Siionin hukattu etsikkoaika

Tämä kirjoitus ei koske kaikkia uskovia. Uskon, että monet ovat käyttäneet aikansa näinä päivinä oikein. Kirjoitus on kohdistettu tietylle joukolle kehotukseksi parannukseen. Koettele teksti Herrasi edessä ja pidä se, mikä hyvää on.

Aikalisä

"Ja hän nousi vuorelle ja kutsui tykönsä ne, jotka hän itse tahtoi, ja he menivät hänen tykönsä. Niin hän asetti kaksitoista olemaan kanssansa ja lähettääksensä heidät saarnaamaan, ja heillä oli oleva valta..." (Mark. 3:13-15)

Opetuslapset olivat nähneet Herran tekoja ja voimaa jo jonkin aikaa. He olivat nähneet käytännössä, miten Jeesus opetti ja toimi. Oli oltu oppipoikina katselemassa, miten Mestari toimii ja vaikutti.

Nyt Jeesus kuitenkin otti aikalisän. Hän lopetti hetkeksi kaiken toiminnan ja vetäytyi yksinäisyyteen. Ja Hän ei mennyt sinne yksin vaan Hän antoi kutsun opetuslapsilleen tulla Hänen kanssaan kahden. Siellä Hän puhuisi salattuja asioita, toimintaohjeita ja tulevia asioita opetuslapsilleen. Ja mikä suurinta, Hänen käsiensä alta tulisi lähtemään joukko Herran sotaurhoja, jotka Hän itse olisi lähettänyt ja valtuuttanut tuleviin tehtäviin.

Opetuslasten olisi nyt oltava valmiita. Oli tullut kriittinen hetki heidän koko palvelutyötään koskien. Oltiin vedenjakajalla.

He kuulivat

Huomaa nyt eräs tärkeä seikka. Ne, jotka kuulivat ja ymmärsivät tuon vetäytymiskutsun, menivät Mestarinsa kanssa kahden yksinäisyyteen. Oli jätettävä työ, perhe, toiminta ja harrastukset. Oli mentävä yksinäisyyteen. Oli mentävä ajattomuuteen. Ja siellä oli oltava juuri niin kauan kuin Herralla oli asiaa. 

Huomaa, että he olisivat voineet jatkaa hengellistä toimintaa innokkaana. He olisivat voineet tehdä jotain muuta, joka olisi varastanut tuon Herran kutsun ja aikalisän, joka olisi täysin välttämätön opetuslasten palvelutehtävän onnistumisen kannalta. 

Ja nyt jos he eivät olisi kuulleet ja ymmärtäneet tuota kutsua tulla yksinäisyyteen, he olisivat lähteneet liikkeelle omissa nimissään ja omin valtuuksin. Silloin he eivät olisi lähteneet liikkeelle Herran käsien alta ja Hänen antamin valtuuksin.

Sanoma sinulle

Uskon, että juurikin näin kävi Suomen Siionille vuoden 2020 alussa. Jumala antoi suunnattoman arvokkaan etsikkoajan seurakunnalle. Kaikki toiminta lakkasi ja uskovat saivat mahdollisuuden kuulla Herransa äänen. Nyt oli mahdollisuus hiljentyä. Mahdollisuus löytää Jeesus syvemmin kuin koskaan. Oli tullut mahdollisuus rakastua Häneen suuremmin kuin koskaan katselemalla Häntä sellaisena kuin Jumalan Henki Hänet tulisi maalaamaan uskovien silmien eteen. Kaikki oli valmiina Jumalan maailmassa. Seurakunta tultaisiin nyt uudistamaan tulevia vaikeita koetuksen aikoja varten.

Mutta pelkään pahoin, että toisin kävi. Uskovat löysivät internetin ja sieltä kumpuavat uudet opit. Löydettiin uusi vihollinen, jota alettiin vastustaa voimalla somessa ja joka tuutissa. Uskovat uhrasivat Herran heille antamaa etsikkoaikaa tuntikausia päivässä, etsimällä tietoa koronarokotteesta. Siitä muodostui ajan kuluessa aikavaras, epäjumala, jonka alttarille uhrattiin satoja tunteja Jumalan aikaa. 

Yksi tunti päivässä tarkoittaa kahdessa vuodessa yli 700 tuntia. Arvioni on alakanttiin ammuttu, jos sanon, että sadat uskovat ovat käyttäneet etsikkoaikansa väärin näiden kahden vuoden aikana. He ovat hengellistäneet rokotteen. He ovat tuntikausia Facebookissa ja netissä suu vaahdossa sotimassa rokoteainetta vastaan. Mitä, jos he olisivat käyttäneet nuo sadat ja tuhannet tunnit Herran edessä? Mitä, jos he olisivat kuulleet tuon Herran kutsun käydä ylös vuorelle ajattomuuteen? Mitä, jos he olisivat kuulleet Jumalan sydämen hädän ja tuskan ja saaneet kokea Hänen käsiensä alla uudistumisen ihmeen? He olisivat lähteneet Jumalan valtuuttamina ja lähettäminä kohti lopunajan koitoksia.

Mutta nyt juna tuli ja juna meni. Näitä kahta vuotta ei saa takaisin. Mitäköhän he sanovat kerran Kristuksen tuomioistuimen edessä, kun heiltä kysytään niiden hukattujen tuntien perään, jotka käytettiin täysin joutavaan? Miten he voivat katsella Ylkäänsä, joka olisi tahtonut jakaa heidän kanssaan nuo sadat tunnit, jotka rokotuspiikkipäivitykset ja tiedonhankintasessiot Häneltä varastivat. Yljällä olisi ollut halu puhua morsiamelle. Mutta morsian löysi toisen, tärkeämmän ajanvietteen. Ja morsian hengellisti tuon uuden epäjumalansa. 

Ja nyt tätä kirjoittaessani en ota kantaa rokotuksen puolesta enkä vastaan. Se on jokaisen oma asia. Se ei ole hengellinen asia. Äläkä nyt selittele rokotepassista tai salaliitoista. Älä hengellistä vainoa rokotepassin tai rokottamattomuuden tähden. Kristuksen Henki lepää yllämme silloin, jos tulee vaino Hänen nimensä tai Sanansa tähden. Älä ota marttyyrin viittaa yllesi siitä, mikä ei marttyyriutta ole. Siinä voi olla takana hengellinen ylpeys 

Mielipiteesi rokotepassista ja koronarokotteesta eivät käy puolustuksena niille sadoille hukatuille tunneille, jotka sait Jumalan kädestä, ja jotka käytit joutavaan turhuuteen. Osaat kyllä arvostella Raija Toiviaista ja Marinin hallitusta, mutta itse et ole kuullut Jeesuksen kutsua, ääntä etkä käyttänyt aikaasi Hänen kasvojensa etsimiseen vaan  turhuuteen.

Lopuksi

Uskon, että Jeesus olisi halunnut antaa meille jotain syvällisempää, mutta me emme olleet valmiit siihen. Meillä on kyllä oikea oppi mutta ei kykyä erottaa Jumalan meille antamaa etsikkoaikaa. Olisimme voineet saada Jumalan kosketuksen ja uuden voiman ja voitelun. Facebook päivitykset rokotteesta eivät ole yhtä kuin Jumalan kosketus. Jumalan kosketuksen saa Hänen kasvojensa edessä, kun hän kutsuu lähelleen. Toivon, että Hän kutsuu vielä hetken meitä lähelleen. Rukoilen, ettei Hän äänensä vaikene. Peruuttamaton on jo monien kohdalla tapahtunut. Noita satoja tunteja ei koskaan saada takaisin.

Toivon kuitenkin, että kuulemme tulevaisuudessa Hänen äänensä. Rukoilen, että emme olisi enää niin tyhmiä kuin olemme  kaksi vuotta olleet. Emme edes käsitä, mitä olemme menettäneet. Hänellä olisi ollut asiaa. Hän olisi puhunut. Hän olisi lähettänyt meidät. Ja Hän olisi valtuuttaneet meidät. Mutta me emme sitä huomanneet. Me löysimme salaliitot. Me löysimme "myrkkypiikin". Ja me kuvittelimme, että olimme valkeuden asialla. Mutta me hukkasimme etsikkoaikamme ja me laiminlöimme Hänet.

Tehkäämme siis parannus! Lopettakaamme hörhöily nyt! Katukaamme tomussa ja tuhassa pimeyttämme! Nyt on ehkä viimeinen aika uudistua ja löytää Hänet! Yö on tulossa pian.

Sanoma saarnaajalle

"minun puheeni ja saarnani ei ollut kiehtovia viisauden sanoja, vaan Hengen ja voiman osoittamista" (1Kor.2:4)

Olen yhä syvemmin vakuuttunut siitä, että aikamme saarnaaja ei tarvitse ensisijaisesti apologiaa eikä inhimillistä järjen kikkailua. Paavali yritti käyttää inhimillistä retoriikkaa areiopagilla ja pettyi. Nyt hän tuli Korinttiin ja oli vain yksi tavoite: omistaa Pyhän Hengen voitelu ja voima julistuksessaan. Ja se sai aikaan herätyksen.

Valitettavan usein näyttää siltä, että inhimilliseen järkeen perustuva apologia on vienyt saarnaajan voitelun ja voiman. Niin ei tarvitsisi olla, mutta valitettavasti niin näyttää olevan.

Olen täysin vakuuttunut, että Jumala ei ole muuttunut. Hänen toimintatapansa eivät ole muuttuneet. Hänen ei tarvitse kuin löytää yksi oppimaton ja yksinkertainen mies, jonka ylle Hän saa laskea Hengen ja voitelun. Siinä on taivaan apologia. Ja sitä maailma odottaa. Nähdä kristillisyys, jossa on Elämä.

Apostolien tekojen apologia oli siinä, että Jumalan Pyhyys ja voima lepäsi palvelijoidensa yllään. Eikä kukaan voinut väittää sitä vastaan. Se vakuutti niin pakanat kuin penseän papiston.

Jumala ei ole minkään aikakauden aikana tarvinnut enempää kuin yhden ainoan Hengen tulen valtaaman miehen. Se on riittänyt muuttamaan jopa kansakuntien kohtaloita. Saarnaaja, pidä varasi ettet menetä Jumalan kosketusta ja voiteluasi inhimillisen viisauden alttarille.

Toisen sukupolven petos

Sisäisessä maailmassani on kuva siitä, mitä Suomen Siionissa tapahtui. 

Aika-ajoin nimittäin kuulee kysyttävän syytä siihen, miksi seurakuntien tila on se, mikä se on. Yleisesti etsitään syitä kuivuuteen. Keskustellaan ja märehditään seurakuntien tilaa sekä päivitellään penseyttä ja vieraan tuntuista kristillisyyttä, joka Siioniinon kulkeutunut

Nyt haluan jakaa sinulle jotain, mitä näen. En väitä, että julkituomani syy olisi ainut tai kaiken selittävä. Mutta uskon, että siinä on vähintääkin iso osa kokonaiskuvaa.

Sokeat isät

"..hänen silmänsä olivat hämärtyneet, niin ettei hän enää voinut nähdä.." (1. Moos. 27:1)

Lue tuo koko luku. Se lähtee liikkeelle siitä, että isä oli tullut vanhaksi ja hänen näkökykynsä oli heikentynyt. Seuraavaksi hänen eteensä tulee Jaakob (suom. hän pettää). Hän tuo isän eteen petoksen. Hän on pukeutunut ulkoisesti Eesaun vaatteisiin, mutta sisällä on petos ja valhe.

Nyt Jaakob pyytää isää siunaamaan petoksen, joka on puettu totuuden vaatteisiin. Katso nyt tuota näkyä. Siinä on vanha sukupolvi sokeana, ja seuraava sukupolvi petoksen kanssa pyytämässä isää siunaamaan sen. Petos on ovela. Se on vuorattu ulkoisesti oikean näköisellä. Siinä on Eesaun haju ja pinnalla hänen ihonsa tuntu, mutta sisällä on valhe. 

Isä ei kuitenkaan ole täysin menettänyt sisäistä näkökykyään. Hän kuulee Jaakobin, eli petturin, äänen. Hän aistii, että kaiken ulkoisen hajun ja tuntemuksen alla ei kaikki ole kunnossa. Sisältä kuuluva ääni ei ole totuuden ääni. Niinpä isä pyytää Jaakobia tulemaan lähemmäs. Isä tunnustelee Jaakobia. Hän tunteen ulkokuoren ja vaatteista lähtevän tuoksun.

Edelleen isä empii ja sanoo: "Ääni on Jaakobin ääni, mutta kädet ovat Eesaun kädet." (jae 23) Isä ihmettelee voiko tämä olla totta. Ulkokuoren sisältä kaikuva ääni kuulostaa petokselta, mutta ulkokuori on taidollisesti tehty ja tuntuu ulkoisesti oikealta.

Niinpä isä heltyy. Hän on kiltti. Hän on hyväuskoinen. Jos kerran päällisinpuolin ulkokuori on oikeaa niin antaa olla. Ja niin tapahtuu, että vanhempi sukupolvi siunaa nuoremman sukupolven petoksen. He tunsivat kyllä sisimmässään jotain olevan pielessä, mutta he olivat kilttejä ja hyväuskoisia. Nuoremman sukupolven aktiivinen siunauksen pyytäminen sai vanhan sukupolven heltymään.

Tänään

"..nousi heidän jälkeensä toinen sukupolvi, joka ei tuntenut Herraa eikä niitä tekoja.." (Tuom. 2:10)

Aikanaan näin kävi Suomen Siionissa. Nousi sukupolvi, joka ei tuntenut Herraa niin syvästi kuin isät tunsivat. He olivat väsyneitä liian tiukkaan julistukseen. He halusivat rock-musiikin, ylistys-maratonit, torontolaisuuden, show-kulttuurin, laimenettun sanoman, bileet, rennon meiningin, tanssin sekä kaiken, mikä miellyttää heitä. He eivät enää jaksaneet kuulla saarnaa parannuksesta ja rististä, joka tuomitsee heidän lihansa.

Nyt he toivat tämän kaiken seurakuntaan. Uuden Atlantin takaa tuodun Jeesuksen, jolle riittää pintapuolinen usko, ja joka ei vaadi parannusta. He toivat mukanaan uuden evankeliumin, joka on humanistinen valhe-evankeliumi. Se julistaa ristin sovituksesta, mutta jättää lihan elämään. Se puhuu vanhurskautuksesta ja tyynnyttää sillä sielunhädän ilman parannusta. Se on valheellinen vanhurskautus, jonka alla elävät jopa sateenkaripapitkin. Siihen luottavat aikamme avoliitto-sukupolvi, jotka laulavat ylistyslauluja dynaamisissa kuoroissamme vapaiden suuntien seurakunnissa. Tuohon humanistisen valhe-armoon luottavat se tuhatpäinen pornoriippuvaisten nuorten joukko, jotka kasvatettiin sisälle kristillisyyteen ilman uudestisyntymää.

On luotu ristin sanoma, joka jättää ihmise synnin orjaksi. On tehty ihmismielelle sopiva evankeliumi, joka jättää lihan eloon. Se antaa lihalle onnellisuutta ja hyvää mieltä, koska se ei julista lihalle lopullista kuolemantuomiota. 

Tämä oppi on nyt Siionissa. Se on esitelty isille ja isät ovat hyväuskoisia siunanneet sen. Jotkut isät ovat päästäneet tuon opin sisään pelon vuoksi, ettei nuori sukupolvi lähde maailmaan. He eivät toden totta lähteneet maailmaan vaan toivat maailman seurakuntaan. Ja nyt isien nukkuessa pois, petos jää seurakuntiin ja tuhoaa valtavalla voimalla seurakuntiamme ja tulevia uusia sukupolviamme, jotka eivät edes tunne, mitä on evankeliumi ja sanoma parannuksesta sekä rististä. 

Toinen Jeesus, toinen evankeliumi

Puhutaanhan toki tässä opissa Jeesuksesta, rististä ja evankeliumista. Mutta kyseessä on vuosisadan petos. Kysessä on toinen Jeesus ja toinen evankeliumi. 

Eivätkä isät tiedä, että he allekirjoittavat sokeudellaan ja pojat petoksellaan Paavalin profetaalisen varoituksen todeksi:

Sillä jos joku tulee ja saarnaa jotakin toista Jeesusta kuin sitä, jota me olemme saarnanneet, tai jos te saatte toisen hengen, kuin minkä olette saaneet, tai toisen evankeliumin, kuin minkä olette vastaanottaneet, niin sen te hyvin kärsitte. (2.Kor. 11:4)

Näetkö? Toinen Jeesus ja toinen evankeliumi. Ja ihmisliha on äärimmäisen halukas ottamaan ne vastaan. Miksi? Koska ne jättävät lihan eläväksi. On luotu Jeesus ja evankeliumi, jotka sovittavat, pelastavat, vanhurskauttavat ja armahtavat. Mutta tuossa evankeliumista tämä kaikki saadaan ilman parannusta, ilman vapautusta synnistä ja ilman lihan ristiinnaulitsemista. 

Ne jättävät lihan ristin luokse riehumaan ja tanssimaan ja ilakoimaan. Se on uusi risti, joka ei tapa vaan jättää henkiin. Uusi risti ei vapauta synnistä vaan jättää synnin orjan kadotettuun tilaansa ja sanoo: "Olet vanurskautettu armosta. Olet sovitettu armosta. Lepää armossa ja iloitse."

Ihmetteletkö siis enää, miksi paimenet ja lampaat vaihtavat vaimoansa nuorempaan ja helpompaan? Kun on armo, joka kuittaa kaiken kuitenkin. 

Ihmetteletkö, miksi on avoliittoja sekä räikeätä syntielämää? Heillä on risti, joka jättää lihan bilettämään ristinjuurelle eikä ristille kuolemaan. 

Ja Ihmetteletkö, miksi nuoret seurakunnissamme rakastavat maailmaa enemmän kuin Jeesusta? Heille on opetettu evankeliumi ja Jeesus, jolle riittää pintapuolinen faniklubiin kuuluminen. Jeesusta ei enää tarvitse seurata, ei kieltää itseään ja ottaa ristiään. 

On luotu uusi uskonnollinen illuusio. Ja se uppoaa kuulijoihin kuin väärä raha. Eivätkä he tiedä olevansa suuren eksytyksen vallassa. Heille on tuntematon tämä Raamatun varoitus:

Sillä jos te lihan mukaan elätte, pitää teidän kuoleman.. (Room. 8:13)

Jos he tuntisivat Jeesuksen ristin voiman ja oman tilansa petollisuuden, he juoksu jalkaa luovuttaisivat oman lihansa kuoleman valtaan ristille. Mutta nyt heille on sanottu: "Saat olla heikko." Ja se merkitsee heille sitä, että syntielämällä ei ole niin väliä, koska heidän armonsa peittää sen. 

Kadonnut pyhyys

Jeesus sanoo Pyhästä Hengestä:

Ja kun hän tulee, niin hän näyttää maailmalle todeksi synnin ja vanhurskauden ja tuomion (Joh. 16:8)

Siinä on Hänen majesteetillinen toimenkuvansa kadotetun maailman kohdalla. Oi miten me tarvitsisimme Suomen Siionissa Jumalan Hengen läpivalaisevaa valoa, joka näyttää todeksi synnin, vanhurskauden ja tuomion.

Niin oli alussa. Katso Apostolien tekojen 2. lukua, missä 3000 aikuista miestä saa Jumalan Hengen antaman piston sydämeen. Heille tulee synnintunto. He käsittävät, mitä on vanhurskaus. Ja he käsittävät olevan Kaikkivaltiaan Jumalan tuomion alaisinaan. Heidät riisuttiin kaikista aseista ja verukkeista Jumalan Hengen valon alla. Ja he olivat valmiit, mihin tahansa, kunhan saisivat syntinsä anteeksi. Ja niin tapahtui.

Katso Stefanuksen Pyhän Hengen täyteisiä sanoja, jotka viilsivät uskonnollisen maailman sisintä. Nuo sanat tuomitsivat heidän pimeyteynsä.

Katso, miten kuningias Herodes vapisi Johannes Kastajan sellisaarnojen edessä, kun Jumalan Henki puuttui Herodeksen aviorikokseen.

Ja katso, millaisena Pyhyyden Henkenä Hän toimi seurakunnan keskellä, kun Ananias ja Safira yrittivät tuoda valheen sisälle seurakuntaan. Tai kun noita Elymas vastusti Herran suoria teitä, tämä tuli hetkessä sokeaksi. Muistatko myös, miten madot söivät kuninkaan, joka ei antanut kunniaa Jumalalle?

Tätä saa aikaan Jumalan Henki, kun on Hänen herätyksensä aika Siionissa. Hän on Puolustaja, mutta Hän on myös Herran pelon Henki (Jes. 30). Mitä mielestäsi tapahtuisi, jos Ananiaan ja Safiran aikainen pyhyys laskeutuisi juuri nyt aikamme hipsteri kristillisyyden keskelle? Jokainen itse voi sydämessään miettiä asiaa.

Mutta mitä, jos Hän ei vaikuta Siionissa? Silloin epätervettä oppia edustava homo saa eksyttää yli kolme vuotta isoa osaa Siionia, eikä iso osa ihmisistä huomaa hänessä mitään väärää. Silloin herätysliikkeen johtomiehet pitävät tuota poikaa siunaavien käsiensä alla ja profetoivat hänelle suuria. Ja kun synti ja valhe paljastuvat, seurakunnat vaikenevat vähin äänin. Nyt tämä sama poika naureskelee kristillisellä radiokanavalla itse, miten hänen toiminnassa oli epäaitoa toimintaaa ja valhetta mukana. Ja suuri osa Siionia otti sen kaiken Jumalan antamana herätyksenä vastaan! Vaikka siinä oli valhetta. Mikä häpeä! Mikä katastrofi! Missä on pyhyys, joka paljastaa synnin? Missä on henkien erottamisen armolahja? Eikö tuo mies osoittanut toiminnallaan yli kolmen vuoden ajan, kuinka käsittämättömän köykäinen on Suomen Siionin hengellinen näkökyky ja erottelukyky? Ei synnintuntoa. Ei tuomiota. Ei vanhurskautta. En tuomitse, mutta rohkenen kysyä: Missä on Pyhä Henki? 

Eikö nyt käynyt juuri niin, että innokas ja energisen oloinen vahva esiintyjä otettiin vastaan, kun hän puhui Jeesuksesta ja rististä? Ulkokuori oli oikean näköistä, mutta sisällä suuri oli valhe. Ja kuinkakohan monet isät seurakunnissaan myöntyivät tuohon valheeseen, kun valtavirta painosti ja lapset pyysivät saada siunauksen tälle liikehdinnälle? Pelkään, että tämä on vasta alkusoittoa tulevalle. Pelkään, että paljon pahempaa on vielä tulossa. Jumala armahda nuoriamme, isiämme ja seurakuntiamme, etteivät he ottaisi kaikkea vastaan, mikä maistuu makealta! Jeesus-sana ei tänä päivänä vielä merkitse sitä, onko kyseessä Jumalan lähettämä herätys. On nähtävä paljon syvemmälle.

Nyt tämä samainen homosaarnaaja on toimittanut kirjan, jonka tarkoitus on jalkauttaa Siioniin homoseksualismin hyväksyminen normaalina asiana. Kirja tulee ryminällä sisään ja sitä mainostettiin jo kristillisellä radiokanavalla. Pelkään pahoin, että tämän miehen uusi tuleminen on paljon eksyttävämpi kuin toinen. Hänen uusi sanomansa uppoaa nuoriin voimalla. He, jotka eivät tunne Kirjoituksia eivätkä todellista Jumalan muuttavaa voimaa, ovat suuressa vaarassa ottaa tuon eksytyksen vastaan. 

Asia voisi olla toisin, jos isät olisivat pitäneet kiinni heille annetusta totuudesta ja nousseet Jumalan voitelussa eksytystä vastaan. Mutta pelkään, että iso osa Siionia on mennyttä ja pian Baabelin kuningas tulee ja vie suuren osan Jumalan kansaa Baabelin maille, maailman hengen valtaan, vaikka he eivät sitä edes tajua.

Lopputulos

Voi Jumala rakas me tarvitsemme Sinun Pyhän Henkesi! Meidän on löydettävä Jeesus Kristus sellaisena kuin Raamattu Hänet meille opettaa! Ja meidän on löydettävä evankeliumi rististä, joka ei helli ihmislihaa vaan antaa sille lopullisen kuoliniskun. Silloin Jumalan Henki saa ihmisen kokonaan. Hän ei tee koskaan yhteistyötä lihan kanssa.

Pelkään, että paraikaa lampunjalat ovat siirtyneet monissa seurakunnissa. Pelkään, että Kristus on lähtenyt kävelemään seurakuntien ovista ulos ja kolkuttaa nyt ovien ulkopuolella. Ehkä Hän antaa vielä etsikkoajan seurakunnalleen. Ja ehkä Hän koputtaa vielä kerran. Mutta voi sitä seurakuntaa, joka ei kuule, Jeesuksen kutsuvaa koputusta oven ulkopuolella. Seurakunta luulee Hänen olevan sisällä, vaikka Hän on ulkona. Seurakunta bilettää ja Jeesus itkee ulkona. 

Jeesuksella on yksinkertainen sanoma koko Suomen Siionille:

Kaikkia niitä, joita minä pidän rakkaina, minä nuhtelen ja kuritan; ahkeroitse siis ja tee parannus. (Ilm. 3:19)

Älä siis sano Jeesukselle: "Tule takaisin seurakuntaasi!" Ei. Hän ei tule kaikkiin seurakuntiin. Kysy Häneltä: "Mitä meidän pitäisi tehdä, että tulisit takaisin?" On pysähdyttävä. On palattava alkuperäiseen ristin sanomaan. On ahkeroitava ja tehtävä kertakaikkinen inventaario omissa elämissämme. On käännettävä koko reppu ylösalaisin ja annettava kuoleman valtaan kaikki, mitkä eivät Jumalan pyhyyden edessä kestä. On tehtävä parannus. On paastottava ja itkettävä. Ei naapuria vaan meitä itseämme. Herra uudista minut! Mitä ikinä se maksaakaan: "Tässä olen, tee mitä tahdot, että tulisin uudeksi jälleen. Tee se ennen kuin Sinä saavut hakemaan puhtaan morsiamen hääjuhliin. Tee se ennen kuin ovi suljetaan ja uutta mahdollisuutta ei enää anneta. "

Aamen.

Ristiinnaulittu.

Minä olen Kristuksen kanssa ristiinnaulittu (Gal. 2:19)

Raamattu ei koskaan kehoita ihmistä tulemaan ristin juurelle. Se kehottaa tulla ristiinnaulituksi Kristuksen kanssa.

Ristin juurella pysyt hengissä. Ristillä sinä kuolet.

Tässä on syy, miksi Jumala niin vähän toimii aikamme seurakunnissa. On niin paljon ihmisiä ristin juurella. Ja niin harva ihminen on Jeesuksen kanssa ristiinnaulittuna.

Älä rukoile herätystä elämääsi. Luovuta elämäsi kuolemalle niin saat herätyksen.

Näky virrasta

Olin jo jonkin aikaa kokenut, että minun on päästävä syvempään rukousyhteyteen Herrani kanssa. Niinpä jokunen päivä ennen joulua (vuosi 2021) polvistuin sänkyni viereen. En ehtinyt kunnolla edes aloittaa rukousta, kun näin jotain. Se jokin alkoi elää sielussani ja muuttumaan sanomaksi. Tuon sanoman tahdon jakaa sinulle. Koettele se ja pidä, mikä hyvää on.

Sisäinen näky

Näin erään suomalaisen saarnamiehen arkisissa askareissaan. Yhtäkkiä hänen takaa syöksähti suuri virta, kuin tulva, joka peitti kaiken alleen. Sen jälkeen näkyi vain vettä niin kuin tsunamin pahimmassa vaiheessa näkyy.

Sitten kuva siirtyi toisaalle. Näin joen. Tunnelma oli lumoavan rauhallinen. Aurinko paistoi ja ilmapiiri oli tropiikinomainen. Joki oli leveä ja mahtava. Mielestäni joki muistutti etelän maissa olevaa eksoottisen isoa jokea. Ymmärsin joen olevan seurausta äsken näkemästäni tsunamista. Tiesin, että tuosta saarnamiehen takaa ryöpsähtäneestä tulvavirrasta oli muodostunut tämä näkemäni lumoavan kaunis virta mahtavine maisemineen ja auringonpaisteineen. Joki virtasi tässä vaiheessa hiljalleen. Ei mitenkään vauhdilla.

Sitten näin joessa jotain. Näin lautan, jossa makasi ihminen. Lautta oli mielestäni puista tehty klassinen tukkilautta, jollaisia näkee esimerkiksi vanhan ajan sarjakuvissa. Siinä makaava ihminen ei ollut hädissään. Hän lepäsi. Ja vielä enemmän. Hän näytti liikkumattomalta ja täysin rennolta. Hän ei ollut huolissaan mistään. Aivan kuin hänet olisi huumattu johonkin tilaan. Hän oli aivan liian liikkumattoman näköinen maatessaan selällään auringonpaisteessa ja hiljalleen virtaavassa joessa.

Yhtäkkiä katseeni siirtyi muualle jokeen. Näin, miten joessa oli muitakin lauttoja. Niillä makaavilla ihmisillä oli sama asento ja he olivat kaikki yhtä elottoman ja lumotun sekä huolettoman oloisia. Ja he kaikki kulkivat virran mukana samaan suuntaan. Ymmärsin intuitiivisesti, että näitä lauttoja oli hyvin paljon.

Sitten katseeni siirtyi virran loppupäähän. Siellä oli valtavan suuri vesiputous, jonka alaosaa ei näkynyt. Se oli kuin kuoleman putous, joiden kuohut peittivät alleen kaiken. Oli kuin vesiputous olisi ollut pohjaton loppu tuolle joelle. Siihen tuo virta loppui. Valtaviin kuohuihin, joiden loppua ei näkynyt.

Ymmärsin heti, että nuo lautoissa makaavat lumotun näköiset ihmiset tulevat kuolemaan pian, ellei joku saa heitä hereille. He ovat matkalla suureen tuhoon, ellei joku pysäytä heitä ja ravistele heitä tajuihinsa. Vaikka he lepäsivät, olivat rentoina sekä lumoutuneina kauniissa ympäristössä, he olivat matkalla kohti kuolemaa. Heillä oli rauha, mutta kyseessä oli petollinen ja väärä rauha, joka tuhoaisi heidän koko elämänsä lopullisesti, ellei joku herättäisi heitä. Siihen kuva loppui.

Selitys

Kun kuva loppui, halusin sille selityksen. Ihmeellistä oli, että se annettiin minulle sisäiseen maailmaan heti kuvan jälkeen. Koin, että selitys alkoi muodostumaan sanoina ja ymmärryksenä välittömästi kuvan jälkeen. Mieleeni tuli kaksi Raamatunkohtaa, josta selitys lähti liikkeelle:

Paavali puhuu, miten hän julistaa kaikille: parannusta ja kääntymystä Jumalan puoleen, ja että he tekisivät parannuksen soveliaita tekoja (Apt. 26:20)

Johannes Kastaja myös sanoi samaa: Tehkää sentähden parannuksen soveliaita hedelmiä (Matt. 3:8)

Koen, Siioniin on tulossa lumoavan ja pettävän kaunis opetus tai oppi rakkaudesta ja armosta. Tämä tapahtuu mahdollisesti jonkin tietyn pastorin tai yhteisön kautta. Erityispiirteenä siinä tunnustetaan synnit ja myönnetään ihmisen syntisyys hyvin rehellisesti, mutta syntejä ei hylätä vaan jäädään niiden valtaan. Kaikki jää vain puheeksi. Kaikki jää vain toteamukseksi, että olemme syntisiä. Ja sen sanotaan riittävän. Sitten tulee esiin armo, joka puuduttaa ihmisen omantunnon uskomaan kaiken olevan hyvin ennen kuin ihminen on tehnyt parannuksen ja lähtenyt parannuksen tielle hylkäämään syntejään.

Tässä opissa lihan himojen vallassa olevalle ihmiselle tuodaan lääkkeeksi armo, joka ei muuta sydäntä eikä paranna synnin vammaa. Siinä annetaan lääkkeeksi jonkinlainen humanistinen evankeliumi, joka hellii ihmisen lihaa eikä anna sille kuoliniskua Jeesuksen ristintyön kautta. Ja tämä väärä evankeliumi huumaa ja puuduttaa ihmisen omantunnon tunnottomaksi synnintunnolle, joka ajaisi ihmisen todelliseen parannukseen ja Jeesuksen veren vapauttavan voiman alle. Ihmiselle tarjotaan ikään kuin kipulääkettä tappavaan syöpään sen sijaan, että hänet ohjattaisiin Taivaallisen Kirurgin leikkauspöydälle parannettavaksi. Ja nyt hän on kuin huumattuna tuon humanistisen rakkaus-evankeliumin voimasta. Hänelle on sanottu "Lepää armossa!", mutta todellisessa se lepo on väärää lepoa synnin unessa. Jeremian aikana väärät profeetat täyttivät kansan väärällä rauhalla sanoen "rauha, rauha", vaikka rauhaa ei ole. (Jer. 6:14) Nyt näille virran mukana meneville ihmisille on käynyt täysin samoin. He ovat suuren petollisen virran eksyttämänä matkalla kohti lopullista tuhoa, elleivät he herää ajoissa lumotusta tilastaan. He luulevat virtaa Jumalan armonvirraksi, vaikka se vie heitä kohti kuolemaa.

Tässä opissa parannus koetaan ahdistavana ja lakihenkisenä taakkana. Se selitetään pois lausahduksilla "Olemme kaikki syntisiä. Emme pysty Raamatun mukaan koskaan elää täydellisesti. Ei voi aina puhua vain yhdestä synnistä, kun on paljon muitakin syntejä. Parannus on vain Jumalan puoleen kääntymistä. Tule vain Jeesuksen luokse." Näillä osatotuuksilla selitetään pois ihmisen vastuu tehdä parannus syntielämästä ja muuttaa elämänsä suunta. Heille annetaan ymmärtää, että synneistään elävä ihminen saa kääntyä Jumalan puoleen ja aivan kuin voi jäädä syntiensä valtaan, koska "armo on niin suuri emmekä me pysty koskaan täyttämään täysin Jumalan tahtoa". Niin. Tämä oppi ei tunne sitä totuutta, että Jeesuksen luokse tultaessa valta sisäisessä maailmassa vaihtuu. Vanha ihminen luovutetaan kuoleman valtaan ristille, ja Jeesus astuu Herraksi ja Hallitsijaksi heikon ihmisen elämässä. Tällöin hallitsijana ei voi olla synti. Jeesus vapauttaa synnistä (Matt. 1:21) eikä yksikään Hänessä pysyvä ja Hänestä syntynyt voi elää synnissä (1. Joh. 3:6,9) Maailmankaikkeuden suurimman voiman astuessa synnin orjan Elämän Herraksi, kaikki kahleet totisesti murtuvat. 

Jumalan armo siis ei koskaan vaikuta synnissä elämistä. Se ei vahvista synnissä elävän käsiä. Pornon orja ei voi vedota heikkouteensa. Uudelleenavioituja ei voi vedota armoon ja tehdä vastoin Jumalan sanaa. Veronkiertäjä ei voi vedota armoon ja elää petoksessa. Maailmaa rakastava Netflixin tai mammonan perässä juokseva ei voi sanoa, että minulla ei ole aikaa Jumalalle. Armo ei koskaan kasvata ihmistä tähän suuntaan. Armo on dynaaminen voima, joka vapauttaa synnistä. (Room. 6:14) Jos näin ei ole, on kyseinen armo hylättävä ja etsittävä Raamatusta totuudellinen armo, jonka edellä käy aina parannuksenteko ja sitä seuraavat parannuksen soveliaat teot.

Parannuksen soveliaat teot eivät ole lain tekoja. Ne ovat luonnollista seurausta siitä, että ihminen  pelästyy syntejään ja näkee niiden kadottavat hänen. Pornon orja pelästyy ja katkaisee kaikki nettiyhteydet ja pakenee himoa. Maailmaa rakastava ihminen järjestää elämänsä tärkeysjärjestyksen uudelleen ja alkaa etsiä Herraa, varaamaan Hänelle aikaa. Veronkirtäjä lopettaa valheessa ja alkaa rehelliseksi. Ja eronnut ei mene uusiin naimisiin vaan pysyy yksin tai sopii puolisonsa kanssa. Parannusta, mielenlaadun muutosta, seuraa aina teot. Parannusta seuraa muutos. Ja tuon muutokseen Jumala on valmis antamaan kaiken voima-arsenaalinsa avuksi, jos ihminen vain on valmis lähtemään parannuksen tielle.

Näinä viimeisinä aikoina meidän tulee tarkata valvovalla mielenlaadulla elämäämme. Jeesus vapauttaa kaikesta synnistä ja lihallisuudesta, jos vain olemme valmiit tekemään parannuksen. Sitä varten Hän tuli.

Sen tähden meidän tulee yhä tarkemmin pitää kiinni siitä, mitä olemme kuulleet, ettemme vain joutuisi virran viemiksi. (Hepr. 2:1)

Amen.