Kun Herra poistuu seurakunnasta

"Katso, minä seison ovella ja kolkutan.." (Ilm. 3:20)

Voit lukea heistä Ilm. 3:14-22 jakeista. He olivat täysin vakuuttuneita omasta hengellisestä ylivertaisuudestaan ja voimastaan. He edustivat omasta mielestään korkeinta mahdollista kristillisyyden tasoa, mitä täällä voi saavuttaa. He eivät tarvinneet omasta mielestään mitään. Olihan reilut 30 vuotta sitten perustettuun seurakuntaan saapunut Paavalilta ainakin kaksi kirjettä, puhumattakaan siitä herätyksestä, jonka heidän kaupunkinsa sai kokea Epafraan saavuttua kaupunkiin.

Heidän hengellinen näkökykynsä oli kliininen ja heidän puhtautensa täydellistä. Siis heidän omasta mielestään. He eivät edustaneet porttokirkkoa eikä harhaoppista kulttia vaan seurakunta-ajan ensimmäisiä pyhiä. Heidän kasteoppinsa ja teologinen perimänsä on apostolista Sanan mukaista oppia, ja heidän ulkonainen menestyksensäkin näytti todella siunatulta.

Mitään ei enää tarvittu. Kaikki oli ulkoisesti ja hengellisesti täydellisesti heidän omasta mielestään.

Hän on poistunut

Palataanpa hetkeksi tekstin alkuun. 

Jeesus oli poistunut seurakunnastaan eikä seurakunta tiennyt sitä. Ajattele! Seurakunta ylisti, saarnasi, kokoontui, rukoili ja teki kaikkea niin kuin ennenkin, mutta ilman Jeesusta. Jumala ei ollut missään toiminnassa enää mukana, vaikka seurakunta luuli niin. Jeesus oli poistunut, eivätkä he olleet huomanneet mitään muutosta.

Kaiken ilon, onnen ja tyytyväisyyden keskellä he eivät kuulleet oven takana olevaa koputusta - tuota hiljaista ääntä - jonka sanoma olisi murtanut jokaisen läsnäolijan sydämet. Tuo koputus nimittäin kertoi heille sen totuuden, että heidän näkökykynsä oli sokeutta, onnellisuus säälittävyyttä, elämä olikin kuolemaa ja vanhurskauden vaate olikin vain uskonnollista valhe-illuusiota. He elivät kaikista suurimmassa itsepetoksen ja kurjuuden tasossa, mitä maa voi päällään kantaa. He luulivat omistavansa Kristuksen ja kaikki siunaukset, vaikka Hän oli poistunut aikaa sitten heidän  keskeltään. 

Sokeus

He luulivat Jumalan läsnäoloksi sitä, mikä olikin vain sielullista ja uskonnollista valhetta. He olivat kadottaneet kyvyn tuntea Jeesus. Hän oli nimittäin poistunut ja toiminta jatkui yhtä mahtipontisena kuin ennenkin, kenenkään huomaamatta ilmapiirissä mitään muutosta.

He olivat ottaneet Jumalan asiat omiin käsiinsä ja luoneet niistä taitavasti kudotun uskonnollisen jumalanpalveluksen, jossa ihminen istui Kristuksen sijaan valtaistuimella. He olivat tehneet vallankumouksen ja syösseet tietämättään omilla näyillään ja unelmillaan Kristuksen pois hallitsijan paikalta. Uskonnollinen liha, oikeaan oppiin verhottuna, hallitsi tuota seurakuntaa. Ja kuitenkin Jeesus oli lähtenyt pois, eikä kukaan huomannut mitään. Voi mitä sokeutta!

Laodikea tarkoittaa suomennettuna kansanvaltaa eli demokratiaa. Siellä kansa otti ohjat käsiinsä, tekivät itsevalitun jumalanpalveluksen ja ajoivat valinnoillaan Jeesuksen ulos seurakunnastaan.

Kirje

Lähde kanssani hetkeksi pienelle ajatusmatkalle 1930 vuoden takaiseen Laodikeaan. 

Eräänä sunnuntaiaamuna pastori astelee saarnapöntön taakse mukanaan kirje. Hän avaa sen kuulijoiden edessä. Ihmiset ovat tulleet tyytyväisenä jälleen mahdollisesti "kohtaamaan Herraa". 

Tällä kertaa pastori mykistyy. Hän ei saa sanaa ulos suustaan. Hän alkaa vapista ja täristä eikä saa kauhusta kalvenneiden kasvojen takaa viestiä kuulijoilleen. Silloin eräs vanhimmistoveli juoksee paikalle, ottaa kirjeen pastorin kädestä ja lukee. Hän kuiskaa hiljaa: "Tämä viesti on Jeesukselta." Kuluu hetki. Hänen pupillinsa suurenevat ja hän huudahtaa tuskaisena: "Hän ei ole täällä! Hän on poistunut!"

Hämmennys valtaa seurakunnan. He eivät voi uskoa tätä todeksi. Hehän edustivat paavalilaista alkuseurakuntamallia. Heillä oli vielä vitriinissä kehystettynä kaksi Paavalilta tullutta uniikkia kirjettä. Heillä oli tarkasti muistissa reilu 30 vuoden takainen Epafraan kautta tullut väkevä herätyksen aika. Hänkö olisi lähtenyt pois? 

Reaktioita

Miten tuon kirjeen sanomaan mahdettiin reagoioda? Sanoiko joku kirjettä vääräksi profetiaksi? Oliko jonkun mielestä se lakihenkistä tai liian tuomitsevaa? Ehkä osa suuttui siihen, miten kukaan kehtasi puuttua heidän kalliisiin uskonnollisiin perinteisiinsä, jotka isät olivat heille jättäneet. Ja ehkä jonkun mielestä kirjeestä puuttui armo ja rakkaus. 

Mutta entä ne, jotka uskoivat kirjeen olevan totta? Heidän täytyi reväistä rikki sydämensä. Heidän täytyi langeta polvilleen ja syvällä tavalla tehdä radikaali parannus. Heidän täytyi ahkeroida katumuksessa ja analysoitava elämäänsä, missä oli menty vikaan. Ja ennen kaikkea heidän täytyi kauhistua sitä, että kaikki seurakunnan toiminta tapahtui ilman Jeesusta eivätkä he olleet tienneet sitä. Jeesus oli pois, ja he olivat olleet onnellisia ja tyytyväisiä tilaansa siitä huolimatta. Mikä sokeus ja petos!

Seurakunnan vanhimmiston täytyi tehdä toiminnan  täydellinen alasajo. Kaikki toiminta oli lakkautettava välittömästi. Oli hiljennyttävä tuon hiljaisen oven koputuksen edessä. "Herra tule takaisin! Teemme mitä tahansa, että saamme sinut jälleen valtaistuimelle! Herra kaada kaikki unelmamme ja omat visiomme! Emme halua niitä vaan vain Sinun tahtosi, sillä ilman Sinua meillä ei ole mitään! Ilman sinua on vain kuolemaa ja uskonnollista itsepetosta."

Lopputulos

Tilanne jäi auki. Jeesus sanoi sanottavansa eikä seurakunnan reaktioita ole tallennettuna meille. Voimme vain arvailla, mitä kaikkea kirjeen lukemisesta seurasi. Voimme kuitenkin samaistua tuohon tilanteeseen ja kuvitella sen omalle kohdallemme. 

Vai onko Laodikean tapaus kaukaa haettu historiallinen ainutkertanen tapaus? Ei varmasti! Millä perusteella Laodikean paavalilaiselle pohjalle perustettu seurakunta olisi huonompi kuin keskiverto suomalainen lopunajan vapaakristillisyyttä edustava seurakunta? Millä perusteella Jeesus on meidän seurakunnissamme sisällä, jos Hän ei ollut Laodikeassakaan?

Meidän aikanamme, jolloin parannussaarnat mielletään lakihenkisyydeksi, itsensä kieltäminen hengelliseksi väkivallaksi, Jumalan pelosta hädin tuskin puhutaan ja Jumalan tahto on vaihtunut lihallisiksi unelmiksi, ei liene väärin kysyä, kuinka monen seurakunnan ovella Hän tänään kolkuttaa. On täysin mahdollista, että Hän ei ole monessakaan seurakunnassa enää, vaikka he ylistävät Häntä joka viikko. 

Kauanko Jeesus suostuu tekemään yhteistyötä pornon kanssa flirttailevien veljien ja vaimoa vaihtavien Herran palvelijoiden kanssa? Suostuuko Hän meidän aikanamme alistumaan meidän visioihimme ja näkyihin sekä unelmiimme? Ei totisesti! Seurakunnan elämässä voi olla vain yksi agenda, joka toimii, ja se on Jumalan tahto. Kaikki muu on kuolemaa.

Me kyllä rukoilemme ja paastoamme, mutta liian usein odotamme Hänen toimivan meidän asettamillamme ehdoilla ja olettamuksilla. Ja silloin Hän ei ole enää Herra vaan palvelija. Kuinka kauan ajattelet Hänen viihtyvän silloin keskellämme? Hänkö olisi herätysliikkeiden ja kirkkokuntien keppihevonen! Pois se. Onko sitten ihme, jos Hän astuu kynnyksen yli oven ulkopuolelle?

Sanot, ettei Hän jätä milloinkaan omiaan. Ei Hän jätäkään, mutta me ajamme Hänet tietämättämme ulos, jos emme valvo. Ei Hän väkisin tahtoansa tyrkytä meille, jos me emme ole halukkaita sitä tekemään. Ihmislihalle on luonnollista eksyä ja mennä harhaan, jos uskova ei valvo. Laodikean esimerkki on luonnollinen seuraus seurakunnalle, joka tuudittautuu menneisiin siunauksiin, ja unohtaa tänään valvoa omaa tilaansa. 

Katso herätysliikkeiden ja kirkkokuntien historiaa niin ymmärrät, miten Hän ei ole enää niissä niin kuin ennen. Siksi on aika pysähtyä ja hiljentyä. Joskus tuo hiljainen koputuksen ääni saattaa kuulua sinun kotiovellasi, vaikka luulet Hänen olevan matkassa mukana. Niin oli silloin ja niin on nyt, jos kadotamme Hänet ja Hänen tahtonsa seurakunnissamme.

Tupakka ja saunakalja

"...päättäkää pikemmin olla panematta veljenne eteen loukkauskiveä tai langetusta." (Room. 14:13)

"Ja joka viettelee yhden näistä pienistä, jotka uskovat, sen olisi parempi, että myllynkivi olisi pantu hänen kaulaansa ja hänet olisi heitetty mereen." (Mar. 9:42) 

"Pankaa siis pois kaikki pahuus ja kaikki vilppi ja ulkokultaisuus..." (1. Piet. 2:1)

"Sentähden pankaa pois kaikki saastaisuus ja kaikkinainen pahuus.." (Jaak. 1:21)

Älä missään nimessä hyppää suoraan tähän kohtaan lukematta ylläolevia raamatunpaikkoja. Lue hyvin tarkkaan ajatuksella edellä mainitut Jumalan Sanan kohdat. Uskon, että ne avautuvat tämän lyhyen tekstin aikana sinulle uudella tavalla. Tai ainakin toivon ja rukoilen, että ne vahvistaisivat jo sinussa olevaa totuuden tuntoa.

Tupakka

Aluksi sanon, että on aivan käsittämätöntä, että minä kirjoitan uskoville tätä tekstiä. Ympärille katsellessa kuitenkin on todettava, että valitettavasti aihe on mitä ajankohtaisin.

Mennään siis suoraan asiaan. Onko tupakka syntiä? No ei ole. Se on Jumalan luoma kasvi. Mutta se voi aikaansaada paljon synnillisiä asioita.

Mitä sanoisit, jos Frank Mangs ja Niilo Yli-Vainio polttelisivat "norttia" ennen kokousta ulko-ovella? Sen jälkeen nämä Jumalan miehet, ja lauman esikuvat, tulisivat pitämään väkevän todistuspuheenvuoron siitä, miten Herra on pelastanut heidät synnin orjuudesta.

Sen jälkeen toinen heistä puhuisi siitä, miten maailman ystävä on Jumalan vihollinen. Ja miten maailma katoaa ja sen himo, mutta Jumalan tahdon tekevä pysyy iankaikkisesti.

Koko kuulijakunta olisi nähnyt heidät tupakka suussa äskettäin kiskomassa sauhuja seurakunnan edessä. Millaisen signaalin he antaisivat sanomalleen? Usko pois. Heidän todistusvoimastaan ei olisi paljoakaan jäljellä. Tupakka nimittäin vie Suomen kansan keskuudessa ihmiseltä todistusvoiman pois. Tupakka tarkoittaa lähestulkoon jokaisen ihmisen mielessä pahetta, joka ei kuulu uskovalle.

Jos kuka tahansa uskovainen tahtoo pitää 2020-luvun Suomessa Jeesuksen nimen kunniassa sillä tavalla, että Kristuksen nimi ja kristityn nimi eivät tule pilkatuksi, hänen tulee kaikin keinoin pyrkiä Jeesuksen armon avulla eroon tupakasta. Siksi Sana sanoo:

"Älä salli minussa pettyä niiden, jotka etsivät sinua, Israelin Jumala." (Ps. 69:7)

Eikö ole hirvittävää, jos sinun elämäsi kautta ihmiset pettyvät Jumalaan?

Usein nimittäin on niin, että tupakka selitetään pois syntilistalta sen vuoksi, että on "niin paljon pahempiakin syntejä sydämen tasolla, mitä kukaan ei näe, että tupakka on loppujen lopuksi paheista pienin". Ymmärrän tämän. Mutta tupakka on näkyvä pahe, joka tahraa maailman silmissä Kristuksen, seurakunnan, ja evankeliumin maineen sekä vie uskovan henkilökohtaisen todistusvoiman ihmisten silmissä. Siksi kenelläkään, joka tahtoo Herraa Suomessa palvella, ei pitäisi olla minkäänlaista epäselvyyttä siitä, pitääkö tupakasta pyrkiä kaikin voimin eroon.

Ja juuri siksi, koska se on niin "pieni kettu", siitä ei haluta eroon. Varsinkin silloin, jos "suuret ketut" on jo tapettu, tupakka tuntuu kaiken rinnalla niin pieneltä pahalta. Mutta liian usein tuo "pieni kettu" on kasvanut ajan saatossa "suureksi ketuksi", joka turmelee koko viinitarhan. 

Siksi pakene tuota himoa. Herra vapauttaa sinut siitäkin, kun sydämessäsi näet sen tarpeeksi pahana asiana. Ongelmana on vain, että sitä ei sellaisena enää usein nähdä, vaikka Sana sanoo selvääkin selvemmin: "älä himoitse" (Room. 7:7)

Saunakalja

Tätähän selitellään sillä, että "joihan Jeesuskin viiniä" ja "Sanahan kieltää juopumisen": Jatketaan esimerkkiä.

Samainen kuvitteellinen esimerkki Frank Mangsin ja Niilo Yli-Vainion kohdalla jatkuu sillä tavalla, että heille eivät pelkät tupakkasauhut riitä. He ottavat vain yhden bissen siinä sauhujen päälle samalla, kun tervehtivät Jumalan kansaa. Jos kerran Jeesuskin joi viiniä ja vain juopuminen on kielletty, miksi siis yhden bissen nauttiminen virvokkeeksi olisi kiellettyä?

Tämä ei ollut vitsi. Mutta lukija varmasti samalla ymmärtää, että kyseinen tilanne olisi valtavan ristiriitainen. 

Ensinnäkin se loukkaisi todella monia. Seurakunnissa iso osa ovat entisiä alkoholisteja. Meidän niin sanottu vapautemme koituisi monelle loukkaukseksi. Ja jos niin sanottu vapautemme koituisi jollekin, edes yhdelle, lankeemukseksi, meille olisi parempi joutua myllynkivi kaulassa mereen.

Kauhea kokemus

Minulla on omakohtainen kokemus tästä. Ystäväni oli pelastunut syvältä huumemaailmasta. Vein hänet vuosia sitten kristillisen nimen alla kulkevaan akateemisten nuorten snobbailuiltaan, jossa puolustettiin viinin kanssa tissuttelua. Olin ehkä ainoa, joka nousi moista pelleilyä vastaan. Jouduin silloin lievästi sanottuna suuttumuksen kohteeksi "väärän mielipiteeni" kanssa. Seuraavina päivinä minulle paljastui karulla tavalla, että olin enemmän kuin oikeassa. Taisi olla heti seuraavana päivänä, kun ystäväni soitti humalassa minulle kertoen itkien, että minä olin ollut eilen oikeassa. "Uskovalle ei sovi ottaa yhtään alkoholia", hän sopersi murtuneena. Tuosta alkoi sellainen kierre, joka päättyi piikkihuumeisiin asti. Ja meni vuosia ennen kuin ystäväni pääsi nousemaan sieltä. Kaikki lähti uskovien nuorien keikaroinnista ja siitä, miten "yksi kalja on ok" uskovalle. No tässä tapauksessa se yksi kalja meinasi viedä ystäväni hengen. Olisivat tajunneet pitää suunsa kiinni.

Entisiä alkoholisteja on seurakunnat pullollaan. Mitä, jos minun saunakaljan puolustuspuheeni saisi nämä entiset alkoholistit juopottelemaan? Heille ei pian riittäisi yksi saunakalja. Siitä hyvin todennäköisesti lähtisi kierre, joka veisi pahimmillaan perheen, työn, uskon ja jopa sielun kadotukseen. Ja minä joutuisin vastuuseen sanoistani ja tekemisistäni, jotka olisivat vietelleet lähimmäiseni uskon haaksirikkoon. Olisi parempi, että minut heitettäisiin myllynkivi kaulassa mereen kuin viettelisin saunakaljallani yhdenkin lampaan synnin teille.

Entä salassa?

Niin. Entä, jos tissuttelisin salassa? No sehän olisi tekopyhää! Minun tulee olla suoraselkäisesti sitä edessäpäin mitä olen salassa. Jos salassa olisin kaappitissuttelija ja edessäpäin saunakaljaa ja tupakkaa vastaan puhuva hurskas kristitty, olisin tekopyhä fariseus. Ja lukijalle on varmaan selvää, mitä Jeesus siitä tuumaisi.

Ja jos taas toisin julkisesti esille tissutteluani ja tupakointiani, olisin veljilleni loukkaukseni niin kuin äsken totesimme. Päädymme siis joka tapauksessa siihen, että uskovalla ei pitäisi olla mitään mahdollisuutta harrastaa hyvällä omallatunnolla saunakaljoittelua ja tupakointia. Se on jotain kautta aina pahennukseksi ja synniksi.

Summa summarum

Nykyajan modernissa kristillisyydessä ei kenelläkään uskovalla ole mitään syytä polttaa tupakkaa tai tissutella edessä eikä takanapäin saunakaljoillaan. Tulemme aina samaan lopputulokseen. Saunakaljoittelulla ja tupakanpoltolla on vaarana syöstä sinut itsesi tai veljesi turmioon, tai sitten se on salassa tehtynä mitä tekopyhintä farisealaisuutta. 

Tupakointi ja saunakaljoittelu on siis syntiä. Tee niistä parannus, heti!

Aamen.

Varoitus seurakunnille

Voit lukea heistä 1. Korittilaiskirjeen 10. luvusta.

Heidät kaikki oli lunastettu orjuudesta karitsan veren kautta. He olivat saaneet kasteen meressä. He olivat saaneet ravintonsa Kalliosta, joka on Kristus. He olivat Jumalan lunastama kansa. Heidän päämääränään oli luvattu maa. Se siinsi heidän edessään, ja Jumala tahtoi jokaisen heistä sinne. Mutta Raamattu sanoo järkyttävän totuuden:

Mutta useimpiin heistä Jumala ei mielistynyt, koskapa he hukkuivat erämaassa. Tämä tapahtui varoittavaksi esimerkiksi meille, että me emme pahaa himoitsisi, niinkuin he himoitsivat. (1 Kor. 10:5-6)

Suuri osa ei päässyt koskaan perille. Itse asiassa pieni osa matkalle lähtijöistä pääsi perille luvattuun maahan. Useimmat hukkuivat ja jäivät taipaleelle. Ja nyt Jumala varoittaa, että tämä kaikki tapahtui sinulle ja minulle varoittavaksi esimerkiksi.

Himo

Heidän lankeemuksensa kerrotaan 4. Mooseksen kirjassa. Kaikki alkoi hengellisen näkökyvyn menettämisestä. 

He olivat nimittäin kokeneet ja nähneet jotain niin suurta, mitä kukaan ennen ja jälkeen ei koskaan nähnyt. He olivat eläneet jatkuvassa ihmeessä. Ihmeet Egyptissä, meren läpi kävely, manna, pilvenpatsaat ja tulipatsaat olivat osoittaneet Jumalan jatkuvan huolenpidon.

Mutta nyt sydämessä heräsi himo Egyptin lihapatojen puoleen. He unohtivat Egyptin orjuuden ja tuskaisen taakan, jota he alati kantoivat. Egypti alkoi näyttämään todella ihanalta ja hyvältä paikalta. Siksi he huusivat: Egyptissä meidän oli hyvä olla. (4. Moos. 11:18) 

Ajattele nyt tätä! 400 vuotta orjuutta ja kiduttavaa tuskaa sekä huutoa Jumalan puoleen, ja nyt muutamassa hetkessä tuo kaikki Egyptissä oleva olikin heidän silmissään hyvää ja tavoiteltavaa. Ja maailman historian suurimmat ihmeet, joita he näkivät, eivät olleet enää mitään Egyptin lihapatoihin verrattuna! Mikä loukkaus Jumalaa kohtaan! Mikä järkyttävä kiittämättömyys, sokeus ja Jumalan työn jalkoihin polkeminen tuo sydämen asema olikaan! Voiko kukaan olla oikeasta näin sokea ja lyhytmuistinen?

Jumala otti sen henkilökohtaisesti

Sillä te olette pitäneet halpana Herran, joka on teidän keskellänne, ja itkeneet hänen edessänsä sanoen: 'Miksi lähdimmekään Egyptistä! (4 Moos. 11:20)

Monet synnit ovat loukkausta lähimmäistämme kohtaan ja siten epäsuorasti myös Jumalaa kohtaan. Mutta tämä synti Jumalan kansan keskuudessa oli henkilökohtainen loukkaus Jumalaa kohtaan. Jumala oli oikeasti heidän keskellään joka hetki. Ja vieläpä silminnähtävästi, yöllä tulipatsaana ja päivällä savupatsaana. He näkivät Herran alati, ja silti heidän sydämensä kaipasi Egyptiin.

Näin halpana he pitivät Herran. Kaikki se työ ja huolenpito oli Israelin silmissä halvempaa kuin Egypti, jossa he olivat vain kärsineet ja huokailleet vuosisatoja. Ja tuleva luvattu maa oli aivan kuin roskaa heille.

Lopuksi heidän sydämensä himo kasvoi niin suureksi, että he vaativat Jumalalta lihaa niin kuin Egyptissä. Huomaa, että Jumala ei vastaa ihmisen lihallisiin rukouksiin. Mutta tällä kertaa Hän vastasi.

Kirous

Mutta lihan vielä ollessa heidän hampaissaan, ennenkuin se oli syöty loppuun, syttyi Herran viha kansaa kohtaan, ja Herra tuotti kansalle hyvin suuren surman. (4 Moos. 11:33)

Se oli lihallinen rukous. Ja siihen tullut vastaus koitui loppujen lopuksi Jumalan kansalle kiroukseksi. Olisi ollut inhimillisesti parempi, jos Jumala ei olisi vastannut heille. Mutta varoitukseksi tulevia aikoja varten Hän vastasi. Ja tuo vastaus muuttui lihallisen ihmisen elämässä kiroukseksi ja tuomioksi.

Opetus

Tämä, mikä tapahtui heille, on esikuvallista ja on kirjoitettu varoitukseksi meille, joille maailmanaikojen loppukausi on tullut. (1 Kor. 10:11)

Tulemme nyt tärkeimpään kohtaan. Lue nyt seuraavat asiat tarkasti. 

Paavalin mukaan tuo kaikki, mikä heille erämaassa tapahtui, on kirjoitettu lopunajan seurakunnalle varoitukseksi.

On nimittäin mahdollista, että meidän näkökykymme Herrasta hämärtyy, ja me unohdamme sydämissämme, mitä Hän on meille tehnyt. Emme näe enää Herraa, joka on keskellämme niin kuin hekään eivät nähneet. Alamme hiljaa sydämessämme menettämään sen syntien anteeksisaamisen kokemuksen tuoreuden, joka meillä alussa oli. Hän ei ole enää meille läheinen ja todellinen. Näkökykymme alkaa sakkaamaan ja emme näe enää todellisuutta. Rukouselämä tulee kuolleeksi ja Raamattu ei enää puhu. Rakkautemme Häneen sammuu emmekä kykene elämään uskoamme todeksi.

Silloin sydämissämme on vaarana herätä himot maailmaa kohtaan. Päivä päivältä, viikko viikolta ja kuukausi kuukaudelta alamme rakastumaan maailmaan ja sen anteja kohtaan. Tämä tapahtuu sydämessä. Maailma alkaa täyttämään ajankäytössämme sydäntämme ja rakkaussuhde Herraa kohtaan viilenee.

Alamme hiljaa harmittelemaan miksemme voi vaihtaa puolisoa, katsoa pornoa, hankkia rahaa vääryydellä, kuuntelemaan maailmallisia asioita, menemään synnillisiin paikkoihin ja katsoa synnillisiä asioita. Meille käy kuin Israelille. Unohdamme syntielämän todellisuuden, hirvittävyyden ja tuhoisuuden, ja yhtäkkiä se on meille paljon tavoittelemisen arvoisempaa kuin Jumala.

Alamme salaa sydämissämme hekumoimaan yhä enemmän tätä maailmaa. Meistä on hyvää vauhtia tulossa maailman ystäviä. Alamme sydämen tasolla olemaan niitä lopunajan ihmisiä, joilla on rakkautta hekumaan enemmän kuin Jumalan puoleen. Kristus-elämä alkaa kuoleutumaan ja jumalaisuuden ulkokuori on enää jäljellä.

Petos

Kuitenkin saatamme säilyttää tämän kaiken salassa. Olemme sydämestämme jo maailmassa, vaikka käymme seurakunnassa ja pidämme kulissit pystyssä. Mutta sydämissämme olemme jo luopuneita. Meitä harmittaa, miksi emme voi elää maailmassa. 

Maailma on todellisuudessa meille paljon rakastamisen arvoisempi kuin Jeesus. Vaikka emme uskalla sitä vielä ääneen sanoa, liekkimme on sammunut ja öljymme lampuissa on loppunut. Kuolema on tullut. Ja meistä on tullut Lootin vaimon sekä tyhmien neitsyiden kaltaisia, joiden sydämentila paljastui vasta liian myöhään. Kriittisimmällä hetkellä totuus paljastui pahimmalla mahdollisella tavalla eikä mahdollisuutta muutokseen enää koskaan annettu.

Siunaa meitä!

Pahinta tässä kaikessa on, että me pidämme halpana Herran, joka on meidän keskellämme. Hän, joka on antanut edestämme kaikkensa, tulee meille halvemmaksi kuin synti. Näemme Hänet harmina, taakkana ja esteenä, joka on "Egyptin lihapatojen" tiellä. Hän on ikäänkuin kiusaaja, joka kieltää kaiken kivan.

Meidän rukouksistamme on tullut "Siunaa minua" tyyppisiä lihallisia rukouksia. Hänestä on tullut meille joulupukki, joka täyttää meidän haaveemme ja unelmamme. Pahimmillaan kokonainen seurakunta on omien lihallisten unelmiensa ja maailmallisten visioidensa eksyttämänä pyytämässä Jumalaa siunaamaan viikosta toiseen kaiken sen, mitä he lihallisuudessaan milloinkin haluavat.

Entä jos Jumala vastaisi? Se muuttuisi kiroukseksi meidän kohdallamme, aivan kuin se muuttui Israelin kohdalla. Rukousvastaus lihalliseen rukoukseen vain vauhdittaisi alamäkeämme hengellisen kuoleman tiellä.

Unohdamme, että Jumala lähetti Jeesuksen siunaamaan niitä, jotka kääntyvät pois pahuudesta. Mitään todellista hengellistä siunausta ei tule ihmisen elämään Jeesukselta ennen kuin ihminen tekee todellisen parannuksen. (Apt. 3:26)

Sinä

Harmittaako sinua, ettet voi elää synnissä? Älä vastaa liian nopeasti tähän. Tiedät kyllä, mitä sinun tulisi vastata, mutta vastaa rehellisesti. Onko sydämesi menetetty maailmalle, vaikka kulissit ovat vielä pystyssä? Sinussa on sen verran selkärankaa, ettet ole vielä uskaltanut hypätä suoraan tekosyntien riettauteen sisälle, mutta sydämessäsi olet jo niiden vanki. Ajatusmaailmasi on täynnä tätä maailmaa ja sen himoa.

Mutta Raamattu sanoo: 

Älkää rakastako maailmaa älkääkä sitä, mikä maailmassa on. Jos joku maailmaa rakastaa, niin Isän rakkaus ei ole hänessä.  

Sillä kaikki, mikä maailmassa on, lihan himo, silmäin pyyntö ja elämän korskeus, se ei ole Isästä, vaan maailmasta.  

Ja maailma katoaa ja sen himo; mutta joka tekee Jumalan tahdon, se pysyy iankaikkisesti. (1 Joh. 2:15.17)

Lue jokainen edellä mainittu jae tarkkaan. Anna niiden käydä sielusi ja sydämesi läpi. Maailman ystävä on Jumalan vihollinen (Jaak. 4:4). 

Todellinen lankeemus tapahtuu sydämessä. Tekosynti on vain sen jäävuoren huippu, mitä sydämessä on jo pitkään tapahtunut.

Lopuksi

Vain Herra voi antaa näkökyvyn takaisin. On nähtävä itse henkilökohtaisesti oma tila ja kauhistuttava sitä. On saatava uudelleen murhe oman sydämen vuoksi. On peljästyttävä sitä, että olen uskoton Herralle niin kuin morsian on yljälleen. On nähtävä, että minusta on tullut Jumalan vihollinen. Ei ateisti, murhaaja tai rosvo, vaan maailman ystävä on Jumalan vihollinen! (Jaak. 4:4)

Flirttailemme maailman kanssa ja rakastamme sitä. Ja luulemme, että mammonan perässä juoksu on neutraalia Jumalan silmissä. Et voi rakastaa ja palvella mammonaa ja Kristusta samaan aikaan! (Matt. 6:24) Jos rakastat mammonaa, vihaat Kristusta! Niin. Lue tuo raamatunkohta. Vihaat Herraa, jos palvelet ja rakastat mammonaa.

Herra tahtoo nyt uudistaa sinut. Anna tämän totuuden lävistää sielusi. Riisu naamarisi ja näe oman sydämesi tila. Hän on valmis antamaan kaiken anteeksi, jos ahkeroitset ja teet syvän sydämen parannuksen, vaikka se maksaisi koko tulevan elämäsi. Hän on kaiken sen arvoinen ja vielä enemmän. Aamen.

Profetaalinen testi seurakunnalle

"..joudun suremaan monen tähden, jotka ennen ovat synnissä eläneet eivätkä ole katuneet sitä saastaisuutta ja haureutta ja irstautta, jota ovat harjoittaneet." (2 Kor. 12:21)

Suuri apostoli esittää pelkonsa korinttilaisille. Hän pelkää, että tuon seurakunnan joukossa on sellaisia ihmisiä, jotka elivät aikanaan synnissä, mutta eivät ole sen jälkeen missään vaiheessa tulleet aitoon parannukseen. Tuo sana "katuneet" on nimittäin kreikan kielellä "metanoeo", joka tulisi kääntää parannus tai mielenmuutos.

..ennen ovat synnissä eläneet..

He olivat aikaisemmin eläneet synnissä. Nyt heille oli julistettu sanoma parannuksesta syntien anteeksisaamiseksi. (Luuk. 24:47). Heille oli annettu mahdollisuus saada synnit anteeksi Jeesuksen nimen kautta, kunhan he itse kukin kääntyisivät pois synnistä.

Heidän silmiensä eteen oli maalattu pelastuksen tie, jonka alkupää oli Heidän edessään, ja jonka toinen pää olisi Uudessa Jerusalemissa.

..eivätkä ole katuneet..

Pysähdytään tähän hetkeksi. He olivat tulleet sisälle seurakuntaan. He olivat menneet kasteelle. He olivat paikallisseurakunnan jäseniä. He mahdollisesti palvelivat seurakunnassa ja kävivät kokouksissa.

Mutta Paavali ounasteli hengessään jotain hirvittävää. Hän nimittäin pelkäsi, että he eivät olleet koskaan tulleet aitoon parannukseen (katuneet = kreik. metanoeo, joka yleensä käännetään parannuksena tai mielenmuutoksena) 

Paavali pelkäsi, että seurakunnassa on sekakansan joukko, lustetta, jotka ulkoisesti olivat kristityn näköisiä mutta eivät koskaan olleet tulleet todellisesti sisälle pelastukseen. He täyttivät suuren osan  kristityn ulkoisista tunnusmerkeistä, mutta Paavali näki syvemmälle. Hän näki, että todellista sydämen lävistävää aitoa parannusta ei ollut mahdollisesti koskaan tapahtunut.

..sitä saastaisuutta ja haureutta ja irstautta, jota ovat harjoittaneet..

Niin. Mitä tuo tarkoittaa? He rakastivat sydämessään yhä syntiä! Jumalan mielen mukainen murhe ei ollut saavuttanut koskaan Heidän sydämiään. He näkevät synnin kivana asiana, jonka kanssa edelleen sopi flirttailla. He hekumoitsivat maailman puoleen. Ja siksi he olivat häpeätahroja seurakunnassa Jumalan silmissä. He olivat sydämessään maailman ystäviä, ja siksi Jumalan vihollisia. (Jaak. 4:4)

He olivat kuin Israelilaiset, joiden sydämessään oli salainen kaipuu Egyptin lihapatojen puoleen. Heillä ei ollut iloa Herrassa ja siksi maailma veti jatkuvasti puoleensa. 

Todellisuudessa heitä harmitti, etteivät he saaneet irstailla ja huorata uskovaisena. Ja siksi heidän sydämensä olivat täynnä saastaa ja pahuutta. He eivät koskaan olleet luopuneet synnistä ja maailmasta sydämen tasolla. Ei oltu koettu synnintuntoa, pistoa eikä murhetta sydämeen asti synnin tähden. Siksi aitoa parannusta ei ollut voinut tapahtua. (2. Kor. 7:10)

Testi

"..Kristus, joka ei ole heikko teitä kohtaan, vaan on teissä voimallinen". (2.Kor. 13:3)

"Koetelkaa itseänne, oletteko uskossa; tutkikaa itseänne. Vai ettekö tunne itseänne, että Jeesus Kristus on teissä? Ellei, niin ette kestä koetusta. " (2. Kor. 13:5)

Lueppa nämä kohdat tarkkaan. Paavali tahtoi viedä koko Korinttin seurakunnan seulan läpi. Jeesus oli tehnyt Paavalista viskimen koko seurakunnalle, ja nyt koko seurakunta joutui koeteltaviksi.

Paavali sanoo, että Kristus on jokaista syntistä kohtaan voimallinen. Emme voi mennä heikkoutemme taakse. Emme voi puolustautua sillä, että olemme liian heikkoja syntiä kohtaan. Se on toki totta, että synti on meitä voimakkaampi, mutta kyse on Kristuksesta meissä, joka on kaiken synnin ja maailman voittaja. Kumpi on vahvempi: Kristus vai synti? Ja jos Kristus asuu ihmisessä, ihminen ei voi jäädä synnin orjaksi.

Nyt koko Korinttin seurakunta ajettiin tähän koetukseen. Asuiko Kristus todella heissä? Oliko todellista uudestisyntymää tapahtunut? Tai oliko Herra poistunut joistain uskovista niin kuin Simsonista aikoinaan? Heidän hedelmänsä puhui lahjomatonta todistetta siitä, mikä oli totuus heidän sydämentilasta.

Me

Ei liene väärin sanoa, että meille tämä sama koetus on vähintäänkin yhtä tarpeellinen kuin tuolloin Korinttossa.

Aikanamme, jolloin seurakunnat ovat ottamassa homoliikettä vastaa, uskovat uudelleenavioituvat ilman tunnontuskia, heikkouteen vedoten ovat kiinni pornossa, tekevät veropetoksia ja pimeää kauppaa, rakastavat maailmaa ja sen loistoa, ovat vieraantuneita Herrasta, omistavat jumalisuuden ulkokuoren mutta eivät todellista voimaa sekä vaeltavat omien himojensa ja oman tahtonsa mukaan. Tämän kaiken keskelle on välttämätöntä tuoda tuo sama vanha "Paavalin koetin", viskin ja seula, joka tuomitsee jokaisen seurakuntalaisen jokaisen himon ja vääryyden.

Mutta sehän ahdistaa ja on lakihenkistä? Näin sanoo sellainen ihminen, jonka irstas armo on pettänyt. Paavali ei ollut sellainen. Hän tiesi, että korinttilaiset palaisivat kerran helvetissä, jos Jumalan tuli ei saisi polttaa ja korventaa täällä ajassa heidän syntistä sieluaan, joka on synnin pettämänä matkalla kohti ikuista tuhoa.

Tee siis tänään itsellesi selväksi asuuko Kristus oikeasti sinussa. Etkö tunne sitä? Etkö ole vapautunut synnin hallintavallasta? Oletko oikeasti uudestisyntynyt? Oletko kokenut, miten murhe synnin tähden ajaa sinut aitoon sydämen parannukseen? Vai edustatko niitä lopunajan ihmisiä, jotka rakastavat hekumaa sydämessään enemmän kuin Jumalaa? Onko sinulla jumalisuuden ulkokuori, mutta ei todellista voimaa syntiä vastaan? (2Tim. 3:4-5) 

Sinun on ajassamme helppo päästä pakoon sanomalla tätä kaikkea lakihenkiseksi, tuomitsevaksi ja armottomaksi. Niinhän iso osa pastoreista sanoo, jotta kukaan ei taakottuisi eikä kuulijoiden lompakot sulkeutuisi. Mutta tiedä, että syntisi saavuttavat sinut pian, jos et tee parannusta. Jumalan tuomioistuimen edessä sinut kutsutaan esiin piilostasi ja naamarisi riisutaan. Korvasyyhyn valhe-evankeliumin panssari palaa tuhkaksi, ja sinut kutsutaan tuomiolle syntiesi tähden. Etkö näe, että ikuisuus on vain askeleen päässä sinusta? Ja sinä edelleen leikit sielusi kanssa luottaen valheeseen!

Siksi, jos tänään omatuntosi kolkuttaa, älä paaduta sydäntäsi vaan ahkeroitse kaikella voimalla salatuimpaan saakka ja tee parannus. Kristus on sinua kohtaan silloin hyvin voimallinen ja väkevä. Hän voittaa sinussa kaiken sen, mihin itse et kykene. Aamen.

Olemmeko kadottaneet todellisen helluntain?

"... parannusta syntien anteeksisaamiseksi on saarnattava hänen nimessänsä kaikille kansoille, alkaen Jerusalemista. 

Te olette tämän todistajat. 

Ja katso, minä lähetän teille sen, jonka minun Isäni on luvannut; mutta te pysykää tässä kaupungissa, kunnes teidän päällenne puetaan voima korkeudesta." (Luuk. 24:47-49)

"... vaan, kun Pyhä Henki tulee teihin, niin te saatte voiman, ja te tulette olemaan minun todistajani sekä Jerusalemissa että koko Juudeassa ja Samariassa ja aina maan ääriin saakka" (Apt.1:8) (todistaja = kreik. martyros)

Siinä on kerrottu helluntain tarkoitus ja seuraus. Helluntain tarkoitus on se, että pelkuri puetaan voimalla korkeudesta. Silloin pelkurista tulee parannussaarnaaja, joka saa yliluonnollisen voiman nousta pimeyttä vastaan. Hänestä tulee helluntain jälkeen toinen mies, joka saa voiman olla "martyros", niin kuin alkukieli sanoo. 

Alkuperäinen helluntai

Katso Pietaria. Mies oli omissa voimissaan hetki sitten kieltänyt Jeesuksen. Helluntaina hänet puettiin voimalla korkeudesta. Ja tuo helluntai järisytti koko sen aikaista maailmaa sellaisella voimalla, että vihollisen joukoissa syntyi suuri kauhu tuota tapahtumaa kohtaan.

Pietarista tuli parannussaarnaaja. Hän kävi käsiksi sen ajan muotisyntejä kohtaan. Hän julisti suurella voimalla Jeesuksesta ja parannuksesta tuon ajan uskonnollisen valtavirran keskellä. Tuo sanoma viilsi ja korvensi sen ajan kuollutta uskonnollista maailma niin, että Pietari oli tuon tuosta vankilassa. Ja kun hän pääsi vankilasta pois, Pyhän Hengen voima ajoi hänet jälleen julkisesti puhumaan Jumalan sanaa.

Kun sitten vaino nousi Apostolien tekojen 4. luvussa seurakuntaa vastaan, Herra täytti heidän uudestaan Hengen voimalla "ja he puhuivat Jumalan sanaa rohkeasti." Niin. Helluntaikokemus antoi heille voiman puhua Jumalan sanaa rohkeasti siitä huolimatta, että he tiesivät joutuvansa vainottaviksi. He tiesivät, että heistä puhutaan pahaa, heitä pilkataan, he joutuvat julkisen nöyryytyksen ja vainon kohteiksi. Heidän nimeään tultaisiin mustamaalaamaan koko Siionin keskellä. Ja lopuksi heidät monet tultaisiin tappamaan. Mutta helluntai ajoi heitä eteenpäin. He saivat kaikkeen tähän voiman. He eivät yksinkertaisesti voineet olla puhumatta Jumalan sanaa.

Vihollinen herää

Lue Apostolien tekoja näe, miten lähes kaikkialla, minne Hengen voimalla varustettu Paavali tai Pietari menivät, nousi vaino. Vihollisen maailmassa aidon helluntain kokenut mies oli merkitty mies. Helluntai oli atomipommi, joka räjäytti vihollisen linnakkeet. Se oli hyökkäyssodan julistus, jossa viholliselta tultaisiin ryöstämään saalista. Se oli röntgen säde, joka paljasti ihmisten salasynnit ja pimeyden. Se oli tuli, joka teki julistajan sanat sielua korventavaksi liekiksi, ja kuulijakunnan polttopuuksi. Hengen voitelussa julistetut sanat synnyttivät suunnatonta kipua, murhetta, vihaa, viiltoa, pistoa ja kauhua kuulijoissa. Mutta nuo sanat antoivat nöyrtyville parannuksen tekijöille ennen näkemättömän uudestisyntymän ja armon kokemuksen.

Sen seurauksena kyllä olivat ihmeet ja merkit. Kyllä he puhuivat kielillä ja profetoivat. Mutta ne olivat ainoastaan seurausta helluntaista, ei itse tarkoitus. Tarkoitus oli saada voima korkeudesta. Tarkoitus oli tehdä jokaisesta uskovasta parannussaarnaaja, todistaja, joka ei laimentaisi sanomaa välttääkseen vainot ja vastustuksen. Tarkoitus oli tehdä ihmisestä Jumalaa miellyttävä ihminen, joka uisi sen ajan kuolleessa uskonnollisuudessa valtavirtaa vastaan, ja nousisi vainoista huolimatta sen ajan rakkaimpia muotisyntejä vastaan.

Aikamme helluntai

Kuka tänään uskaltaa julistaa totuutta, jos tietää, että hänet ristiinnaulitaan Siionissa sen vuoksi? Apostolien tekojen helluntai antoi voiman julistaa totuutta, vaikka he tiesivät joutuvansa marttyyreiksi. 

Onko niin, että meiltä puuttuu tämä voima? Puhumme kielillä ja profetoimme, mutta olemme pelkureita, kun pitäisi julistaa niitä asioita, jotka tuo yllemme ihmisten vihat. Apostolien teoissa ihmisviha ei laimentunut sanomaa. Apostolien tekojen helluntai toi mukanaan synnintunnon ja suuren Jumalan pelon seurakunnan keskelle. Tapahtui peljättäviä asioita kaiken vainon ja vastustuksen keskellä. Tätä sai aikaan oikea helluntai. 

Älkäämme siis puhuko Hengen täyteydestä, jos se ei tuo tullessaan tätä voimaa. Onko niin, että me olemme myyneet Jumalan voiman ihmisten hyväksynnän alttarille? Osaamme puhua niin, että saamme ystäviä ja aamenia. Huusivatko apostolien tekojen papit aamenta täynnä Pyhää Henkeä olevalle Stefanukselle tai Pietarille? Totisesti eivät! Todellinen Jumalan Hengen tuli tekee Hengen miekasta terävän aseen, joka käy kaikkea sitä vastaan, mikä ei kestä Jumalan Sanan edessä. Leonard Ravenhill on sanonut: "Jos Jeesus olisi saarnannut saman sanoman kuin aikamme papit, Häntä ei olisi koskaan ristiinnaulittu."

Me

Pelkään, että meistä on tullut laskelmoivia uskonnollisia helppoheikkejä, jotka sanomme olevamme täyttyneitä Hengellä, vaikka olemme suuria pelkureita nousemaan syntiä ja pimeyttä vastaan. Emme uskalla todistaa totuutta, koska tiedämme, että se tuo yhteisömme ja yhteiskuntamme vihat päällemme. Rakastamme totuutta, jos totuus ei tuo meille ongelmia. Ja vaikenemalla juuri siitä, mistä pitäisi puhua, olemme osasyyllisiä siihen pimeyteen, joka nyt on vallalla. 

Meillä on vastuu. Emmekä voi paeta sanomalla: "Olen pelkuri. En uskalla. Minulla ei ole kutsua." Pois tuollainen! Sinulla on velvollisuus ja käsky julistaa parannusta syntien anteeksisaamiseksi kaikille. Sinulle on luvattu Voima Korkeudesta. Se on lahja. Ja se annetaan heikolle vielä tänään. Hänkö, joka on sen luvannut, ei antaisi sitä? Mutta onko niin, että et ole valmis siihen, mihin tuo voima sinut vie? Se ristiinnaulitsee elämäsi ja kaiken, mitä sinulla on. Sinä tiedät, että tuon Voiman jälkeen menetät ystävät ja ison osan maineestasi. Ja siksi et halua ajatella koko asiaa. On turvallisempaa pysyä voimattomassa kristillisyydessä, johon olemme tottuneet, vaikka se on usein epänormaali irvikuva Apostolien teoista.

Noustessamme siis seurakunnissa, yhteisöissämme tai ystäväpiirissämme tabuja syntejä vastaan, meidät halutaan pian vaientaa. Joudumme saman vainon kohteeksi kuin Johannes Kastaja, Jeesus ja Apostolit. Heille Hengen voima merkitsi automaattisesti inhimillisiä ongelmia ja vastustusta.

Pelkään, että tämän päivän "Laodikean" seurakunnille monet saarnaajat viikosta toiseen julistavat kivoja pumpuliprofetioita, jotka vain vahvistavat väärintekijöiden käsiä. Some toimii hyvänä alustana aikamme "johannes kastajien" julkiseen häpäisyyn, ristiinnaulitsemiseen ja teilaamiseen. Mutta Jeesus kutsui tällaista tilaa autuaaksi:

Autuaita olette te, kun ihmiset minun tähteni teitä solvaavat ja vainoavat ja valhetellen puhuvat teistä kaikkinaista pahaa. (Matt. 5:11)

Älkäämme pelätkö sitä. Kyllä Jumala meistä huolen pitää. Se on ihan normaalia, että jokainen jumalisesti elävä ja totuutta julistava joutuu uskonnollisen maailman vainottavaksi.

Lopuksi

Rukoilemme helluntaita. Sunnuntaista toiseen pyydämme sateita, siunauksia sekä uutta kosketusta. Mutta olemmeko todella varmoja, että haluaamme tuon helluntain? Ennen kuin saamme tuon voiman, tehkäämme Herramme edessä selväksi olemmeko valmiita siihen, mihin tuo voima meidät velvoittaa.

Ihan oikeasti. Olemmeko valmiita siihen, mitä helluntai tuo tullessaan? Pahan puhumiset, julkisen häpäisyn, valheelliset juorut, pilkan, vainon, yksinäisyyden, jopa marttyyrin osan. 

Onko koskaan Raamatussa Jeesuksen seuraajalle luvattu jotain muuta tietä? Me olemme tottuneet epätavalliseen kristillisyyteen, josta puuttuu kaikki tuo edellä mainittu. Pelottaako vihollista aikamme kristillisyys niin vähän, että "väärin kastettu" Päivi Räsänen on ainoita uskovia, jotka uskaltaa nousta pimeyttä vastaan. Näyttää siltä, että hänellä on enemmän todistusvoimaa kuin 1000:lla vapaiden suunnan julistajalla yhteensä.

Oletko valmiina siihen, että sinun tulee helluntain jälkeen nousta yhteisösi, seurakuntasi ja yhteiskunnan mätäpaiseita ja pinttyneitä perinteitä vastaan? Usko minua. Menetät ison osan ystävistäsi. Saat häirikön leiman ja sinut suljetaan ulkopuolelle niin kuin lähes jokainen Raamatun profeetta. 

Oletko täyttynyt Pyhällä Hengellä? Mieti tarkkaan vastaustasi ennen kuin uskallat vastaa myöntävästi. Aito helluntai tekee sinusta yksinäisen miehen ja naisen. Se tekee sinusta hyökkäyssoturin uskonnollista valtavirtaa vastaan. Se tekee sinusta suuren ongelman perkeleen voimille. Se antaa sinulle aseet, joilla vihollisen vuosikymmeniä vanhat synnin ja vääryyden linnakkeet kaatuvat. Mutta se saa aikaan ennen näkemättömän vainon ja hyökkäykset sinua kohtaan. 

Kun siis pyydät Herraa täyttämään sinut Hengellään, laske ensin kustannuksesi tarkkaan. Tiedä, mitä helluntai tuo tullessaan. Vihi pääsi taivasta varten, sillä et ehkä elä vuotta kauempaa palvelutehtävässäsi. Johannes Kastajakaan ei elänyt.

Siksi rukoukseni on: "Älä anna minun elämäni vajota voimattomana hukkaan. Olet antanut tämän yhden ainoan elämän minulle. Ota se ja täytä se voimallasi. Laske siihen voimasi ja pyhyytesi. Polta pois kaikki, mikä estää valtakuntasi ilmenemistä. Tahdon olla uskollinen kuolemaan asti siinä, mihin minut kerran kutsuit. Aamen."

Helvetin lapset

Voi teitä, kirjanoppineet ja fariseukset, te ulkokullatut, kun te kierrätte meret ja mantereet tehdäksenne yhden käännynnäisen; ja kun joku on siksi tullut, niin teette hänestä helvetin lapsen, kahta vertaa pahemman, kuin te itse olette! (Matt. 23:15)

Katsokaa heidän sielunpaloaan! He olivat omistaneet koko elämänsä Jumalansa palvelemiseen. Heidän sydämessään paloi halu voittaa kadotettuja sieluja Jumalalle. He menivät sinne, minne muut heidän aikalaisistaan eivät menneet. He istuttivat seurakuntia ja toivat esiin kaikilla sielunvoimillaan ihmiskunnalle tiettäväksi Israelin Jumalan Pyhää Sanaa.

Pystyisitkö sinä tuohon? Kuinka moni meistä oikeasti olisi valmis tänään lähtemään merten yli sellaisille seuduille, joissa Jumalan sanan julistaminen voi maksaa oman hengen? Meillä on paljon puhetta tästä mutta harvassa ovat pioneerilähetyssaarnaajat tänään. Mutta fariseukset ja kirjanoppineet olivat sellaisia.

Posin kautta

Katsotaan heitä vielä positiivisesti hetken aikaan. Ei heitä voitu ulkoisesti osoittaa harhaoppisiksi. Eivät he olleet liberaaliteologeja. Pois se! Heidän raamatuntulkintansa oli sen ajan ymmärryksen mukaan lähes kliinistä. He antoivat kymmenykset jopa pienistä yrteistä Jumalalle.

Heidän kanssaan ei kannattanut väitellä Raamatusta. He kyllä osasivat sen. He tunsivat jokaisen Jumalan lain pykälien kaikki eri tulkintamallit piinallisen tarkasti. Ja tätä he julistivat muille parhaan kykynsä mukaan. Sitä varten he olivat omistaneet elämänsä. 

Heidän puheensa eivät jääneet vain puheiksi. Heidän rukouselämänsä, paastonsa ja almunsa osoittivat sen, että elämä on ulospäin sopusoinnussa puhutun sanan kanssa.

Fariseukset ja kirjanoppineet eivät olleet liberaaleja. He ovat Jumalan sanan kirjaimellisen tulkinnan ja toteutuksen äärimmäisiä ammattilaisia.

Mutta...

Jeesus sanoo heitä helvetin lapsiksi. Eikä siinä kaikki. Heidän aikaansaamansa käännynnäiset ovat Jeesuksen mukaan kaksi kertaa pahempia helvetin lapsia kuin he itse. Eikö tuo kuulosta törkeältä? Ulkonaisesti ehkä, mutta heidän esimerkkinsä on vakava varoitus ajallemme.

On nimittäin mahdollista oppia ulkoa kaikki Raamatun opit niin hyvin kuin mahdollista ja silti olla helvetin lapsi. On mahdollista omistaa elämänsä sielujenvoittamiselle ja aikaansaada Jumalan valtakunnassa pelkkää tuhoa ja pahaa hengellisesti.

On mahdollista lapsesta asti kasvaa moraalisesti kliiniseen ulkoisen elämän puhtauteen ja silti olla edelleen kadotettu sielu. On mahdollista rukoilla, paastota ja harrastaa laupeutta omistamatta iankaikkista elämää.

On täysin mahdollista lähteä pakanamaille lähetystyöhön kertomaan pelastussanomaa ja olla itse samaan aikaan pelastumaton.

Näin oli Jeesuksen ensimmäisen tulemuksen aikana. Ja ennen Hänen toista tulemusta Raamattu todistaa aivan samaa. Viimeisinä päivänä Paavalin mukaan ihmisillä "on jumalisuuden ulkokuori.." Aivan. Ulkokuori, mutta sisin on aivan jotain muuta. Ilman uudestisyntymää ja aitoa sydämen parannusta kaikki, mitä teemme muuttuu uskonnolliseksi petokseksi. Eräs saarnaaja sanoi aikanaan: "kristillinen kasvatus ilman uudestisyntymää saa aikaa sivistyneitä perkeleitä".

Petos

Katsohan suurin petos on se, että me tekemällä alitajuisesti uskottelemme itsellemme ja Jumalalle kaiken olevan hyvin.

Pahimmillaan saatamme opiskella Raamattua, rukoilla, olla aktioissa ja jakaa trakuja siksi, että todistaisin itselleni, Jumalalle ja muille kaiken olevan hyvin hengellisesti. Saatamme omistaa koko elämämme käännytystyölle, vaikka se kaikki onkin vain sielullista aivouskoa valjastettuna äärimmäisen oikeannäköisiin kulisseihin.

Ihminen saattaa tänäänkin paeta omaa uudestyntymättömyyttään Raamattukouluun, aktioon tai lähetyskentälle. Hengellisen kaltainen toiminta vaientaa epävarman ja uudestisyntymättömän sydämen siihen asti, kunnes kuolinvuoteella on pakko pysähtyä ja kohdata totuus.

Palavaksi ja pelastetuksi ei tulla tekemällä ja opiskelemalla. Tarvitaan Jumalan aikaansaama uudestisyntymä sydämessä. Se ei tule ilman Jumalan mielen mukaista murhetta synnin tähden. Tarvitaan parannus ja Jeesuksen veren voiman omakohtainen kokeminen. Tieto tästä ei riitä. Eikä myöskään tämän tiedon muille jakaminen korvaa sitä, jos itse sitä ei ole kokenut.

Onko tämä liian kovaa sanaa?

Ei ole. 1920-1930- luvun väkevässä Kiinan herätyksessä norjalainen lähetyspioneeri Marie Monsen kertoo valtavasta joukosta hurskaita pastoreita, paimenia, seurakuntalaisia, lähetyssaarnaajia ja evakelistoja, jotka herätyksen tulen alla käsittivät oman uudestisyntymättömyytensä. Siihen asti luoviminen valottomassa ja tulettomassa kristillisyydessä oli onnistunut. Uskonnollinen pimeys nimittäin kätkee pimeydessä olevat sydämet alleen, ja tarjoaa uudestisyntymättömille sydämille petollisimman mahdollisen pakopaikan Jumalalta. Kun Hengen valo ei ole kristillisyydeksi kutsutussa toiminnassa mukana, kaikki tämä petos on arkipäiväisen tavallista.

Kiitos Jumalalle tuon ajan Kiinassa vuosien rukoustaistelun jälkeen Hengen tuli ja voima lankesi seurakunnan ylle. Iso osa näistä kiinalaisista ja ulkolaisista lähetystyöntekijöistä tuli elävään uskoon uudestisyntymän kautta. Monsen sanoi, että heillä oli siihen asti ollut vain "aivousko". 

Tästä "veli taivaallinen" kertoo myös kirjassaan. Tuon puhdistuksen ajan seurauksena valettiin pohja sille herätykselle, joka jatkuu edelleen ja kestää vainoissa. Joidenkin arvioiden mukaan Kiinassa on 100-150 miljoonaa uskovaa, eikä mitkään vainot pysäytä herätystä. 

Mieti mikä voima on rukouksella, synnintunnolla, parannuksella ja Jeesuksen verellä!

Lopputulema

Sanon nyt vakavan varoituksen. Pelkään tänään Suomen Siionissa asioiden olevan vielä pahemmin kuin 100 vuotta sitten Kiinassa tai Jeesuksen ensimmäisen tulemuksen aikana.

Pelkään, että meillä on aivan järkyttävä määrä aivouskossa olevia helvetin lapsia pastoreina ja evankelistoina sekä vastuunakantajina puhujalavan molemmin puolin. Ja pelkään, että he ovat synnyttämässä pahempia helvetin lapsia seuraajikseen kuin he itse ovat. Miksi? Koska he rokottavat uskonnollisuudellaan lapsensa aitoa parannusta ja evankeliumia vastaan. Niinhän fariseukset tekivät. Tukkivat Jumalan valtakunnan oven eivätkä sallineet ihmisten mennä siitä sisään, koska he kätkivät pelastuksen avaimen heiltä. 

Pelkään, että tänään he ovat oppineita ja innokkaita. Mutta uudestisyntymä, aito Kristus-elämä, se sisäinen Hengen palo, puuttuu. Kaikki on vain sielullista tulta ja pään tietoa. Ja sitä luullaan hengelliseksi. "He ovat sielullisia, Henkeä heillä ei ole", sanoo Juuda näistä ihmisistä.

En voi enkä saa tuomita ketään. Kerron vain pelkoni. Ja jokainen itse tutkikoon onko se totta.

Tulevia vaikeita ja erittäin pahoja aikoja varten tarvitaan herätys seurakuntaan. Niin. Seurakuntaan. Tarvitaan se tuli ja liekehtivä kaksieräisen miekan työntö syvälle Siionin mätäpaiseisiin. Ja vain se paljastaa kaiken petoksen ja tuo valoon synnin ja kuoleman. Vain sillä tavalla voi aito elämä syntyä, kun jokainen petetty sielu saa nähdä tämän petoksen omakohtaisesti. Se kauhistuttaa, pelottaa ja järkyttää. Mutta Jumalan mielenmukainen murhe on kaikkina aikoina tuonut ihanan parannuksen, joka on koitunut ihmisille pelastukseksi. Siksi älä pelkää kohdata totuutta. Vain se tekee sinut todella vapaaksi. Ja vain sitä kautta seurakunnasta nousee Jumalan mielen mukaisten pastoreiden, paimenten, evankelistojen ja pioneerilähettien joukko voittamaan kadotettua maailmaa sisälle Jumalan valtakuntaan näinä viimeisinä päivinä.

Puhdistus

Kun Herra tuli temppeliin, Hän olisi halunnut puhdistaa Leevin pojat. (Mal. 3:1-3) Mutta Leevin pojat eivät tahtoneet vaan kulkivat etsikkoaikansa ohi.

Niinpä Herra lähti temppelistä ja otti itselleen toisen kansan, halveksitun pakanoista koostuvan "roskajoukon", joka suostuu puhdistettavaksi. Tuosta toisesta kansasta Hän teki itselleen uuden pappissuvun, jonka kautta Hän vuodattaa siunauksensa maan ääriin.

Onko niin, että Herra tahtoisi puhdistaa nyt juuri helluntain, vapiksen, baptistien ja luterilaisten papit vielä kerran? Kumartuuko Hän vielä viimeisen kerran ja ojentaa kätensä puhdistaakseen heidät jaloa käyttöä varten? 

Hän haluaisi poistaa heistä kaiken sen kuonan ja synnin, joka on tarttunut heihin vuosikymmenien aikana. Hän haluaisi tuoda parannuksen evankeliulin takaisin Siioniin - sen evankeliumin - jonka halvan armon evankeliumi vuosia sitten syrjäytti. Mutta monet heistä eivät näe eivätkä kuule. He kulkeutuvat etsikkoaikansa ohitse eivätkä edes tiedä sitä.

Siksi Herran on siirryttävä oppimattomien ja halveksittujen junttien saarnaajien puoleen, jotka suostuvat puhdistettavaksi. Heistä Hän puhdistaa itselleen papiston, joka saattaa sen tehtävän loppuun, mikä ensimmäisiltä jäi kesken.

Tabuin synti?

"Minä olen tehnyt liiton silmäini kanssa: kuinka voisinkaan katsoa neitosen puoleen! 

Minkä osan antaisi silloin Jumala ylhäältä, minkä perintöosan Kaikkivaltias korkeudesta? 

Tuleehan väärälle turmio ja onnettomuus väärintekijöille." (Job 31:1-3)

En voi kirjoittaa tämän aiheen yleisyydestä suurella varmuudella, koska tästä aiheesta ei ole tiettävästi tutkimustulosta. Niin. Tutkimustulostahan löytyy ns. kristittyjen miesten ja naisten pornonkulutuksesta. Pornon kanssa leikkivien, vahvasti kristittyinä itseään pitävien, miesten lukema liikkuu eri tutkimuksista riippuen 50-70 %:n välillä.

Loput miehet kuuluvat siis siihen kristikunnan kultaiseen "kermaan", jotka voivat Jumalansa edessä nostaa hyvällä omallatunnolla päänsä ja todeta olevansa vapaita kyseisestä Siionin vitsauksesta, jota halvan armon teologia säestää omilla valheillaan.

Nyt en kirjoita kuitenkaan siis pornosta vaan toisenlaisesta silmän synnistä. Tuosta synnistä, josta ei ole tilastoa. Synnistä, jonka harjoittamista ei tiedä kukaan muu kuin kyseinen ihminen itse ja Jumala.

Katsoa neitosen puoleen

Tässä kohtaa Job oli vanhurskas teoissaan. (Job 31:1) Hän toteaa, ettei voi flirttailla silmän synnin kanssa. Hän ei harrastanut salaa tyttöjen pyllyjen tiirailua tai vartaloiden mittailua. Hän ei hekumoinut nuorten naisten rintojen muotoja eikä jäänyt katsomaan neitosen perään. Miksi? Hän tiesi, että tuo salasynti olisi kadottava synti Jumalan edessä.

Eikö tässä ole aikamme saarnamiehen ja Herran palvelijoiden mitä helpointa pettää itseään? On helppo lohduttaa itseään ajatuksella: "En ole pornon orja niin tämä naisten vartaloiden vaivihkaa katselu on aika mitätöntä." 

Tai toisaalta asiathan voi aina selittää itselleen eduksi "mehän ollaan vaan miehiä"- ajatuksella. "Oletko itse täydellinen?" tai "Kuka nyt ei tähän sortuisi?" Ovat myös perkeleen ajan hengen tarjoamia loistavia verukkeita tämän synnin oikeutukseen.

Se on huoruutta

"Mutta minä sanon teille: jokainen, joka katsoo naista himoiten häntä, on jo sydämessään tehnyt huorin hänen kanssansa." (Matt. 5:28)

Ei vain bordellissa käynti, avoliitto, pettäminen  tai pornosivuilla käynti ole huoruutta. Naisen himoiten katselu on huoruutta eikä huorintekijöt peri Jumalan valtakuntaa. (1Kor. 6:9)

Moni kysyy seuraavaksi: "Missä sitten menee raja himoiten katselussa?" Eikö juuri tuo kysymys kumpua usein sydämestä, joka tykkää hiukan katsella naisen strategisia paikkoja? "Vain vähän" katselu usein nousee sydämestä, joka on antanut itselleen luvan katsella eroottisia paikkoja naisessa. Ja näin ajatellessaan mies vain vähän maistaa kiellettyä hedelmää. Kiellettyä hedelmäähän on kiva ja suloista katsella. Ja ei koko hedelmää tarvitse syödä. Vain vähän haukata. Yksi puraisu vain. Mutta sen yhden puraisun hedelmäthän me tunnemme paratiisista lähtien.

Kuinka paljon meillä on Siionissa miehiä tällä hetkellä, joille eri verukkeet ovat antaneet oikeutuksen seisoa kielletyn hedelmän edessä ja "syödä vain vähän" silmillään siitä. Ehkä he säilyttävät ulkokultaisuutensa toki siinä asiassa, etteivät he katso pornoa tai petä puolisoaan fyysisesti, mutta silmät syövät läpi vuoden pienten "puraisujen" kautta kiellettyä hedelmää jatkuvasti. Eivätkö he silloin ole synnin orjia? Eivätkö he ole silloin synnin harjoittajia, jotka eivät peri osakseen Jumalan valtakuntaa Raamatun mukaan? Pelkään kyseen olevan siitä, että he ovat sallineet niin pienen himokkaan katseen itselleen, että se tuntuu lähes mitättömältä. Saatana ei muuta tarvitse. Mikä ansa miehille! Mikä petos!

Silmät täynnä haureutta

"... heidän silmänsä ovat täynnä haureutta eivätkä saa kylläänsä synnistä" (2Piet. 2:14)

Pietari varoittaa harhaopettajista, joiden silmät ovat täynnä haureutta. Niin. Ei teot vaan katseet. He ovat silmän synnin vankeja. Heidän on pakko katsella naista himoiten. Heidän on pakko ruokkia lihaansa. He ovat antaneet jäsenensä (=silmänsä) vääryyden aseiksi synnille (Room. 6:13) kenenkään tietämättä. Ja siksi he ovat orjia, vaikkeivat edes itse sitä välttämättä ymmärrä, koska vihollisen ja lihan keksimät verukkeet ovat niin loistavia oikeuttamaan tämän synnin, etteivät he edes tajua sitä.

Syvä analyysi

Kehotan tänään sinua veljeni tekemään aidon ja syvän analyysin itsestäsi kyseisen synnin suhteen. 

Kysyt ehkä, mistä voin tietää tämän kaiken. En tiedäkään, mutta jokin aavistus minulla on asiasta, että tämä on ajankohtainen asia. Yhteisön ongelmahan piilee usein siinä, mistä ei puhuta. Ja milloin viimeksi olet kuullut jonkun puhuvan tästä? 

Muistakaamme, että Jeesus ei vain kehottanut tekemään parannusta tullaksemme uskoon. Hän kehotti kieltämään itsensä ja ottamaan joka päivä ristinsä ja seuraamaan Häntä. (Luuk. 9:23) Hän ei kiellä sinun puolestasi sinua itseäsi. Se tehtävä kuuluu sinulle ja minulle. Ja kuitenkin ilman joka päivä itsensä kieltämistä ei voi olla Hänen opetuslapsensa ja seuraajansa. 

Tämä sanoma ei ole muodissa enää. Halpa armo on sen työntänyt jo vuosia sitten syrjään. Mutta Jumala on tämän asian suhteen edelleen samaa mieltä kuin 2000 vuotta sitten. Hän ei ole leventänyt kaitaa tietä senttiäkään. Hän ei ole antanut myönnytyksiä yhdellekään himoiten katseelle 2020-luvun Suomen Siionissa. 

Mutta myöskään Hänen voimansa ei ole vähentynyt yhtään. Vaikka koko maailma tihkuu haureutta ja irstautta, ja joudumme elämään tuon laittomuuden vaikutuspiirissä joka päivä, Jumalan armo on kyllin suuri vapauttamaan ja pitämään sydämemme puhtaina, kun vaan suostumme alistamaan elämämme Totuuden alle.

Suostuessamme totuuteen ja valoon tämän asian kohdalla, Hän antaa voimansa elämämme ylle suuremmin kuin koskaan kykenemme uskomaan. Älkäämme siis antako taivaspaikkaamme ja voiteluamme tämän salasynnin vuoksi alttiiksi.

Homoliike seurakuntien sisällä

Homoliike tulee sisälle salaa. Se on kääritty sielunhoidollisuuden, rakkauden ja armollisuuden kääreisiin, mutta sen sisältö on aivan jotain muuta, mitä Raamattu opettaa. Oletko huomannut, miten Raamattu varottaa homoliikkeen tulemisesta nimenomaan seurakunnan sisälle? Ja itse asiassa Raamatussa on omistettu yksi kokonainen kirje varoittamaan viimeisten päivien kristittyjä homoliikkeen tulemisesta. Tahdon nyt purkaa tämän varoituksen silmiesi eteen varoitukseksi ja valmistukseksi tulevia vaikeita aikoja varten.

Salaa

Sillä teidän keskuuteenne on pujahtanut eräitä ihmisiä, joiden jo aikoja sitten on kirjoitettu tulevan tähän tuomioon, jumalattomia, jotka kääntävät meidän Jumalamme armon irstaudeksi... (Juuda 1:4)

Juuda aloittaa jakessaa 3 kertomaan, miten hän olisi alun perin halunnut kirjoittaa yhteisestä ihanasta pelastuksesta rohkaisevia asioita. Mutta hän tunsi sydämessään Jumalan Hengen voimakkaan kehotuksen puhua tulevasta eksytyksestä ja kehottamaan taistelemaan terveen uskon puolesta. 

Sitten hän jatkaa, että seurakunnan keskuuteen on pujahtanut salaa sellaisia ihmisiä, jotka kääntävät Jumalan armon irstaudeksi. Sellaisia opettajia, jotka selittävät lihan himot ja määrätyt seksuaalisuuden synnit irstaan armon kautta oikeutetuksi.

Sodomalainen synti

... samoin kuin Sodoma ja Gomorra ja niiden ympärillä olevat kaupungit, jotka samalla tavalla kuin nekin harjoittivat haureutta ja eksyivät luonnottomiin lihanhimoihin, ovat varoittavana esimerkkinä, kärsiessään iankaikkisen tulen rangaistusta. Yhtäkaikki nämä uneksijat samoin saastuttavat lihan; he halveksivat herrautta.. (Juuda 1:7-8)

Juuda jatkaa Jumalan antamalla arvovallalla. Hän kertoo, miten nämä seurakunnan keskelle salaa pujahtaneet eksyttäjät ovat kiinni samanlaisissa synneissä kuin sodomalaiset olivat. Samoin kuin sodomalaiset Lootin aikana eksyivät luonnottomiin lihan himoihin - siis homoseksuaalisuuteen - samoin nämä eksyttäjät saastuttavat oman lihansa. Huomaatko? Oleppa nyt äärimmäisen tarkkana. Juuda varoittaa seurakuntaa, että sen sisälle on tullut, tai tulossa, luonnottomissa sodomalaisissa himoissa itsensä saastuttavia ihmisiä. Ja miten? He kääntävät salaa ja ovelasti tuon irstauden harjoittamisen armon kautta hyväksytyksi.

On siis kyse troijalaisesta hevosesta, jonka kyljessä lukee "armo", mutta sisällä on sodomalainen homoseksuaalinen irstas eksytys. Ja tämä tuotaisiin, tai tuotiin, seurakunnan keskelle eksytyksenä. Huomaa nyt, että kyse ei ole Raamatun tulkinnasta eikä kirjoittajan mielipiteestä. Kyse on Raamatun varoituksesta, koska homoseksuaalisuuden harjoittajat eivät peri Jumalan valtakuntaa (1Kor. 6:9-11). Jumala ei tahdo, että kukaan hukkuu tuon synnin harjoittamisen vuoksi.

Toinen herra

...he halveksivat herrautta... (Juuda 1:8)

He kyllä saattavat puhua herrasta. Heidän huulillaan saattaa olla jeesus-nimi. Mutta hän ei ole Raamatun Jeesus, joka vapauittaa synnistä. (Matt. 1:21) Eikä hän ole Raamatun Herra, jonka palvelijat eivät voi olla synnin palvelijoita (Room. 6. luku) Hän on toinen jeesus (2Kor. 11:4) ja heidän herransa on synti, jota he palvelevat. He kieltävät teoillaan, opillaan ja käytöksellään tuntevansa Raamatun Jeesuksen, jonka herruus on ylitse kaiken synnin valtojen voimien. (Tiit. 1:16)

Himojensa mukaan

...vaeltavat himojensa mukaan; heidän suunsa puhuu pöyhkeitä, ja he mielistelevät ihmisiä oman etunsa tähden... (Juuda 1:16)

Heidän opetuksensa kärkenä ovat kauniit ja mairittelevan mielistelevät puheet, joiden tavoitteena on saada istutettua heidän himoihinsa viekkaasti räätälöity harhaoppi seurakuntaan. He kuljettavat omaa homo-agendaansa sisään seurakuntiin käyttäen pöyhkeästi humanistista tunteisiin vetoavaa kieltä, joka on täynnä puhetta armosta ja rakkaudesta, jotka eivät ole Jumalan armoa ja rakkautta. Jumalan armohan vapauttaa synnistä (Room. 6:14) eikä jätä syntistä synnin orjaksi. Ja Jumalan rakkaushan on aina sidoksissa Jumalan Sanan Totuuteen (1Kor. 13:5-6).

Heidän puheensa olivat niin lutuisen suloisia ja herkkiä, että monet seurakunnat olivat ottaneet ne vastaan jo Juudan aikana. Raamattu varoittaa heistä: 

..he pettävät suloisilla sanoilla ja kauniilla puheilla vilpittömien sydämet.. (Room. 16:18)

Suloisuus ja kauniit puheet toimivat siis heidän petoksensa kullatun nuolen terävänä kärkenä, joka uppoaa liian monien seurakuntien vastuunkantajien sydämiin. Ja siksi he pääsevät pujahtamaan sisään. 

Ei Pyhää Henkeä

Juuri nämä saavat aikaan hajaannusta. He ovat sielullisia, Henkeä heillä ei ole. (Juuda 1:19)

Tässä on profetia. He saavat aikaan hajaannuksen. Kyllä. He tulevat hajottamaan monia seurakuntia, herätysliikkeitä ja kirkkokuntia. Valvomattomat uskovat, joihin vetoaa tämän homoliikkeen tunteisiin vetoava herkkä sielullisuus, kyykkäävät varmuudella ensin. Pelkään, että erityisesti naisvanhimmistot ovat heikolla tämän lumaoavan eksytyksen kanssa.

Mutta huomaa Jumalan Sanan varoitus: "Henkeä heillä ei ole." He ovat joko uudestisyntymättömiä käännynnäisiä tai totuudesta poikenneita luopioita, jotka ovat palanneet "oksennukselleen", vaikka Herra heidät eräänä päivänä olikin Jeesuksen tuntemisen kautta vapauttanutkin synnin vallasta. Nyt heidän viimeinen tilansa tulee ensimmäistä pahemmaksi. Parempi olisi, etteivät he olisivat koskaan edes tulleet tuntemaan totuuden tietä. Onko liian kovia sanoja? Näin Raamattu sanoo:

Sillä he puhuvat pöyhkeitä turhuuden sanoja ja viekoittelevat lihan himoissa irstauksilla niitä, jotka tuskin ovat päässeet eksyksissä vaeltavia pakoon, ja lupaavat heille vapautta, vaikka itse ovat turmeluksen orjia; sillä kenen voittama joku on, sen orja hän on. Sillä jos he meidän Herramme ja Vapahtajan Jeesuksen Kristuksen tuntemisen kautta ovat päässeetkin maailman saastutuksia pakoon, mutta niihin taas kietoutuvat ja tulevat voitetuiksi, niin on viimeinen tullut heille ensimmäistä pahemmaksi. Parempi olisi heille ollut, etteivät olisi tulleet tuntemaan vanhurskauden tietä, kuin että sen tunnettuaan kääntyvät pois heille annetusta pyhästä käskystä.Heille on tapahtunut, mitä tosi sananlasku sanoo: "Koira palaa oksennukselleen", ja: "Pesty sika rypee rapakossa". (2. Piet. 2:18-22)

Muista ystäväni, että tuleva homoliike on lumoava liike. Se lumoaa sielullisuudellaan ja herkkyydellään ja lutuisuudellaan monet. Ja se tulee saamaan hajaannusta monissa seurakunnissa. Näin Raamattu todistaa edeltä päin.

Lopunajan eksytys

Mutta te, rakkaani, muistakaa nämä sanat, mitkä meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen apostolit ovat edeltäpäin puhuneet, sanoen teille: "Viimeisenä aikana tulee pilkkaajia, jotka vaeltavat jumalattomuutensa himojen mukaan". (Juuda 1:17-18)

"Te rakkaani", sanoo Jumala. Tämä on ennen muuta varoitus rakastavan Isän sydämeltä, ettei yksikään joutuisi kadotukseen tuon eksytyksen vuoksi. Maailmahan sanoo tätä rakkaudettomaksi ja kovaksi. Valtamediahan tulee suitsuttaen ottamaan vastaan tuon modernin homoliikkeen. Usko pois, valtamedia tulee syömään noiden homoliikkeen julistajien kädestä. Vihdoinkin on löytynyt sellainen "jeesus" ja "herra", joka sopii maailmalle. On valettu sellainen kultainen vasikka - väärä jumalan kuva - jota maailmakin rakastaa. Ja vihdoinkin on löytynyt modernimpi vaihtoehto kasvonsa menettäneelle ja  kompromisseihinsa kuolleelle valtakirkolle.

Ja usko pois, että tulee vaino "Sanan tähden" niin kuin Jeesus ennusti (Matt. 13:21, Ilm. 6:9). Vaino ei tule Jeesuksen nimen tähden, koska heillä on toisen jeesuksen ja herran nimi otsakkeena, mutta sisällä on aivan toinen jeesus kuin meidän Herramme ja Vapahtajamme Jeesus Kristus, joka vapahtaa kansansa sen synneistä. (Matt. 1:21) Tuo uusi jeesus sallii synnin ja siksi maailma rakastaa sellaista jeesusta.

Huomaa, että tämän eksytyksen tuleminen on ennustettu tapahtuvan "viimeisinä päivinä". Se on meidän päivien eksytys. Se on lopunajan eksytys. Ja se on ennustettu tulevaksi. Se tulee, emmekä voi sille mitään. Jeesuskin sanoi, että mahdotonta on, etteivät viettelykset tulisi, mutta voi sitä, jonka kautta ne tulevat. (Luuk. 17:1)

Se on nyt täällä

Lyhyt kertaus lopuksi. Raamattu siis ennustaa, että Jumalan seurakuntaa tulee kohtamaan eksytys, joka ui salaa pujahtaen seurakuntaan. Tuo eksytys tuo erityisesti irstaudeksi käännetyn armon kautta sodomalaiset synnit, luonnottomat lihan himot, sisään Jumalan kansan keskuuteen. Juo tuon ekstyksen lähettiläinä ovat erityisesti sellaisia opettajia, jotka elävät sodomalaisissa luonnottomissa himoissa, joiden kautta he ovat itsensä saastuttaneet.

Nuo harhaopettajat ovat sielullisia ja he vääjäämättä tulevat jakamaan kristikuntaa. Heidät tullaan ottamaan ehtoolliselle, kristittyjen rakkausaterioille, joissa he ovat Jumalan silmissä likapilkkuina kestittämässä itseään. (Juuda 1:12)

En nyt ota ajankohtaisia esimerkkejä enää esille. Otin niihin kantaa blogissani jo talvella. Nyt haluan vain tuoda julki tämän totuuden: Raamattu varoittaa edeltäpäin homoliikkeestä, joka tulee seurakuntiin! Vapaa- ja helluntaikirkossa on jo pelottavaa myötämielisyyttä tälle liikkeelle. Ole varuillasi ja valvo itseäsi. Ja valitettavasti monet joutuvat valvomaan myös pastoreitaan, vaikka tilanne pitäisi olla toisin päin.

Kuka on vastuussa?

1 Samuelin kirjassa 2-3. luvuissa mainitaan Jumalan pappissuku, jonka päämiehenä Eeli toimi. Eeli oli Jumalan kutsuma pappi, jonka pojat toivat hirvittäävää haureutta sekä Jumalan uhrilahjojen polkemista Siionin keskelle. Eeli ei sitä tehnyt vaan Eelin pojat. Eräänä päivänä Eelin suvun etsikkoaika päättyi. Jumala oli antanut aikaa parannukseen, mutta Eeli ei käyttänyt tuota aikaa edukseen. Jumala vaati Eelin tilille. Miksi ensisijaisesti Eelin eikä Eelin poikia? Eeli oli laitettu Herran huoneen vartijaksi ja paimeneksi. Se oli hänen vastuullan puuttua syntiin ajoissa. Mutta Eeli pelkäsi poikiaan enemmän kuin Jumalaan ja salli hiljaa eksytyksen tulon Jumalan kansan keskelle. Ja tuo oli paha asia Herran silmissä. Eelin suvulta otettiin se tehtävä pois, mikä heille oli kerran uskottu. Ja tuo tehtävä annettiin toiselle.

Tänään minua hävettää monien pastoreiden pelkuruus. He luulevat, että vaikenemalla ja vetäytymällä taka-alalle, he voivat pelastaa maineensa. He eivät uskalla puuttua homoliikkeen tulemiseen vaan pelkäävät. Heistä on tullut kilttejä, suvaitsevia ja sovinnaisia jees-miehiä, jotka haluavat lihottaa itseään rauhassa ilman turhia kiistoja. Mutta Jumalalle tuo ei riitä! On suuri synti olla vartijalle olla hiljaa, jos hänet on pantu muurille valvomaan Jumalan kansaa. Jos paimenet näkevät homoliikkeen tulemisen, mutta eivät varoita, eksyneiden lampaiden veri vaaditaan näiden sovinnaisten ja mukavuudenhaluisten jees-mies-paimenten käsistä. Vaikeneminen on Jumalan silmissä tässä tapauksessa synti! Ei riitä, että on sydämessään oikeaa mieltä synnistä. On varotettava laumaa! On kadotettava oma elämä ja maine ihmisten silmissä ja laitettava oma elämä uhrialttarille. On oltava valmis joutumaan oikeuteen ja tuomarin eteen, jos se on totuudessa pysymisen hinta. 

Apostolien teoissa vaino Jumalan sanan tähden oli tehdasasetuksena alkuseurakunnalla. Ja siihen Jumala laski voimansa ja tulensa. Pelkään, että monet herätysliikkeet ovat menettämässä voimansa, koska julistajat tahtovat olla ihmisille mieliksi Raamatun perustotuuksissa. He haluavat olla ihmisten ja maailman ystäviä, ja siksi he myyvät sanomansa terävimmän kärjen ihmispelon kullatulle alttarille. Pelkään, että tämän vuoksi kokonaisten herätysliikkeiden lampunjalat ovat siirtymässä syrjään. Jumala kyllä löytää uudet kanavat, jotka eivät myy totuutta vaan pitävät kiinni siitä ja julistavat sitä, vaikka henki menisi.

Jeesus nuhteli Tyatiran seurakuntaa ja siellä olevia vartiomiehiä suvaitsevaisuudesta:

Mutta se minulla on sinua vastaan, että sinä suvaitset tuota naista, Iisebeliä, joka sanoo itseään profeetaksi ja opettaa ja eksyttää minun palvelijoitani harjoittamaan haureutta... (Ilm. 2:20)

Ei tuo Tyatiran seurakunnan vartiomies välttämättä itse ollut siinä harhassa ja haureudessa mukana. Saattoipa hän jopa nähdä sen vääräksi. Mutta hän ei varottanut tuosta irstaasta eksytyksestä. Hän suvaitsi ja sieti eksytystä vaikenemalla. Hän oli sovinnainen kiltti kaikkien kaveri joka halusi olla ihmisten kanssa sovussa. Ja siitä Jeesus nuhteli häntä. 

Muista paimen, jos haluat olla ihmisille mieliksi, et ole enää Kristuksen palvelija (Gal. 1:10)

Lopuksi

Sinua on nyt varotettu. Sinun vastuulla on paeta kaikkea tätä. Tulevina aikoina tämän julkisanominen todellakin saattaa viedä meidät tuomarien ja oikeussalien eteen. Olemme tottuneet helppoon sananvapaus-kristillisyyteen. Homoliikkeellä on kuitenkin 2020-luvun Suomessa yhteiskunnan ja laindäädännän vankka tuki. Heidän leimaaminen syntisiksi saattaa viedä saarnaajan oikeuteen. Mutta onko siinä jotain erikoista meille? Eikö se ole juuri sitä mistä Jeesus puhui? Tuleeko se meille yllätyksenä? Jos tulee, voi meitä pöhöttyneitä helppoon elämään tottuneita länsimaisia pullamössökristittyjä! 

Tärkeintä on tietää, että Herra on tässä asiassa meidän puolellamme. Ja uskon, että saamme totuudessa pysymisen seurauksena kokea tulevina aikoina suurempaa Jumalan voimaa kuin menneinä aikoina. Vaino ja Jumalan voima kulkivat käsikädessä alkuseurakunnan aikana.

50 vuotta sitten, David Wilkerson kertoi Näky-kirjassaan homoliikkeen tulemisesta. Hän kertoo, että on olemassa kaksi voimaa, jotka pidättävät tätä liikettä. Ne ovat lainsäädäntö ja seurakunnan opetus. Mutta kun nämä kaksi voimaa otetaan pois, seuraa kaaos. Tämä on nyt tapahtumassa.

En kirjoittanut tätä tekstiä haukkuakseni homoja tai lesboja. He ovat Jumalalle yhtä rakkaita kuin minä. Heidän puolestaan Jeesus kuoli ja Jumala haluaa erikoisella tavalla pelastaa heidät synneistään. Kirjoitin tämän varoituksena seurakunnalle. Maailmassa on aina ollut homoja ja lesboja, ja varmasti aina tulee olemaan. Heille meidän tulee kertoa Jeesuksesta, joka pelastaa parannusta tekevän syntisen, olipa hän sitten homo tai hetero. Mutta silloin, kun synti pyritään tuomaan salaa seurakuntaan ja normalisoimaan se, vartijan on puututtava siihen. Se on jokaisen pastorin ja julistajan tehtävä nyt, jos he meinaavat Jumalansa edessä säilyttää käyttökelpoisuutensa. 

On merkillistä, että luterilaisella "väärin kastetulla" Päivi Räsäsellä tuntuu olevan enemmän voimaa julistaa Jumalan sanaa kuin 100:lla vapaiden suuntien "karismaattisella" pastorilla yhteensä. Älkäämme puhuko helluntaista ennen kuin saamme voiman todistaa Jumalan sanaa niin rohkeasti kuin Päivi Räsänen on tehnyt. (Apt. 1:8, 4:31)

Aamen