Lankeaminen pois totuudesta

"Sillä Jumalan viha ilmestyy taivaasta kaikkea ihmisten jumalattomuutta ja vääryyttä vastaan, niiden, jotka pitävät totuutta vääryyden vallassa.." (Room. 1:18)

"..vaikka ovat tunteneet Jumalan, eivät ole häntä Jumalana kunnioittaneet eivätkä kiittäneet, vaan ovat ajatuksiltansa turhistuneet, ja heidän ymmärtämätön sydämensä on pimentynyt." (Room. 1:21)

Koko Roomalaiskirjeen 1. luku puhuu meille profeetallisen varoituksen tulevasta lankeemuksesta. Tämä lankeemus on asteittainen lankeemus pois Jumalan Sanan totuudesta. Lankeemus alkaa kompromisseista, ja se päättyy hirvittävien syntien yleiseen hyväksymiseen.

Vaihe 1

Paavali kirjoittaa, miten Jumalan viha ilmestyy taivaasta erityisesti niitä kohtaan, jotka pitävä totuutta vääryyden vallasta. Näiden ihmisten lankeemus lähteen liikkeelle sydämen tasolta, ja se koskee Jumalan sanan totuutta. Nuo ihmiset ottavat totuuden vääryyden valtaan. 

Erityisesti nämä ihmiset sanovat viisaita olevansa he ovat tyhmiksi tulleet. (Room. 1:22) Tässä on nyt kyse siitä, että tulevassa lankeemuksessa ihminen ottaa Jumalan asiat oman järkensä valtaan ja alkaa muuttamaan Jumalan totuutta. Ja tällä kaikella tulisi olemaan viisauden maine, mutta Jumalan silmissä kaikki olisi silkkaa tyhmyyttä.

Mistä siis on kyse? Olehan nyt hyvin tarkkana. Tämä aukeaa sinulle pian. Lue seuraava teksti tarkkaan:

"..ovat katoamattoman Jumalan kirkkauden muuttaneet katoavaisen ihmisen ja lintujen ja nelijalkaisten ja matelevaisten kuvan kaltaiseksi." (Room. 1:23)

Tässä profetoidaan evoluutioteorian tuleminen niiden keskuuteen, jotka alunperin ovat tunteneet Jumalan. Siinä Paavali sanoo Hengen vaikutuksesta, että nämä ihmiset ovat sellaista joukkoa, jotka ovat tunteneet Jumalan. He eivät ole siis "pystymetsästä" tulevia ummikkoja vaan niitä, jotka Raamatun mukaan tuntevat Jumalan.

Mutta nyt näiden ihmisten sydän on pimentynyt. He ovat tehneet maailman kanssa vaihtokaupat. He ovat vaihtaneet Jumalan totuuden valheeseen ja kunnioittaneet ja palvelleet luotua enemmän kuin Luojaa. (Room. 1:25) Ja nyt Luojan kuva on vaihdettu matelevien, lintujen ja nelijalkaisten kuviin. Huomaa nyt tarkkaan. Paavali puhuu nimenomaan tässä Luojasta. Hänestä, joka itse loi kuudessa päivässä taivaan ja maan ja kaiken, mitä niissä on. (2Moos.20:11) 

Nyt tämä luomistotuus on ensin vaihdettu valheeseen. Matelijat, linnut ja nelijalkaiset ovat tulleet tuon kuuden päivän luomistotuuden tilalle. Luoja on työnnetty totuutensa kanssa syrjään ja seurakuntiin on otettu vastaan ns. teistinen evoluutio ihmisviisauden nimissä. On saatettu tokaista "ei se ole pelastuskysymys". Itse en ole asiasta aivan varma. Jos vesitetään ensimmäinen Aatami, kuinka voisimme uskoa silloin täysin "toiseen Aatamiin"?

Tämä on paha Jumalan silmissä. Siinä on totuus vaihdettu valheeseen. Siinä on totuus otettu vääryyden valtaan. Siinä on Luoja vaihdettu eläinten kuviksi. Ja tällä kaikella on mitä kauheimmat seuraukset Jumalan seurakunnan keskellä.

Vaihe 2

Kun totuudesta on luovuttu, seurauksena on monia kauheita asioita. Roomalaiskirjeen 1:24-31 puhuu tästä. Kun totuudesta poistutaan, alkaa Jumalan kansan keskuudessa vinoutua aivan kaikki. 

Erityisesti tässä mainitaan seksuaaliset vinoutumat. Erityisesti mainitaan homoseksuaalinen käyttäytyminen, joka on Jumalan mukaan "häpeällinen himo". (Room. 1:26) Ja tämä on seurausta siitä, kun ihmisille ei kelvannut pitää kiinni Jumalan tuntemisesta (jae 28). Kun luovuttiin totuudesta, luovuttiin samalla myös Jumalan tuntemisesta. Ja Jumala jätti ihmiset tekemään häpeällisiä tekoja.

Tämä on tulossa nyt seurakuntiin. Kun seurakunnat ovat asteittain luopuneet Jumalan totuudesta, siitä seuraa vääjäämättä kaaos. Teistinen evoluutio, naisvanhimmuus, maailman kanssa flirttailut, liberaalin teologian ihannointi, inhimillisen viisauden ihannointi seurakuntaelämässä, puolisoiden vaihtaminen, avoliitot ja maailmallisuus ovat kuin lumipallona vyöryttämässä seurakuntaa kohti suurempaa lankeemusta. Ja tuo saastan lumipallo tuo mukanaan maailmasta jo paraikaa homoliikettä seurakuntiin rakkauden ja armon nimissä. Usko pois. Se tulee vyörymällä sisään, vaikka vanhurskasten jäännös vielä monin paikoin sitä pidätteleekin.

Totuudesta luopuminen tarkoittaa siis Jumalan tuntemisesta luopumista. Ja siitä seuraa kokonaisvaltainen luopumus seurakunnassa. (2Tess. 2. luku)

Vaihe 3

"... vaikka tuntevat Jumalan vanhurskaan säädöksen, että ne, jotka senkaltaisia tekevät, ovat kuoleman ansainneet, eivät ainoastaan itse niitä tee, vaan vieläpä osoittavat hyväksymistä niille, jotka niitä tekevät." (Room. 1:32)

"Ja me tiedämme, että Jumalan tuomio on totuuden mukainen niille, jotka senkaltaisia tekevät." (Room. 2:2)

Viimeinen vaihe totuudesta luopumiselle on yleinen hyväksyntä. Valheet ja synti tullaan hyväksymään seurakunnissa. Ihmiskunnassahan ne on jo hyväksytty, mutta näin tulee tapahtumaan seurakunnassa. 

Edellä mainituissa kohdissa näyttää siltä, että valheen yleinen hyväksyminen ja normalisointi on Jumalan silmissä pahempaa kuin lankeaminen. Ilmestyskirjan Tyatiran seurakunnan johtoa Jeesus nuhteli suvaitsevaisuudesta synnin suhteen.

Aina on ollut niitä, jotka luopuvat uskosta ja lankeavat pois. Mutta jos totuuden pylväs ja perustus, seurakunta, vaihtaa Luojan kuvan evoluutioon ja avioelämän normit homoseksuaalisuuden hyväksymiseen, se on todella paha asia Jumalan silmissä.

Vapaiden suuntien seurakuntien pastorit suosittelivat jo seurakuntiin SETAn materiaalia. Monet vapaiden suuntien pastorit tuntuvat flirttailevan homoliikkeen kanssa. On kyse siitä, että hyväksytään ja suvaitaan valhetta. Ja kun paimenisto tekee sen, se on Jumalan silmissä äärimmäisen paha asia. Edellä mainittu kohta (Room. 2:2) sanoo, että tuomio on oikeudenmukainen näille hyväksyjille (Room. 1:32).

Emmekö enää ymmärrä sitä, että Jumala ei ole suvaitsevainen Jumala synnin ja totuudesta luopumisen suhteen? Jumala ei anna hyväksyntää osatotuuksille ja valheelle, vaikka kaikki maailman pastorit tekisivät niin. Jumala ei luovu oman Sanansa totuudesta, vaikka jokainen ihminen maailmassa luopuisi siitä ja selittäisi sen omalla tavallaan.

Lopuksi

Jeesus sanoo: "Minä ylistän sinua, Isä, taivaan ja maan Herra, että olet salannut nämä viisailta ja ymmärtäväisiltä ja ilmoittanut ne lapsenmielisille. Niin, Isä, sillä näin on sinulle hyväksi näkynyt. (Matt. 11:25-26)

Sanoisin sinulle, joka flirttailet ihmisviisauden kanssa, ja otat Jumalan asiat ihmisviisauden kautta muokattaviksi: ole varovainen. Etsi Herraa ja ota vastaan totuus niin kuin pieni lapsi. Jumalan maailman suuret aarteet avautuvat nimenomaan lapsenmielisille. Se on Jumalan luoma järjestys, joka on ihmisen lihalle suuri kolaus. On paljon kunniakkaampaa olla viisas tohtori kuin koulua käymätön ja oppimaton kalastaja. Mutta juuri näille lapsenmielisesti totuuden uskoville opetuslapsille Jumala uskoi koko taivaan voiman varastot, jotka vaikuttavat vielä tänäänkin keskuudessamme.

Herätys tulee sinne, missä totuutta rakastetaan eikä käydä sen kanssa kauppaa. Meidän on löydettävä se Apostolien tekojen yksinkertainen lapsenomainen usko, jossa ei inhimillistetä Jumalaa eikä totuutta vaan otetaan se sellaisenaan vastaan. Sen ylle Jumala laskee siunauksensa.

Totuudesta luopuminen on sama asia kuin Jumalan tuntemisesta luopuminen. Siksi varoitan sinua leikkimästä valheella. Muokattu osittainen totuus on yhtä kuin valhe. Näin oli paratiisissa ja näin on loppuun asti. Käärme tarjoaa omaa totuutta, joka on usein lähellä oikeaa mutta silti valhetta. Ja juuri siksi se eksyttää.

Lucifer lankesi taivaassa. Aatami lankesi paratiisissa. Juudas lankesi Jeesuksen seurassa. Siksi se, joka luulee seisovansa totuuden perustalla, katsokoon, ettei lankea siitä pois.

Seurakunta vedenjakajalla

Ja suuri pelko valtasi koko seurakunnan ja kaikki ne, jotka tämän kuulivat... Eikä muista kukaan uskaltanut heihin liittyä, mutta kansa piti heitä suuressa kunniassa. (Apt. 5:11,13)

Tässä meille esitellään seurakunnan tehdasasetus: Jumalan pyhyyden ja pelon vaikutus seurakunnan keskellä.

Jumalan kirkkaus ja pyhyys olivat nimittäin palanneet Siioniin. Oli eletty vuosisatoja paikallaan polkevan uskonnollisen valtavirran laineilla, josta todellinen Elämä oli puuttunut. Nyt Jumala oli muuttanut kaiken kertaheitolla helluntaipäivänä. Pelkureista ja kieltäjistä oli tullut hetkessä kuolemaa uhmaavia veritodistajia, joiden elämää leimasi oman elämän kadottaminen ja sen asettaminen elävänä uhrina Jumalan uhrialttarille. Ja nyt näiden tyhjien astioiden ylle Jumalan taivas laski Kirkkautensa.

Herkkupalat

Me olemme valitettavan usein valtavan lihallisia ja länsimaisessa drive in-kristillisyydessä marinoituja helppoheikkejä, jotka poimimme Apostolien teoista herkkupalat ja markkinoimme niitä katteettomin perustein.

Apostolien salaisuus oli Jumalan Hengen voimassa, joka antoi opetuslapsille voiman puhua niin, että he joutuvat vainottaviksi. He puhuivat jokaisen saarnansa tietoisena siitä, että pyöveli voi koputtaa milloin vain olalle. Ja siitä huolimatta heidän sanomansa ei laimentunut! He juoksivat vankilasta vapauduttaan suoraan jatkamaan julkista julistustehtävää vielä suuremmalla rohkeudella kuin aikaisemmin. Sitä sai aikaan Jumalan Hengen voima. 

Jumala ei tehnyt heistä viihdyttäjiä, elämäntapakoutseja, tsemppareita tai pellejä vaan parannuussarnaajia, joiden sanoma viilsi ja raastoi kuulijoiden sydämiä. Heidän kokouksissaan kiristeltiin hampaita ja tultiin raivon valtaan. Mutta siellä vapauduttiin syntitaakoista ja koettiin todellinen uudestisyntymä.

Ei ihme, että perkele vihasi heitä. Ei ihme, että riivaajat pelkäsivät heidän saarnojaan. He eivät olleet Jumalan valtakunnan puolustusvoimat vaan hyökkäysvoimat, jotka ryöstivät saalista perkeleeltä. Heidän jälkenään syntyi itselleen, maailmalle ja synnille kuollut Jumalan seurakunta, jonka sisälle ei synnillä ollut jalansijaa. Sellainen seurakunta ei pidä sisällään hengailevia käännynnäisiä, joita salasynnit hallitsevat. Mistä tiedän tämän?

Synti paljastuu heti

Palataanpa tuohon Raamatunpaikkaan, josta lähdimme. Kaksi ihmistä oli tuomassa valheen, tekopyhyyden ja ahneuden sisälle Jumalan kirkkautta ja pyhyyttä täynnä olevaan seurakuntaan. Heillä molemmilla oli oma pieni salasynti, jota kenekään ei pitänyt tietää. 

Saatana oli pettänyt Ananiaan ja Safiran, ja nyt he olivat kuljettamassa troijalaisina hevosina syntiä tuohon seurakuntaan. Voi heitä! He eivät yrittäneet pettää ihmisiä eivätkä pastoreita vaan Jumalan Henkeä. Jumala itse toimi portinvartijana tuossa seurakunnassa. Ja tuloksen tiedämme. He menettivät hetkessä henkensä.

Tuloksena oli se, että seurakunnasta ei tullut matalankynnyksen seurakuntaa, jossa pastorit esittivät sirkustemppuja saadakseen ulkopuolisia tilaisuuteen. Ei totisesti! Suuri pelko valtasi kaikki. Ja tuo Jumalan pelko sai jokaisen jäsenen painautumaan yhä voimakkaammin kiinni totuuteen ja valvovaan mielenlaatuun. 

Ulkopuoliset ihmiset näkivät, että tuolla vaikuttaa itse Jumala. Ja se herätti kunnioitusta ja pelkoa. Ja ainutkaan ihminen ei ilman parannusta, itselleen kuolemista ja uudestisyntymä uskaltanut liittyä heihin. 

Tänään maailma nauraa meidän selkärangattomuudellemme, pelkuruudellemme ja kompromisseillemme. Alkuseurakunnassa maailmassa heräsi Jumalan pelko seurakunnan pyhyyden  ja arvovallan edessä. Jumalan pyhyyden läsnäolo herätti kunnioitusta heissä.

Me

Rukoilemme herätystä. Pyydämme Jumalalta lauluissa pyhyyttä ja Jumalan läsnäolon laskeutumista seurakunnan ylle. Ymmärrämmekö me oikeasti mitä se tarkoittaa? Olemmeko niin valheellisen irstaan armon sokaisemia, että kuvittelemme Jumalan muuttuneen suopeammaksi synnin suhteen kuin Ananiaan ja Safiran kohdalla oli?

Mitä luulet tapahtuvan keskiverto seurakunnassa tänään, jos Jumala laskisi tuon Apostolien tekojen kirkkauden sinne? Vastaa hiljaa mielessäsi. Mitä tapahtuisi vaimonvaihtajille, tekopyhille, pornon kanssa flirttaileville pastoreille, epärehellisille autokauppiaille, ahneille, maailmaa rakastaville ja harhaoppeja vaaliville seurakuntalaisille?

En halua mässäillä nyt vakavalla asialla lihallisesti vaan esitän tämän asian meille kaikille mitä suurimmalla vakavuudella. Olemmeko valmiita herätykseen? Jumalan tuomio alkaa meistä, jotka sanomme näkevämme ja omistavan valon ja elämän. Meiltä hän odottaa pyhyyttä ja vanhurskautta, koska Hän itse on pyhä ja vanhurskas. 

Ei kai vaan ole niin, että Hän ei voi laskea tuota pyhyyden kirkkautta keskellemme, koska emme kestäisi sen edessä? Ja kuitenkin mitä kauhein asia on se, että niin monissa seurakunnissa sen jäsenet johtajista lähtien voivat elää synnissä ja vaalia sitä. Ja mitään ei tapahdu! Ymmärrätkö mitä se tarkoittaa? Apostolien tekojen pyhyys ja kirkkaus  ovat poistuneet seurakunnasta! Ja me emme edes huomaa sitä halvan armon ja humanistisen valhe-rakkautemme alta, joiden kautta olemme luoneet itsellemme oman jumala-kuvan kultaiseksi vasikaksemme.

Ja kuitenkin. Jos meillä ei ole pyhyyttä ja kirkkautta Siionissa, meillä ei ole mitään. Ei ole kyse vain jostain ylemmän kristillisyyden tasosta vaan ainoasta todellisesta mallista, jonka Raamattu meille seurakunnasta esittää.

Uhri

Me olemme tämän sanoman edessä kaikista vakavimman kysymyksen äärellä. Kyse ei ole vaihtoehdosta vaan kyse on elämästä ja kuolemasta. 

Nyt on aika tehdä raamatullinen parannus. Ei sellaista kompromissi-parannusta, joka meille sopii. On aika tehdä ajankäytössä ja aivan kaikessa korjaus Jumalan sanan viitoittamalle tielle. Mitään herätystä ei tapahdu ennen kuin me teemme parannuksen ja asetamme elämämme, maineemme ja kaikkemme, perheestä lähtien, uhrialttarille. Ja tuon uhrin päälle tulee lankeamaan Jumalan tuli. Tai sitten herätys tulee, mutta se koituu meille tuomioksi.

Alttari on sitä varten, että siinä kuollaan. Herra etsii niitä, jotka löytävät tämän kristillisen elämän perusjalan uudestaan - kuolla itselleen ja tälle maailmalle. Sillä niin kauan, kun me epäonnistumme tässä asiassa, me epäonnistumme seurakuntana kaikessa.