Sosiaalinen media on oiva evankeliumin levitysväline. Sitä kautta voi muutamassa hetkessä jakaa evankeliumia jopa tuhansien ihmisten nähtäväksi ja kuultavaksi. Varsinkin moniin suljettuihin maihin, joihin ei voi mennä, media toimii suurena työkaluna ihmisten saavuttamiseen evankeliumilla.
Sosiaalisella medialla on kuitenkin omat vaaransa. Muutaman vuoden aikana on syntynyt eräs ilmiö, josta ei vielä ole uskallettu paljoa puhua. Uskon, että tämän ilmiön haittavaikutukset tulevat esiin vasta joidenkin vuosien päästä suuremmin. Haluan tuoda sinulle, lukijani, esiin muutamia ajatuksia sekä jakaa eräitä huolenaiheita, joita some-kulttuuri on vaikuttamassa Suomen kristittyjen keskuudessa.
Jotkut some-paimenet
He osaavat käyttää taitavasti mediaa hyväkseen. He ovat usein itse nostaneet itsensä määrätynlaisen ylivalvoja rooliin. Heillä ei ole takanaan raamatullista vanhimmistoa tai paimenuutta, joille he ovat vastuussa puheistaan ja teoistaan. Heidän taustallaan ei vaikuta se Kristuksen asettama seurakuntajärjestys, joka luo turvalliset ja terveet puitteet toimia Jumalan valtakunnassa. Paimenuus on asia, joka vaatii nöyryyttä. On oltava tarpeeksi nöyrä, jos myöntää tarvitsevansa paimenta ja hengellistä auktoriteettia. Se varjelee ja suojelee ihmistä paisumiselta ja harhaan menemiseltä. Se ei tietenkään ole ehdoton tae eksymisen ehkäisemiseksi, mutta se on kuitenkin Jumalan asettama järjestys ja suuri siunaus meille jokaiselle.
Nyt some-aikana taitava ja älykäs Raamattua tunteva ihminen voi ottaa itselleen kuitenkin tälläisen ylipaimenen roolin ilman auktoriteettia. Some-kenttä on avoin tanner kenelle tahansa älykölle, joka haluaa tuoda omia näkemyksiään esille. Pikkuhiljaa hän löytää sanomalleen kaikupohjaa samanhenkisistä ihmisistä, ja näin alkaa muodostua paimenen ja paimennettavan suhde.
Taustalla vaikuttaa usein se ajatus, että kristikunta on niin täynnä ekstystä, että tarpeeksi hyviä seurakuntia ei enää ole. Kaikista seurakunnista löytyy heidän mielestään niin paljon epätäydellisyyttä ja epäraamatullista toimintaa, että on parempi valita hengellisen irtolaisen tie kuin Raamatun asettaman paikallisseurakuntamallin mukainen tie. Unohdetaan se totuus, että Jeesus käski kynttilän loistaa lampunjalassa. Ja vasta siinä se näyttäisi valoa pimeyteen. Lampunjalka tarkoittaa Ilmestyskirjan 1. luvun mukaan paikallisseurakuntaa. Huom! Ei universaalia seurakuntaa tai kansallista kirkkokuntaa vaan paikallista, jossain päin kaupunkia kokoontuvaa, paikallisseurakuntaa.
Isoissa kaupungeissa on hyvä, että näitä terveitä paikallisseurakuntia olisi useissa kaupunginosissa, jos mahdollista. Esimerkiksi Pariisissa ei yksi seurakunta kykenisi vastaamaan miljoonien ihmisten hengelliseen tarpeeseen. Miljoonakaupungissa logistiset ongelmat tulevat nopeasti eteen, jos siellä on vain yksi seurakunta.
Kirkkain valo
Takaisin eräisiin some-paimeniin.
Joskus joidenkin some-paimenten taustalla voi olla oma kokemus eksytyksestä ja syvä pettymys siihen, ettei heille ole annettu heidän haluamaansa asemaa paikallisseurakunnissa. Siksi on valittu mielummin irtolaisen tie ja some-alusta, jossa ei tarvitse olla "eksyksissä olevalle vanhimmille" alamainen. Tämä pettymyksen aiheuttama trauma on usein todellinen.
Nyt kuitenkin heiluri on heilahtanut toisesta äärilaidasta toiseen. Eksytystä nähdään joka puolella. Itse asiassa kristikunnasta ei löydy enää juuri mitään paikkaa, jossa ei ole jotain vikaa. Merkille pantavaa on, että some-paimenet usein ovat ottaneet itselleen valtuudet tuomita harhaoppisiksi lähes kaiken. Ja heitä vastaan ei voi nousta. Jos joku erehtyykin nousemaan, he tekevät julkisen häpäisyn YouTubessa tai muussa sosiaalisessa mediassa kyseisen ihmisen toiminnoista ja puheista. Tuo ihminen ryöpytetään ja halvennetaan niin perinpohjaisesti, että kukaan muu ei uskalla nousta enää vastustamaan kyseistä some-paimenta. Eihän kukaan halua joutua nolatuksi ja saada harhaoppisen ihmisen leimaa koko kristikunnan edessä otsaansa.
He ovat luoneet itsesensuurin kulttuurin. Kukaan ei halua nousta julkisesti some-paimenia vastaan, koska he eivät halua saada omasta naamastaan julkista häpäisyvideota someen. Ja varsinkaan valheellista häpäisyvideota, joka on tehty "leikkaa liimaa" periaatteella yhdistelemällä irti asiayhteydestä otettuja sanoja, jotka on tarkoituksella ymmärretty väärin.
Ylpeyteen vetoava liike
Tämmöisessä tapauksessa itse itselleen otetun palvelutyön pääpaino on harhaopeissa. Ja tuo harhaoppien ja eksytysten jatkuva märehdintä vetoaa erityisesti ihmisessä asuvaan luontaiseen ylpeyteen, oikeassa olemisen tarpeeseen, joka nostaa heidät siihen harvojen jäännösten luokkaan, joilla on kirkkain näkökyky. On muodostunut some-yhteisö, joka näkee kirkkaiten ja parhaiten.
He saavat lisää bensaa liekkeihinsä toisistaan ja toisilta saaduista kehuista. On muodostunut eriseura, lahko, joka toimii somessa. He näkevät eksytystä, lahkoja, kultteja ja harhaoppeja kaikissa muissa, mutta eivät itsessään, koska heidän oma tulkintansa on oikea. Ja heidän ylipaimenensa pitävät voimakkailla some-päivityksillä huolen siitä, että "harhaoppiset" saavat kuulla kunniansa ennen kuin he ovat edes suutaan avanneet.
Kuitenkin tilanne on mitä vaarallisin, koska kukaan ei kontorolloi näiden some-paimenten opetuksia. He puhuvat mitä tahtovat, eikä heillä ole mitään kontrollia. Ei ole auktoriteettia. Ei paikallisseurakuntaa, joka ohjaisi ja jonka vanhimmistolle oltaisiin vastuussa. Paisuminen on alkanut, eikä sille löydy rajoja internetin suuressa maailmassa. Tämä on täysin epäraamatullinen tie toimia. Uusi Testamentti tuntee paikallisseurakunta käsitteen, jonka sisältä Jeesus itse nostaa jäsenet oikeille paikoilleen. Hän vaikuttaa sen, että talentit paljastuvat ja tulevat oikeaan käyttöön. Se on Jumalan väkevä käsi, jonka tulee nostaa ihminen seurakunnan keskellä siihen asemaan, johon Hän asettaa. Niin Hän on aina toiminut. Hän toimii paikallisseurakuntansa kautta ja Hän asettaa opettajat ja paimenet. Nöyrän ihmisen ei tarvitse kuin rukoillen odottaa ja Herra on se, joka nostaa hänet. Nöyrän ihmisen ei tarvitse ottaa paikkaansa lihan käsivarrella eikä käyttää kyynärpäitään.
Juoksupojat
"he tahtovat eristää teidät, että teillä olisi intoa heidän hyväksensä." (Gal. 4:17)
Monet some-paimenet näykkivät korppikotkien tavoin kaikista seurakunnista kaiken lihan, minkä irti saavat. Hehän eivät kykene usein evankelioimaan ympärilleen omia uskoontulleiden joukkoa vaan heidän toimintansa perustuu nuorien uskovien haalimiseen ja kalasteluun muista seurakunnista. He repivät seurakunnista väkeä erilleen oman oppinsa pauloihin. Olen nähnyt surullisia esimerkkejä tästä liian monta. He ovat usein uskossaan hyvin nuoria ja juurettomia.
Nämä nuoret, some -paimenen juoksupojat ja saaliit, ovat usein jo valmiiksi juurettomia ja erottelukyvyttämiä. Siksi he nielevät some-paimenten syötin helpoiten. Ja some-paimenet tekevät näistä nuorista uskovista omien videoiden, podcastien tai kirjoitusten levittäjiä. Nämä vilpittömät nuoret kuvittelevansa levittävänsä Jumalan valtakuntaa, vaikka heidät onkin valjastettu some-paimenen juoksupojiksi tai ajokoiriksi.
Heihin vetoaa some-paimenten näennäinen nöyryys ja lipevä sovinnaisuus. Mutta niellessään yhden opinkappaleen he ovat jo nielleet syötin kokonaan, vaikka eivät edes huomaa sitä.
Turvallisimmilla vesillä näyttää olevan ne nuoret uskovat, jotka ovat tulleet uskoon jo alunalkaen terveessä paikallisseurakunnassa. He haistavat some-paimenissa olevan mädän usein kaukaa jo syntymälahjana.
Irtolaisia oli Raamatussakin
Hyvä ystäväni löysi Raamatusta pointin irtolaisista. Niitä oli liikkeellä Paavalinkin aikana.
Korinttolaiskirjeessä puhutaan siitä, miten seurakuntaan saattaa tulla opetuksesta tai uskosta osattomia. (1Kor.14:23)
Opetusta saamaton on eritelty eri ihmisryhmäksi kuin uskosta osattomat. He ovat sellaisia, jotka tulivat vieraina seurakuntaan, mutta eivät olleet uskosta osattomia. He olivat irtolaisia, jotka eivät olleet seurakunnan jäseniä. He kylläkin olivat uskossa ja Korinttin kaupungissa asuvia ihmisiä, mutta eivät jostain syystä kuuluneet paikallisseurakuntaan.
Aina siis on ollut hengellisiä irtolaisia. Mutta nyt some-maailma, ja siellä repivää työtä tekevät paimenet, ovat nostaneet irtolaisuuskulttuurin aivan toiselle tasolle sosiaalisen median näkyvyyden kautta. Heidän toiminnaastaan on tullut suoranainen vitsaus ja seurakuntaa hajalle repivä työkalu aikamme oppisekamelskan keskelle.
He eivät kaihda keinoja. Pahimmillaan he uhkaavat heitä arvostelevia ihmisiä sairauksilla ja hengen poislähtemisellä. Siksi herkkäsieluiset ihmiset eivät uskalla nousta näitä pelottelevia some-paimenia vastaan. Näin he nostavat itsensä kaiken arvostelun yläpuolelle toisin kuin Raamattu opettaa.
Hiomattomat
Rauta rautaa hioo, ja ihminen toistansa hioo. (San. 27:17).
Jumala on sallinut seurakuntiin vaikeita ihmisiä hiomaan meitä. Mikään ei kasvata ihmistä niin kuin vaikeat ja äkkiväärät ihmiset. Se, jos mikä, kasvattaa ihmisen luonnetta ja saa Hengen hedelmille mahdollisuuden ilmetä meissä.
Sosiaalisessa mediassa olevat some-paimenten fanittajat ovat usein hengellisiä irtolaisia, joilla ei ole ketään ympärillään hiomassa. Monet eivät ole kestäneet seurakuntien epätäydellisiä ja vaikeita ihmisiä, ja siksi he ovat valinneet helpomman tien. Ja tuo tie on sellainen, jolla ei kasveta vaan paisutaan. Paisutaan sellaisten saarnojen äärellä, jotka itse valitaan Youtubesta tai muualta. Saarnat voidaan valita kuin Film Townin hyllyltä tai Netflixistä. Valitaan se puhe, mikä sillä hetkellä tuntuu mukavalta. Kuunnellaan sitä, mitä halutaan kuulla eikä sitä, mitä pitäisi kuulla. Tämä on korvasyyhyyn saarnaamisen toinen ääripää. Herkutellaan harhaoppivideoilla ja eksytysklipeillä sen mukaan, mikä kutittaa omaa oikeassa olemista mahdollisimman mukavasti.
Silloin ei annetta Herralle sitä mahdollisuutta, että Hän saattaisi seuraavana sunnuntaina puhua saarnaajan kautta jotain, mitä en ole edes ajatellut. Ei anneta Herralle mahdollisuutta paikallisseurakunnan päiväkokouksessa puhua juuri minulle ehkä sellaista, mitä en halua kuulla.
Luullakseni korona-aika on ainostaan voimastanut ja vauhdittanut tätä some-lahkolaisten irtolaisuutta ja vauhtia kohti suurempaa erityneisyyttä kauemmas pois paikallisseurakunnista.
Asenne
Ylipäätään tällainen vääränlainen asenne kuunnella saarnoja on farisealaista. Fariseukset olivat Jeesuksen luona vain siksi, että saisivat Hänet sanoistaan kiinni. He etsivät Jeesuksesta vikoja. He näkivät tämän uuden, puskista nousseen opettajan, vaarallisena eksyttäjänä. He seurasivat Häntä vain löytääkseen Hänesta jonkin harhaopin tai väärä sanan. Kun on tällainen asenne, pelkään, että Jumala jättää ihmisen ylpeytensä valtaan. Hän voi toki armossaan painaa pään lokaan ja nöyryyttää, mutta se on suunnatonta armoa.
Jumala on ylpeitä vastaan. Hengellinen ylpeys on kaikista salakavalin synti maailmassa. Sitä harvoin huomaa. Tai sitä ei edes tahdo huomata, koska mikään maailmassa ei ole niin nöyryyttävää kuin huomata olevansa ylpeyden vallassa oleva ihminen. Usein muut näkevät sen, mutta itse ei näe.
Jeesus ei koskaan kuitenkaan erehtynyt opetuksissaan, mutta me erehdymme. Sillä monessa kohden me kaikki hairahdumme. (Jaak. 3:2) . Näin Jaakob kirjoittaa. Siksi on hyvä olla armollinen saarnaajillekin. Ei ole helppo paikka viikosta toiseen julistaa Sanaa. On helppo löytää jokin puolikas lauseen pätkä jokaisen saarnasta ja repostella sillä, kun saarnaajalla tuli lipsautettua väärä sana. Sanoja ei saa vedettyä takaisin, jos ne äänitetään eetteriin. On todella pelottavaa ajatella, että Internetin ääressä on joukko ihmisiä odottamassa, että saisi sanoista kiinni suurennuslasin alle joutuneen saarnaajaraukan. Kun sitten löytyy epätäydellinen lausahdus, ollaan kuin metsästäjät paikalla ampumassa alas saarnaajan mainetta.
Meistä ei kukaan uskalla mennä saarnatuoliin, jos joutuu tällaisen vainon kohteeksi. Meidän puheistamme saa leikattua ihan mitä vaan irti, jos otetaan lause täältä ja toinen tuolta, ja yhdistellään sitten niitä ja laitetaan julkiseen jakoon. Se on hirvittävä vääryys, jos tällä tavalla pilataan Jumalan miesten maine julkisesti. Mitä luulet Jumalan ajattelevan siitä? Hän toimii vajavaisten astioidensa kautta. Jeesus oli ainut, joka ei koskaan opettanut väärin tai lipsauttanut epätäydellisesti ilmaistuja lauseita.
Fariseukset toki löysivät Jeesuksesta niin paljon väärää, että ristiinnaulitsivat Hänet. Uskonnollinen kenttä ei siis ole muuttunut vuosituhansien aikana paljoakaan tältä osin. Herran palvelijoiden ristiinnaulitsemiset eivät nykyään aina tapahdu oikeussaleissa. Se tapahtuu usein nykyään somessa.
Lopuksi
Maassamme on eksytystä, torontolaisuutta, menestysteologiaa, uusapostolisuutta, väärää ylistystä ja kaikkea muutakin väärää. Siitä on hyvä varottaa. Minäkin teen tarpeen tullen niin. Ja joissain harvoissa tapauksissa, jos esimerkiksi menestysteologia tai torontolaisuus on vallannut koko seurakunnan vanhimmistoa myöten, on parempi vaihtaa Sanalle uskolliseen seurakuntaan. Mutta kiitos Jumalalle, hyviä seurakuntia on vielä monia.
Nyt on kuitenkin kyse siitä, että on syntynyt internetin sisällä lahkoa-muistuttava ihmisten joukko, joita jotkin some-paimenet ohjaavat opetuksillaan. Pelkään, että tuo joukko on johdettu osittain tai kokonaan harhaan siinä määrin, ettei se uskalla avoimin mielin enää mennä raittiisiin ja terveisiin seurakuntiin, kun lähes kaikissa on jotain vikaa. Heiltä on tällä tavalla suljettu mahdollisuus kasvaa sen seurakuntasalaisuuden keskellä, jonka Jumala on luonut jokaista kristittyä varten.
Usko minua, Suomessa on vielä hyvin paljon terveitä seurakuntia, joiden keskellä sinäkin saat kasvaa epätäydellisten ihmisten hiomana Jumalan antamaa kasvua. Kun nöyrryt paikallisseurakunnan paimenuuden alle, niin kuin Raamattu opettaa, Jumala sinut ajallaan tulee varmasti nostamaan siihen asemaan, johon Hän sinut on tarkoittanut.
Muista, että Ilmestyskirjan alussa ylösnoussut Jeesus käyskenteli Efeson, Pergamonin, Smyrnan, Tyatiran, Sardeen, Filadelfian ja Laodikean seurakuntien lampunjalkojen (=paikallisseurakunta) KESKELLÄ. Niin. Epätäydellisten ja vajavaisten, jopa harhaoppisiakin ihmisiä jäseninään pitävien, paikallisseurakuntien keskellä oli Jeesus Kristus. Teet hyvin, jos sinäkin menet sinne. Olet silloin siellä, missä Jeesuskin on. Saat olla silloin täydellisen Jeesuksen kanssa muidenkin epätäydellisten ihmisten kanssa.
Lopuksi kysyn sinulta suoraan erään kysymyksen. Vastaa itsellesi Jumalasi edessä, ketkä ovat ne vanhimmistoveljet, jotka kaitsevat sieluasi ja joille olet vastuussa? Mikä on se paikallisseurakunta, johon kuulut ja johon sinut on siunattu? Jos nämä puuttuvat, tee parannus palaa harharetkiltäsi takaisin Hyvän Paimenen lammastarhaan. Hän ei halua, että laiminlyöt OMAN seurakuntasi kokousta. (Hepr. 10:25)
