenä, kun homoseksuaalisuus tullaan hyväksymään seuraavaksi vapaissa suunnissa. Valtakirkossa ensin naiset tulivat paimeniksi ja sitten homoseksuaalisuus hyväksyttiin normaalina asiana. Pieni määrä hapatetta hapatti koko kirkon.
Nyt pelkään pahoin, että vapaakirkossa ja helluntaiherätyksessä tämä kehitys on jo alkanut. Ja pelkään, ettei sitä voi enää pysäyttää.
Vielä naisesta
Nainen toki saa toimia seurakunnan palvelijana (Room. 16:1) evankelistana (Fil. 4:2-3), profetaalisen sanan julistajana (Apt. 21:9, Luuk. 2:36), totuudesta poikenneen miesjulistajan oikaisijana (Apt. 18:26), masentuneiden Jumalan miesten kohdalla ilosanoman julistajana (Luuk. 24:9-10) ja muiden naisten opettajana (Tiit. 2:3-4) sekä monissa muissa tehtävissä. Mutta seurakunnan kaitsijan virka on yhden vaimon miehen virka. (1.Tim. 3:2, Tiit. 1:6) Ei koskaan naisen.
Entä se Junias
Kaikista heikoin argumentti, jolla naisvanhimmuutta perustellaan, on Juniaan tapaus. Hän saattoi olla kuulemma nainen. Mutta sillä ei ole mitään merkitystä, oliko Junia tai Junias mies tai nainen. Katsotaampa lyhyesti tämä kohta:
Tervehdys Andronikukselle ja Juniaalle, heimolaisilleni ja vankeustovereilleni, joilla on suuri arvo apostolien joukossa.. (Room. 16:7)
Niin. Juniaalla oli suuri arvo apostolien joukossa. Apostolit arvostivat suuresti Juniasta olipa hän mies tai nainen.
Otetaanpa arkinen esimerkki. Jos Teemu Selänteellä on suuri arvo kanadalaisten joukossa, se ei tee Teemusta kanadalaista. Olisi täysin järjetöntä, jos 2000 vuoden päästä joku puhuisi Teemu Selänteestä, joka oli kanadalainen sillä perusteella, että kanadalaiset arvostivat Teemua. Nyt on täysin sama asia Juniaan kohdalla. Arvostus apostolien joukossa ei tee Juniaasta apostolia.
Hän ei itse siis ollut vanhin tai pastori vaan hän nauttii arvonantoa heidän joukossaan. Tässä ei tarvita kuin alkeellista Suomen kielen sisälukutaitoa.
Nyt tällä täysin virheellisellä (ehkä tarkoitushakuisesti tehdyllä argumentilla) on perusteltu naisen vanhimmuus koko Siionissa monissa seurakunnissa sulkemalla silmät Sanan koko totuudelta. Tässä tuoksahtaa vahvasti flirttailu maailman yleistä mielipidettä kohtaan. Pelkään, että Sanan totuus on yritetty sulloa väkivalloin maailman hyväksymään muotoon, jotta emme leimautuisi liian vanhoillisiksi, konservatiiveiksi ja saisi maailman paheksuntaa osaksemme.
Voin kertoa, että tämä tie vie sellaiselle liberaalille polulle, joka tuo maailman antikristillesen kompromissikristillisyyden seurakuntiin. Tämä tie vie Jumalan siunauksen ja läsnäolon seurakunnista, jos sitä kuljetaan liian pitkälle. On mahdollista, että tämä "pieni" hapate tulee hapattamaan monet seurakunnat.
Suurimpana ongelmana ei tule olemaan naisten oleminen vanhimmistoissa vaan paimenten sydämenlaadut, jotka eivät olleet vähässä uskollisia Jumalan sanan arvovallalle ja ohjeille. He pelkäsivät leimaantumista enemmän kuin Jumalaa ja rakastivat yleistä mielipidettä enemmän kuin totuutta. Siksi he menettivät arvovaltansa sekä maailman että Jeesuksen seuraajien edessä.
Nainen vanhimmistossa on vakava asia, mutta se on vain seurausta jostain vielä vakavemmasta ongelmasta ja sokeutumisesta, joka Siionin johtajien sydämissä on tapahtunut jo vuosia sitten.
Herra antakoon vielä koko Siionille parannuksen armon, niin vähässä kuin paljossakin, olla Jumalan sanalle kuuliainen ja uskollinen. Voimme myydä totuuden ja pelastaa elämämme. Tai sitten voimme säilyttää totuuden ja kadottaa elämämme. Tämä jälkimmäinen tie on siunauksen ja herätyksen tie. Se on Kristuksen pilkan tie, kaita tie, joka vie perille. Ja tuon tien molemmilla puolilla on Jumalan sanan antamat reunukset, jonka yli meidän ei ole lupa mennä. Aamen,
