lauantai 24. helmikuuta 2018

Uskovainen mies vääryyden siteissä

Jokunen päivä sitten minulle kirkastui Raamatusta eräs vakava esimerkki, jonka tahdon jakaa sinulle. Rukoukseni on, että se voisi toimia jollekin aivan kuin peilinä, joka näyttää sydämen tilan. Kuin miekkana, joka tunkee läpi sydämen vääriin ajatuksiin ja aivoituksiin tuomiten ne Jumalan Hengen avulla. Minulla ei ole valtaa tuomita ketään, mutta Jumalan Sana tekee sen, kun Pyhä Henki ottaa Sanan käyttöön ja tekee omia harkittuja miekan pistoja ihmisen arimpiin paikkoihin sydämen sopukoissa. (Hepr. 4:12)

Eräs uskovainen mies

Apostolien tekojen 8. luvussa on kuvaus eräästä merkillisestä miehestä. En nyt kuvaile miehen koko hengellistä ja ulkoista profiilia vaan nostan esiin eräitä vakavia yksityiskohtia hänestä, jotka asettavat aikamme seurakuntalaiset itsetutkiskelun paikalle.

Tuo juutalainen mies, Simon, kuuli evankeliumin julistuksen evankelista Filippoksen suusta. Hän kuuli sanoman Jeesuksesta ja uskoi sen muiden samarialaisten kanssa. Hyvin pian hän ajautui muiden uskovien kanssa kasteen hautaan ja lähti seuraamaan Filippoksen toimintaa.

Simonin kohdalla toteutui näennäisesti Jeesuksen antama lähetyskäsky "joka uskoo ja kastetaan, pelastuu..". Mutta pelastuiko hän? Pelastuminen sisältää ehdottomasti vapautumisen synnin kahleista. Luukkaan evankeliumissa lähetyskäskyssä apostoleille ilmoitetaan, että "parannusta syntien anteeksisaamiseksi Hänen nimessään on saarnattava kaikille.."

Simon kulki seurakunnan mukana. Hän oli nyt osana yhteisöä, joka palveli Herraa ja otti ensi askelia pelastuksen tiellä.

Jerusalemista saapui kuitenkin eräänä päivänä Pietari. Hän tuli Hengen voimassa opettamaan Pyhällä Hengellä täyttymisestä. Tullessaan Simonin kohdalle, hän sanoi profetaalisessa Hengessä jotain murskaavaa Simonin elämästä.

Hengen miekka pistää Simonia

Ensinnäkin Pietari ilmoitti Simonin olevan matkalla helvettiin, koska hänen sydämensä ei ollut vilpitön Jumalan edessä. Toiseksi Pietari Hengessä ilmoitti Simonin olevan kiinni vääryyden siteissä. Pysähdytäänpä hetkeksi tähän. 

Simon oli Jumalan edessä vilpillinen mies. Hän ei ollut missään vaiheessa tehnyt parannusta. Hän ei ollut kokenut myöskään sen vuoksi vapautusta synnin kahleista. Hän oli kiinni synnin siteissä. Ja juuri nuo synnin siteet estivät häntä pääsemästä pelastukseen ja vapauteen.

Simon oli kyllä uskonut järjellään Jeesukseen. Hänet oli kastettu. Mutta hän ei ollut tehnyt parannusta. Hän ei tahtonut päästää irti tietyistä synneistä. Hänen kääntymyksensä oli ainostaan sielullinen ja älyllinen kääntymys muiden peesissä. Ja koska sydämessä oli halu pitää kiinni synnistä, Jumala ei voinut uudestisynnyttää häntä. Simon oli käännynnäinen. Ei todellinen Jumalan lapsi. Hänellä oli synnin suhteen muuttumaton sydän. Hän ei ollut uusi luomus. Vanhaa ihmistä oli vain hieman jalostettu nänneisen kristillissyyden kulisseilla. Ja tuloksena oli vääryden siteissä oleva uskovaisen näköinen kastettu mies, joka oli matkalla helvettiin.

Usko on kuuliaisuutta

Uskoon liittyy aina kuuliaisuus Jeesuksen sanoja kohtaan. Ilman sitä Jumalan viha pysyy ihmisen yllä. (Joh. 3:36) Simon olisi voinut selitellä olevansa heikko ja vajavainen sekä lankeevainen ihminen. Hän olisi voinut mennä sen taakse. Mutta Pietarin sanat olivat niin terävät, että Simon riisuttiin aseista. Kukaan nimittäin ei voi mennä heikkoutensa taakse. Kristus on vahvempi kuin heikkoutemme ja voittaa ne uudestisyntyneen ihmisen elämässä. Raamatun mukaan Jumalan Pojan vapauttama ihminen on lapsi, ja siksi hän ei voi olla enää orja. (Gal. 4:7) Kristus on Golgatalla voittanut synnin kahleet ja siteet. Siksi on Golgatan työn halventamista väittää, että synnin siteissä olevana voi olla Kristuksen oma. Synnin Voittajan omana ei voi olla kiinni vääryyden siteissä. Poika on se, joka tekee synnin orjan vapaaksi. (Joh. 8. luku)

Simonin kohtalo

Simon ei perimätiedon mukaan kuitenkaan tehnyt parannusta. Hän ei tahtonut murtua aidosti Pietarin kautta tulleen Jumalan Hengen ilmoituksen alle. Hän ei tahtonut sydämestään irrottautua vääryyden siteistä. Ehkä hän piti Pietaria lakihenkisenä. Ehkä hän turvasi armoon ja uskoonsa. Mutta mitään armoa ei ollut, koska pimeydessä elävällä ihmisellä ei ole yhteyttä Jumalaan (1.Joh.1:1-7). Mitään pelastavaa uskoa ei ollut, koska Jumalan Pojan usko vapauttaa synnistä. (Room. 6:14, Gal. 2:20-21) Hänen uskonsa oli vain älyllistä totena pitävää uskoa, joka ei ollut peräisin taivaasta vaan omasta päästä. Hänen armonsa oli irstautta. Hän ei ollut Jumalan lapsi vaan perkeleen lapsi, koska hänen himoja Simon tahtoi noudattaa. (Joh. 8:44)

Entä tänään?

Ystäväni, on mahdollista uskoa ja mennä kasteelle, ja silti olla ilman pelastusta. Niin oli alkuseurakunnan aikana ja niin on nytkin. Ilman aitoa parannusta ja kääntymystä pois synneistä, sinulla ei ole mitään osaa taivaaseen. Lue vaikka Raamatun kolme viimeistä lukua. Ilman kokonaisvaltaista antautumista ja kuuliaisuutta Jumalan Poikaa ja Hänen sanojaan kohtaan, sinulla ei ole armoa vaan Jumalan viha ylläsi. (Joh. 3:36) 

Voit selitellä ja etsiä korvasyyhyyn irrallisia Raamatunpaikkoja. Varmasti löydät maastamme sadoittain pastoreita, jotka sanovat Jumalan ymmärtävän heikkouttasi ja armon riittävän. Raamattu kertoo, että heitä on kriskunta pullollaan lopun aikana: "Sillä aika tulee, jolloin he eivät kärsi tervettä oppia, vaan omien himojensa mukaan korvasyyhyynsä haalivat itselleen opettajia." (2Tim.4:3) Nämä pastorit sallivat pornoriippuvuudet, himoiten katselut ja veronkierrot. Ja heidät on helppo löytää. En puhu nyt luterilaisista palkkapapeista vaan vapaista suunnista löytyvistä pastoreista.

Mutta tuo kaikki heihin turvaaminen on typerää itsepetosta, jolla kartutat vain yllesi Jumalan vihaa tuomiopäiväksi. Luotatko ikuisen kohtalosi heidän muunnellun totuutensa ja irstaan armonsa varaan? Älä tee sitä vaan anna totuuden murtaan kerrankin sinut. Ole kerrankin rehellinen. On kyse sinun iankaikkisuudestasi.

Onko synti vaikea voittaa?

Ehkä mielestäsi synnin voittaminen on vaikeaa ja raskasta, koska olet yrittänyt kaikin voimin. Niin kuin laulu sanoo: "Joskus ehkä yhden himon voitin, mutta synnin orjaks silti jäin." Synnin voittaminen onkin mahdotonta uudestisyntymättömälle ihmiselle, joka taistelee omin voimin syntiä vastaan, jos edes taistelee. Kukaan ihminen ei ole vahvempi kuin synti. Uudestisyntymättömältä seurakuntalaiselta on mieletöntä vaatia pyhitystä ennen uudestisyntymää ja vanhurskautusta. Oletko koskaan kokenut niitä? Oletko vanhurskautunut? Jos olet, sen hedelmä on aina pyhitys (Room.6:22) eikä vuositolkulla synnissä rypeminen.  Ilman pyhitystä kukaan ei tule näkemään Herraa Heprelaiskirjeen mukaan. Vääryyden tekijät ei peri Jumalan valtakuntaa. (1.Kor.6:9)

Tämä kaikki on tänään tiukkapipoisuutta ja lakihenkisyyttä monissa seurakunnissa. Johannes Kastaja, Jeesus, Pietari, Jaakob ja Johannes olisivat kaikki tänään useissa seurakunnissa pannassa lakihenkisyyden vuoksi. Usein löytäessämme Raamatusta jotain liian syntisyyttämme tuomitsevaa kutsumme sitä lakihekisyydeksi ja heitämme sen pois. Turvaamme armoon, joka sallii pienet synnit. Emmekä edes usko ja tiedä, että armo todella vapauttaa ihmisen synnin orjuudesta. (Room. 6:14) Ensimmäinen merkki pelastuksesta ja Jeesuksen kohtaamisesta on vapautus synnistä, koska sitä varten hän tuli.

Tutki itseäsi

Niinpä niin. Pyydän sinua vakavasti miettimään, oletko kiinni Simonin lailla vääryyden siteissä? Usko ja kaste ei hyödytä sinua silloin millään tavalla. Eivät ne hyödyttäneet Simoniakaan. Simon oli kadotettu vääryyden siteittensä vuoksi. Emmekä me ole tässä asiassa poikkeuksia.

Mistä siis apu?

Mitä siis tehdä? Annetaan Pietarin vastata tähän: "Tee siis parannus ja käänny tästä pahuudestasi ja rukoile Herraa — jos ehkä vielä sinun sydämesi ajatus sinulle anteeksi annetaan." (Apt.8:22)

Onko tämä liian suuri hinta sinulle? Simonille se oli, eikä hän koskaan ilmeisesti päässyt sisälle autuuteen. Uskovana ja kastettuna hän kuoli vääryyden siteissä. Hinta vääryyden hylkäämisestä oli Simonille liian suuri. Oman elämänsä kadottaminen ei sopinut Simonille, vaikka se on Jeesuksen sanojen mukaan opetuslapseuden tinkimätön hinta. Vähempi ei riittänyt silloin eikä riitä nytkään. 

Mitä sinä teet pienten kullattujen vääryyden siteittesi kanssa, jotka ovat liian raskaita sinulle? Otatko Pietarin sanat varteen? Ne ovat ainoa mahdollsuutesi. Valinta on sinun.

4 kommenttia:

  1. Kiitos Timo hyvästä totuudellisesta opetuksesta.
    Saanko jakaa ja käyttää tätä tekstiäsi?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Herralle vaan. Aina saa jakaa.

      Poista
  2. Kiitos Timo hyvästä totuudellisesta opetuksesta.
    Saanko jakaa ja käyttää tätä tekstiäsi?

    VastaaPoista
  3. Ompa todella hyviä kirjoituksia, kiitos Herralle!
    Kirsi

    VastaaPoista

Kiitos kommentista ja palautteesta! Arvostan sitä suuresti.