Oletko varautunut vaikeaan aikaan?

Kirjoituksen tarkoitus ei ole pelotella vaan herätellä uskovia valvomaan ja valmistautumaan tulevaan. Jeesus ja apostolit kehottivat useaan otteeseen uskovia varautumaan tuleviin vaikeisiin aikoihin. Kyse ei ollut pelottelusta vaan realistisesta varoittamisesta.

Paavali sanoo lopunajasta:

Mutta mitä tulee meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen tulemukseen ja meidän kokoontumiseemme hänen tykönsä, niin me pyydämme teitä, veljet, ettette anna minkään hengen ettekä sanan ettekä minkään muka meidän lähettämämme kirjeen heti järkyttää itseänne, niin että menetätte mielenne maltin, ettekä anna niiden itseänne peljästyttää, ikäänkuin Herran päivä jo olisi käsissä. 

Älkää antako kenenkään vietellä itseänne millään tavalla. Sillä se päivä ei tule, ennenkuin luopumus ensin tapahtuu ja laittomuuden ihminen ilmestyy, kadotuksen lapsi, tuo vastustaja, joka korottaa itsensä yli kaiken, mitä jumalaksi tai jumaloitavaksi kutsutaan, niin että hän asettuu Jumalan temppeliin ja julistaa olevansa Jumala.  

Ettekö muista, että minä, kun vielä olin teidän tykönänne, sanoin tämän teille? Ja nyt te tiedätte, mikä pidättää, niin että hän vasta ajallansa ilmestyy. Sillä laittomuuden salaisuus on jo vaikuttamassa; jahka vain tulee tieltä poistetuksi se, joka nyt vielä pidättää, niin silloin ilmestyy tuo laiton, jonka Herra Jeesus on surmaava suunsa henkäyksellä ja tuhoava tulemuksensa ilmestyksellä,  tuo, jonka tulemus tapahtuu saatanan vaikutuksesta valheen kaikella voimalla ja tunnusteoilla ja ihmeillä ja kaikilla vääryyden viettelyksillä niille, jotka joutuvat kadotukseen, sentähden etteivät ottaneet vastaan rakkautta totuuteen, voidaksensa pelastua. 

Ja sentähden Jumala lähettää heille väkevän eksytyksen, niin että he uskovat valheen, että kaikki ne tuomittaisiin, jotka eivät ole uskoneet totuutta, vaan mielistyneet vääryyteen. (2. Tess. 2:12)

Antikristus ja seurakunta

Paavali aloittaa Tessalonikalaiskirjeen toisen luvun puhumalla Herran tulemuksesta ja meidän kokoontumisestaan Hänen luokseen. Siihen aikaan oli ainakin jossain määrin vallalla harhaoppi siitä, että ylösnousemus eli ylöstempaaminen olisi jo tapahtunut. Tästä Paavali mainitsee 2. Timoteuskirjeen 2:17-18, jossa hän kovin sanoin käy käsiksi tähän väärään oppiin, joita mm. Hymeneus ja Filetus opettivat.

Nyt Paavali rohkaisee tessalonikalaisia uskovia, että tämä ylöstempaaminen ja Herran tulemus ei ole vielä tapahtunut. Hän rauhoittelee uskovia, etteivät he menettäisi malttiaan tai joutuisi pelon valtaan sen vuoksi, että joku levittelee huhua siitä, että Jeesus on jo ottanut omansa luokseen. Paavali halusi katkaista tällaisilta huhuilta ja valeuutisilta siivet. Hän mainitsee, että ennen Jeesuksen tuloa ja kokoontumistamme Hänen luokseen, tapahtuu jotain merkittävää.

Sillä se päivä ei tule, ennenkuin luopumus ensin tapahtuu ja laittomuuden ihminen ilmestyy, kadotuksen lapsi, tuo vastustaja, joka korottaa itsensä yli kaiken, mitä jumalaksi tai jumaloitavaksi kutsutaan, niin että hän asettuu Jumalan temppeliin ja julistaa olevansa Jumala. 

Paavali sanoo, että Antikristus ilmestyy ennen ylöstempausta, siis ennen kuin kokoonnumme seurakuntana Herraa vastaan. Eikö sana ole hyvin selvä? Lue se nyt muutamaan kertaan uudestaan. Niin siinä sanotaan. Seurakunta tulee näkemään Antikristuksen. Ja on äärettömän tärkeää, että seurakunta tunnistaa hänet. Jos häntä ei tunnisteta, on suuri vaara joutua eksytyksen valtaan.

Seurakunnan tulee varustautua luopumuksen ja Antikristuksen aikaa varten ennen Jeesuksen takaisintuloa. Tämä on täysin vastakkaista sille, mitä minulle on opetettu Suomen vapaissa suunnissa vuosikaudet. En muista, että sunnuntaikokouksissa kukaan olisi julkisesti kehottanut minua valmistautumaan vaikeita aikoja varten seurakunnissamme. Päinvastoin minua on lohduteltu sillä, että Jeesus tempaa omansa pois ennen kuin Antikristus ilmestyy. Olen rauhoittanut mieltäni sillä, etten joudu maksamaan uskostani mahdollisesti koskaan sitä hintaa, mistä Raamattu meitä varottaa Matteuksen, Markuksen ja Luukkaan evankeliumeiden lopussa sekä Ilmestyskirjassa. Nyt olen kuitenkin viimeisen vuoden aikana havainnut, että asia taitaa ollakin aivan toisin.

Oletteko pettäneet minua?

Raamattu kuvaa meille, että ennen Jeesuksen tuloa ja seurakunnan ylösottoa tapahtuu suuri luopumus ja Antikristus ottaa vallan. Ja juuri tuo Antikristus tekee saatanan vaikutuksesta suuret tunnusteot ja ihmeet. Hän tulee eksyttämään valtaisat määrät ihmisiä. Ketkä eksyvät? Maailmako? Ei maailma voi eksyä, koska he ovat jo eksyksissä. Ainoastaan oikealla tiellä oleva voi eksyä. Minulle on puhuttu tulevasta suuresta halki maailman kulkevasta herätyksen aallosta, jossa seurakunta ottaa haltuun Jumalan voimalla koko maailman. Siitä on mahtipontisesti laulettu ja sitä on julistettu lavalta väkevän kuuloisesti. On opetettu siitä, miten ennen Jeesuksen takaisintuloa herätyksen voima on niin suuri, että valtaisa osa maailmaa tulee pelastumaan.

Mutta eihän tuossa Raamatunkohdassa niin sanottu. Siinä sanottiin, että juuri ennen Jeesuksen tuloa Antikristus ottaa vallan ja tekee suuret ihmeteot, jotka saa aikaan suuren eksytyksen ja luopumuksen, ei herätystä. Siis luit aivan oikein. Ja lue se nyt vielä uudelleen, jos et usko. Siinä ei puhuta seurakunnan ylivallasta vaan Antikristuksen ylivallasta ennen Jeesuksen takaisintuloa ja ylöstempausta. Siinä ei puhuta suuresta yli maailman pyyhkäisevästä herätyksestä vaan suuresta yli maailman pyyhkäisevästä eksytyksestä ja luopumuksesta. Tällä en nyt tarkoita sitä, etteikö ihmisiä tulisi uskoon lopunaikana ja Antikristuksenkin aikana.

Kenet otat vastaan?

Oletetaanpa, että olemme nielaisseet vallitsevan opin siitä, että seurakunta ei joudu Antikristuksen aikaan. Me odotamme silloin suurta herätystä ja Jumalan voiman ilmentymistä. Julistamme suurella varmuudella ”siitä suuresta lopunajan herätyksestä”, jota seuraavat ihmeteot ja voiman ilmentymiset.

Eräänä päivänä näyttämölle astuu kaunopuheinen suuri karismaattiselta vaikuttava persoona, joka puhuu ennennäkemättömällä voimalla ja innolla. Häntä seuraa suuri määrä yliluonnollisia ihmetekoja, samankaltaisia kuin Jeesuksen päivinä. Hän saa jopa tulen lankeamaan alas taivaasta niin kuin Elian päivinä. Hän toimii kristillisen viitekehyksen alaisuudessa ja saa maailman uskomaan jumalaan. Niin, jumalaan eikä Jumalaan. Ateistitkin uskovat nyt, että jumala on, koska tunnusteot ja ihmeet ovat niin ilmeiset. Raamattu sanoo, että hän saa kaikki, suuret ja pienet kumartaaman pedon kuvaa. Hän vain saa tämän kaiken aikaan saatanallisella yliluonnollisella voimallaan ja lumoavilla puheillaan.

Hänen vaikutusvoimansa on niin voimakas ja vaikuttava, että harvat näkevät hänen lävitseen. Vähiten he, jotka odottavat ”tätä suurta herätystä”. Monet ottavat vastaan kristuksen elämäänsä herraksen tietämättä, että hän onkin Antikristus. Mihin joutuvat silloin ne kristityt, jotka odottavat seurakunnan ylivaltaa tässä maailman ajassa? Mihin joutuvat he, jotka odottavat suuria tunnustekoja ja ihmeitä? Pelkään, että Antikristuksen ylivalta uppoaa moniin herätystä odottaviin kristittyihin kuin kuuma puukko voihin.

Raamattu sanoo tuosta ihmisestä:

tuo, jonka tulemus tapahtuu saatanan vaikutuksesta valheen kaikella voimalla ja tunnusteoilla ja ihmeillä ja kaikilla vääryyden viettelyksillä niille, jotka joutuvat kadotukseen, sentähden etteivät ottaneet vastaan rakkautta totuuteen, voidaksensa pelastua.

Olen itse lihavoinut määrätyt kohdat. Siis ennen Jeesuksen tulemusta tapahtuu kaikkien aikojen suurin eksytys, herätyksestä ei puhuta mitään. Ennen Jeesuksen takaisintuloa tapahtuu käsittämättömän voimakas ihmeiden ja tunnustekojen aalto, jotka toimivat eksytyksenä niille, jotka eivät ota vastaan rakkautta Jumalan Sanan, Raamatun, totuuteen. Vain Raamattu ja Jumalan Hengelle ehdoton kuuliaisuus voi varjella meidät eksytykseltä.

Viisas vai tyhmä rakentaja

Olen surullinen kristikuntamme puolesta. Vain harvassa on niitä pasuunoita, jotka varottavat ja valmistavat seurakuntaa tulevaa varten. Emmehän me vain nuku tai ole tulleet sokeiksi? Puolet kymmenestä neitsyestä ei ollut valmiina, kun ylkä saapui. Ne, jotka olivat valmiit, menivät sisälle juhliin ja ovi suljettiin.

Tänään minä tahdon tehdä kaikkeni, jotta rakentaisin kalliolle, kun tulvat tulevat. Tahdon varautua kaikkein pahimpaan. Tahdon varautua siihen, että minut vangitaan. Rukoilen ja etsin Herraa, jotta olisin valmis kidutuksiin ja pahoinpitelyihin. En uhoa ja väitä kestäväni niitä, koska minusta ei ole kestämään omassa voimassani tuota kaikkea. Vain Jumalan voimassa voin kestää sen, mitä tuleva on. Vain lähellä Jeesusta, sydän kiinni Hänessä, minulla on rauha ja turvallisuus, vaikka tapahtuisi mitä. Hän on luvannut auttaa jokaista, joka Häntä totuudessa avuksi huutaa ja etsii. Jeesus sanoi seurakunnalle kerran:

Älä pelkää sitä, mitä tulet kärsimään. Katso, perkele on heittävä muutamia teistä vankeuteen, että teidät pantaisiin koetukselle, ja teidän on oltava ahdistuksessa kymmenen päivää. Ole uskollinen kuolemaan asti, niin minä annan sinulle elämän kruunun. (Ilm. 2:10)

Voi niitä, jotka uskovat, ettei eksytystä tule! Voi niitä, joka laskevat elämänsä sen varaan, että pääsevät kuin koira veräjästä ahdingon aikaa pakoon! Voi niitä, jotka ovat kiinni tämän maailman materiassa ja silmäin pyyteessä! Miten he voivat kestää sen edessä, mikä on pian tuleva! Ja voi niitä paimenia, jotka eivät ole laumaansa varustaneet tulevia ahdingon aikoja varten. He ovat päinvastoin tyynnytelleet laumaansa, että kaikki on hyvin ja edessä on suuri seurakunnan hallintavallan aikakausi. Mihin he joutuvat, kun Antikristus nousee valtaan eksytystensä kanssa! Älkäämme eläkö valheellisessa valtakunta-illuusiossa tai herätys-kuplassa. Tulkaamme niistä ulos valvomaan ja varustautumaan tulevaa varten.

Tänään on rakas ystäväni aika rakentaa kalliolle. Älä tyynnytä mieltäsi sillä, ettet joudu kärsimään. Jeesus ei ole luvannut sitä sinulle. Sen sijaan Hän on luvannut sinulle voiman kestää kaiken, mitä on tuleva, jos otat vastaan rakkauden totuuteen ja lasket kustannuksesi valmiiksi niin pitkälle, että olet valmis olemaan uskollinen kuolemaan asti. Hän varjelee sinut ja perheesi, kun turvaat Häneen. Hänessä olemme voittajia, kun emme rakasta maailmaa emmekä sitä, mikä maailmassa on vaan Häntä, joka tuleva on. Menkööt kaikki; talot ja tavarat, kunhan saamme lujina seisoa Kristus-kalliolla loppuun asti. Se kestää ajassa ja ikuisuudessa. Kun näemme jo näinä päivinä tämän kaiken alkavan tapahtua, rohkaiskaa mielemme, sillä vapautuksemme päivä on lähellä! (Luuk. 21:28) Entä, jos Jeesus hakeekin meidät pois ennen Antikristusta? Kiitos Jumalalle siitä! Olimme varautuneet pahimpaan, mutta Jumala armahti. Jos taas emme varaudu pahimpaan, olemme vaarassa menettää kaiken. Jeesus sanoo meille:

Valvokaa siis joka aika ja rukoilkaa, että saisitte voimaa paetaksenne tätä kaikkea, mikä tuleva on, ja seisoaksenne Ihmisen Pojan edessä. (Luuk. 21:36)

Pääsiäisen faktat

Tänään on Pääsiainen. Juhlit sitä, mutta uskotko, että Jeesus on ylösnoussut? Lähestytäänpä asiaa objektiivisesti tutkija Gary Habermasin "minimaalisten todisteiden periaatteella". Tämä tarkoittaa sitä, että suurin osa tutkijoista, kriittisimmistäkin, myöntävät nämä asiat kiistattomiksi historiallisiksi tosiasioiksi.

1. Jeesus ristiinnaulittiin

2. Hauta löytyi tyhjänä

3. Hänet haudattiin

4. Opetuslapset olivat toivottomia

5. Opetuslasten mieli ja asenne muuttui täysin, koska heillä oli sybjektiivisia kokemuksia siitä, että Jeesus oli noussut ylös

6. Opetuslapset muuttivat radikaalisti rohkeiksi JEESUKSEN YLÖSNOUSEMUKSEN TODISTAJIKSI

7. Ylösnousemus oli heidän julistuksensa keskeinen sisältö

8. Opetuslapset todistivat Jeesuksen ylösnousemuksesta rohkeasti

9. Jaakob, Jeesuksen perheen jäsen, epäilijä, alkoi myös uskoa Jeesuksen ylösnouseen, kum hän koki nähneensä Jeesuksen ylösnousseen

10. Seurakunnan vainooja Paavalikin alkoi uskoa, koska hänellä oli kokemuksia ylösnouseen Jeesuksen kohtaamisesta

11. Sanoma ylösnouseesta Jeesuksesta levisi kuin kulovalkea ja vastaanväittäjät eivät kyenneet vastustaa sitä, vaikka yrittivät kaikkensa

Niinpä niin. Opetuslapset olivat niin vakuuttuneita Jeesuksen ylösnousemuksesta, että olivat valmiit kidutukseen ja kuolemaan sen vuoksi.

Jeesus elää. Se on varma. Jeesus tulee pian takaisin. Se on varma. Se hetki on aivan oven edessä. Kysymys kuuluukin: oletko valmis? Onko Hän sinun Herrasi? Hän hakee omansa pois. Kaikki muut jäävät itkemään oven taakse. Laittakaamme asiamme ajoissa kuntoon.

Siunattia pääsiäistä!

Lähteitä mm. http://www3.telus.net/trbrooks/garyhabermas.htm

Tunnetko todella Hänet?

Ja Jooas teki sitä, mikä on oikein Herran silmissä, niin kauan kuin pappi Joojada eli. (2. Aik. 24:2)

Ja Joosia poisti kaikki kauhistukset israelilaisten kaikista maakunnista ja vaati jokaista, joka Israelissa oli, palvelemaan Herraa, heidän Jumalaansa. Niin kauan kuin hän eli, he eivät luopuneet pois Herrasta, isiensä Jumalasta. (2. Aik. 34:33)

Keneen olet juurtunut?

Nämä kaksi Raamatunkohtaa tuovat esille meille varoittavan esimerkin siitä, mitä tapahtuu, kun ihminen ei kasva kiinni Herraan vaan ihmiseen.

Raamattu kertoo meille kuningas Jooaksesta, joka oppi harjoittamaan vanhurskautta pappi Joojadan ohjauksessa. Pappi neuvoi ja Jooas teki niin kuin neuvottiin. Ja kuninkaana Jooas vaati myös kansaa noudattamaan Jumalan lakeja ja vanhurskautta. Kun pappi Joojada aikanaan kuoli, Jooas lankesi pois Herrasta epäjumalan palvelukseen.

Kuningas Joosia oli vanhurskas mies. Niin kauan kuin hän eli, kansa teki sitä, mikä oli oikein Herran silmissä. Kun sitten Joosia kuoli, kansa lankesi pois Jumalan tahdosta.

Nämä esimerkit tuovat esiin hyvin vakavan varoituksen. Kaikki Jumalan valtakunnassa perustuu siihen, että ihminen kasvaa kiinni Kristukseen. Siihen, että ihminen uudestisyntymän kautta oppii sisäisessä maailmassa tuntemaan Herraansa ja näkemään Jumalan valtakunnan todellisuuden Hengen antaman viisauden ja valon mukaan. Kyse ei ole siitä, että ihminen kasvaa kiinni hengelliseen auktoriteettiin, pappiin tai pastoriin, vaan yksin Kristukseen.

Jooaksen ongelma oli, että hän kasvoi kiinni pappi Joojadaan ja oppi ulkoa raamatullisen elämän raamit ja toteutti niitä ulkoisesti oikein. Ja häntä matkimalla kansakin säilytti raamatulliset kulissit pystyssä. Mutta kun Joojada otettiin Jooakselta pois, kaikki romahti, ja koko kansan sortuminen oli suuri. Jooaksella ei ollut sisäisessä maailmassa sellaista Herran tuntemusta, joka olisi pitänyt hänet pystyssä, kun tukipilarit ja turvaverkot otettiin pois.

Yhteys Herraan

Joosian aikana kansa eli raamatullisesti niin kauan kuin Joosia eli. Kansa oppi hyvän kuninkaan johdolla elämään oikein. Mutta jälleen kerran he olivat kasvaneet kiinni ihmiseen, vahvaan hengelliseen johtajaan. He luottivat johtajan vievän heidät hengelliseen voittoon. Heidän hengellinen menestyksensä riippui Joosiasta. Heillä ei ollut syvää Herran tuntoa sisimmässään vaan ulkoa opittu raamatullisuus, joka heille oli opetettu. He olivat kasvaneet kiinni ulkoiseen raamatullisuuteen ja oppineet ulkoa isiensä uskon. 

Kuitenkaan isiltä peritty usko ja vaellus ei muuta ihmisen sydäntä. Se ei tuo yhteyttä Herraan vaan ainoastaan jalostaa parhaimmillaan ihmisestä uskovan näköisen ihmisen. Kun sitten aikanaan tukipilarit romahtavat ja myrskytulvat vyöryvät ylitse, kaikki ulkoinen sortuu, koska perusta ei ole kunnossa. Kun Joosia kuoli, kansa luopui Herrasta. Heillä ei ollut sydämen tasolla yhteyttä Herraan vaan ulkoiset jumalanpalveluspuitteet, jotka eivät olleet muuttaneet heidän sydäntään.

Uudestisyntymä

Jeesus sanoo, että se, joka ei uudestisynny ylhäältä, ei voi nähdä Jumalan valtakuntaa. (Joh. 3:3) Se ei tarkoita ainoastaan taivaaseen pääsemistä vaan meidän keskellämme olevaa Jumalan valtakuntaa, joka on sisäisesti meissä Jeesuksen mukaan.

Uudestisyntymätön ihminen voi kylläkin oppia elämään Jumalan valtakunnan sääntöjen mukaan, mutta ei todellisuudessa koskaan voi nähdä sitä sisäisesti, koska hän ei ole koskaan syntynyt sen maan kansalaiseksi. Uudestisyntymättömälle ihmiselle monet raamatulliset perusasiat ovat täysin käsittämättömiä. Hän ei voi nähdä niitä eikä sisäisessä maailmassa ymmärtää niitä, koska häneltä puuttuu Jumalan valo. Ihminen voidaan seurakuntakoneiston avulla äärimmilleen jalostaa noudattamaan Jumalan valtakunnan sääntöjä, mutta ei koskaan näkemään ja tuntemaan Jumalan valtakuntaa ja sen autuutta. Sisäisessä maailmassa oleva Jumalan todellisuus ei aukea kuin uudensyntymän kautta.

Aikamme ongelma

Puhun nyt suoraan ja vakavasti aikamme ilmiöistä, jotka huolestuttavat minua.

Kristillisyydessämme vuosia sitten valitut väärät linjavedot ovat nyt kostautumassa voimakkaalla tavalla seurakunnissamme. Herätyskristillisyydestä on hävinnyt suurelta osin julistus synnistä, siksi ei ole synnin tuntoa. Koska ei ole synnintuntoa, ihmiset eivät enää itke syntejään. Ja koska he eivät itke syntejään, he eivät tule aitoon sydämen parannukseen. Ja koska he eivät tule totiseen sydämen parannukseen, he eivät uudestisynny ylhäältä. Ja koska he eivät uudestisynny ylhäältä, he eivät voi nähdä täällä ajassa Jumalan valtakunnan todellisuutta ja sen tuomaa aitoa Hengen elämää. Ja koska ei ole Hengen elämää, ei ole aitoa herätystä.

Sen sijaan herätyskokousten tilalle, joissa ennen julistettiin voimakkaasti lakia syntisille, ovat tulleet ylistyskokoukset. Parannussaarnojen tilalle ovat tulleet teologiset seminaarit ja kristillinen psykologia, joka pyrkii rauhoittamaan ihmisen syyllisyyttä Jumalan edessä. Syyllisyyttä ei paranneta Jeesuksen verellä vaan psykologialla ja sielunhoidolla, joka ei puhdista ja paranna synnin haavaa vaan ainoastaan peittää sen laastarilla ja puuduttaa kivun hetkellisellä kipulääkeannoksella.

Seurakunnissa on noussut sukupolvi, joka tekee ulkoisesti asiat oikein, mutta sisäisesti he eivät koe omistavansa aitoa Jumalan elämää. Heiltä puuttuu ehdottomuus ja Hengen palo. He rakastavat kaikkea tunnepitoista ylistystä, koska se täyttää hetkellisesti heidän sydämen tyhjyyden. Sisäistä köyhyyttä yritetään täyttää korvikkeilla, jotka eivät ravitse ja tuo yltäkylläisyyttä sisäiseen maailmaan. Ylistys ja hengellinen toiminta on jalostettu seurakunnissa äärimmilleen salonkikelpoisiksi, jotta nuoret saataisiin pysymään kristillisten raamien sisäpuolella.  Heille tarjotaan kristillistä viihdettä uudestisyntymän ja todellisen Herran tuntemisen sijaan. Ylistyskokoukset on venytetty pitkiksi, ja niitä on tehostettu värivaloilla ja savukoneilla, jotta tunnelma ja sielullinen elämys olisi mahdollisimman aidon tuntuinen. Näin varmistetaan, että kaikki viihtyy ja kaikilla on hyvä olo. Ylistyksestä on monin painoin tullut keino saavuttaa jotain, se ei ole enää seuraus vaan väline. Se on kuitenkin monin paikoin pelkkää puuduttavaa kipulääkettä, joka väliaikaisesti täyttää sydämen tyhjyyden, mutta ei tuo Jumalan elämää sisäiseen maailmaan. He ovat sielullisia, Henkeä heillä ei ole, sanoi Juuda eräistä ihmisistä Raamatussa.

Nyt nämä nuoret kasvavat pahimmillaan sellaisessa seurakunnassa, jossa heidät johdetaan sisälle suureen kuplaan ja tunnepitoiseen illuusioon, jossa uskonelämä on hengailua ja viihdettä, eikä Jeesuksen seuraamista. Jumalanpalvelus on pääosin ylistystä eikä ravitsevaa Jumalan sanaa, joka muuttaa elämän. Pyhästä Hengen luullaan olevan sielullinen tunneväristys eikä persoona, joka johtaa Kristuksen sisäiseen tuntemiseen ja yltäkylläisyyteen arjen keskellä. Kaikki tämä pumpuli peittää alleen suuren määrä nuoria, jotka ovat himojensa ja hekumojensa orjia. Heille on opetettu, että armo on peitto, jonka alle mahtuu syntiriippuvuudet, eivätkä hei tunne sitä Raamatun perustotuutta, että uskovainen ei voi olla synnin orja. Armo vapauttaa synnistä eikä peitä syntiä. (Room. 6:14)

Ylistyskokouksista ja diskojytästä on tullut kristillisyyden nimissä kulkeva korvike maailman riennoille. Nuorten ulkoinen riettaus saadaan ehkä jotenkin hillittyä, mutta sisäistä Kristus-elämää ei saada luotua keinotekoisesti luodulla hengellisellä vaahtokarkilla. Vain uudestisyntymä avaa tien Jumalan pyhyyksiin. Vain uudestisyntymä tuo aidon Jumalan todellisuuden ihmisen elämään. Silloin ei tarvita enää korvikkeita. Sisäinen Kristuksen tunteminen riittää. Se tuo pysyvän rauhan ja pelastusvarmuuden, jota mikään muu ei anna. Ei edes ylistys.

Reaktioita

Kun tällainen uudestisyntymätön äärimmilleen kristityn näköiseksi jalostettu ihminen saa kuulla ensimmäistä kertaa sanoman synnistä, parannuksesta, oman elämän kadottamisesta ja uudestisyntymän välttämättömyydestä, hän usein suuttuu. Sanan totuuden pisto sattuu sydämeen, kun hän ensimmäistä kertaa näkee oman tilansa Jumalan Hengen ja Sanan valossa. Monesti he sanovat totuuden julistajaa liian tiukaksi, ahdasmieliseksi tai lakihenkiseksi ihmiseksi, joka ei ymmärrä armoa. Vaikka todellisuudessa synnintunto ja parannus ovat ensimmäiset askeleet armoon sisälle. Vaikka Jeesuksen mukaan pelastukseen sisälle vievä portti on ahdas ja tie kaita, heille on opetettu lavea portti ja lavea tie. Heidän tiensä ja porttinsa ei ole ahtaita eikä kaitoja. Heidän opetettu kristillisyys on laveaa ja avaraa, eikä se ole vaatinut heiltä oikeastaan yhtään mitään muuta kuin seurakunnan ovesta sisälle astumisen. Heidän elämänsä ei ole koskaan sisäisesti muuttunut uudestisyntymän kokemuksen kautta, ja siksi he kadehtivat aidon evankeliumin kautta, ahtaasta portista, sisälle tulleita uskovia.

Heille todellinen synnintunto on ollut täysin vieras käsite, koska laimennetun valheen evankeliumin piirissä synnintuntoa ei ole syntynyt. He ovat valheen uhreja, kuten osa Korinttin ja Galatian seurakunnasta, jossa julistettiin toista Jeesusta, toista evankeliumia ja joissa toimivat valheen opettajat ja valheapostolit. (2.Kor. 11.luku ja Gal. 1. luku) He ovat uhreja. Niiden väärien linjavetojen uhreja, jotka vedettiin vuosia sitten seurakunnissamme, kun tämä ylistysliike ja menestystä ihaileva kristillisyys korvasi parannuksen ja Kristuksen verisen armon evankeliumin. Siksi he tänään vierasta heille tuntematonta ja heille liian ahdasta parannuksen ja ahtaan portin evankeliumia, jonka kautta Jumalan Sana tuomitsee heidän sydämen ajatukset ja aivoitukset. He haluavat seurakunnistaan pois sen kaltaiset uudet pastorit, jotka ovat "uuden" sanomansa kanssa tunkeutuneet nyt ensimmäistä kertaa heidän mukavuusvyöhykkeelle ja näyttäneet, että heidän uskonsa ei riitäkkään, koska se ei ole syntynyt Jeesuksen verisissä haavoissa vaan ihmisen päässä. On tehtävä parannus ja annettava Jeesukselle kaikki valta omassa elämässä. On uudestisynnyttävä. Sitä ei ihminen eikä seurakuntakoneisto saa aikaan vaan Jumala yksin.

Mikä neuvoksi?

Minulla ei ole viisautta vastata siihen, miten tuo valheellinen light-evankeliumi ja sen vaikutukset saadaan kitkettyä pois seurakunnistamme. Sen vain tiedän, että maamme kaipaa enemmän kuin koskaan sellaisia myrskytuulissa jykevästi seisovia pasuunoita, jotka tuntevat sisäisesti niin voimakkaasti Herransa, että he uskaltavat julistaa totuuden Johannes Kastajan ja Elian hengessä pois poikenneelle Jumalan kansalle niin, että synnintunto ja parannuksen tarve palaa takaisin Suomen Siioniin. Vain niiden kautta seurakuntiimme syntyy jälleen terveitä lapsia eikä valhe-evankeliumin aikaansaamia käännynnäisiä.

Oletko kuuliainen Pojalle?

Jeesus kysyi kerran eräiltä ihmisiltä: Miksi te huudatte minulle: 'Herra, Herra!' ettekä tee, mitä minä sanon? (Luuk. 6:46)

Kaksi miestä

Olipa kerran kaksi miestä, jotka sairastuivat tappavaan syöpään. Lääkäri kertoo heille ilouutisen, että syöpä on parannettavissa. Lääkäri määrää lääkkeet ja antaa leikkausajan molemmille miehille.

Miehet ovat iloisia. He eivät kuolisikaan. Heidän elämänsä jatkuisi. He tunsivat aivan kuin saaneensa elämänsä takaisin. He uskovat lääkärin sanoman. He uskovat, että lääkkeet ja leikkaus parantavat heidät, koska lääkäri on niin luvannut.

Ensimmäinen mies tekee niin kuin lääkäri on määrännyt. Hän ottaa lääkkeet ohjeiden mukaan, saapuu leikkauspaikalle ja tulee terveeksi.

Toinen mies uskoo kyllä lääkärin olevan oikeassa. Hän uskoo lääkärin olemassa oloon ja ammattitaitoon. Hän uskoo lääkkeiden ja leikkauksen parantavaan apuun, mutta hän ei silti tee lääkärin ohjeiden mukaan. Hän ei halua käydä läpi tuota tuskallista prosessia, jossa veitsi viiltää häneen ja läkkeet vievät hiukset päästä. Hän haluaa sen sijaan käyttää kipulääkkeitä, korvikkeita, jotka vievät kivun ja säryn mutta eivät paranna syöpää.

Muutaman kuukauden päästä toinen mies kuoli syöpäänsä. Usko lääkäriin ja lääkkeisiin ei palastanut miestä, koska hän ei koskaan ollut kuuliainen lääkärin sanoille.

Kuuluaisuus ratkaisee kaiken

Ystäväni, uskot ehkä Jeesukseen ja Hänen sovitustyöhönsä. Uskot, että Hänen verensä puhdistaa kaikesta synnistä. Siinä teet oikein. Mutta se ei auta sinua, ellet ole kuuliainen Hänelle. Lueppa tarkkaan, mitä Jumala sanoo Jeesuksesta:

Joka uskoo Poikaan, sillä on iankaikkinen elämä; mutta joka ei ole kuuliainen Pojalle, se ei ole elämää näkevä, vaan Jumalan viha pysyy hänen päällänsä. (Joh. 3:36)

Jumalan armo ilmestyy sinulle vasta, kun olet kuuliainen Jumalan Pojalle ja teet sen, mitä Hän kehottaa. Usko Häneen ja Hänen verensä voimaan on lähtökohta pelastumiselle aivan niin kuin se oli esimerkin kahdelle miehelle. Mutta pelkkä totena pitäminen ei pelasta vaan on astuttava uskon kuuliaisuuden askel. Mikä on tuo askel? Jumala vastaa:

Tehkää parannus ja kääntykää, että teidän syntinne pyyhittäisiin pois. (Apt. 3:19)

Siinä on vedenjakaja tänään. Kristikansa on täynnä uskovina itseään pitäviä ihmisiä. Heillä on tunnustus ja isien usko, mutta he eivät ole kaikki koskaan totelleet Taivaallisen Lääkärin ohjeita. He eivät ole kääntyneet syntielämästään pois. He eivät ole antaneet Jumalan Sanan miekan viiltää ja leikata heidän sydäntään, jotta synnin syöpäkasvaina saataisiin poistettua. Heille ovat riittäneet uskonnolliseet korvikkeet, olkoonpa ne kuinka raamatullisia tahansa. He ylistävät, menevät kasteelle, käyvät kokouksissa ja jopa lukevat Raamattuaan. Se kaikki on oikein, mutta tärkein on unohtunut. He eivät ole koskaan tulleet Jeesuksen luokse kadottamaan omaa syntielämäänsä. Heille kristillisyys on riittänyt niin pitkälle, kun se heidän mukavuudelleen sopii. He suorittavat kristillisyyttää kirkkokuntien ja pastoreiden ehdoilla, mutta eivät Taivaallisen Kirurgin ehdoilla, joka tahtoisi ottaa pois tappavan syövän.

Heidät on pumpattu täyteen uskonnollista morfiinia, kipulääkettä, joka huumaa ja turruuttaa heidät tunnottomiksi synnintuntoa vastaan. He eivät tunne enää synnin syövän kipua, koska heidän sielunsa on täynnä uskonnollista huumetta, joka vaientaa syyttävän omantunnon keinotekoisesti ja väliaikaisesti. He eivät halua pysähtyä tuon uskonnollisen näytelmän keskellä, koska silloin he tuntisivat piston sydämessään. He tuntisivat silloin syövän poltteen, joka muistuttaisi heitä parannuksen välttämättömyydestä.

He uskovat kyllä Jumalan Pojan olevan Herra, mutta eivät ole kuuliaisia Hänelle ja siksi Jumalan viha lepää heidän yllään.  Hei eivät tahdo tehdä rehellistä parannusta. He tyytyvät uskonnolliseen välitilaan, joka peittää alleen heidän himonsa ja tottelemattomuutensa. Heistä profeetta Hesekiel on profetoinut jo 2600 vuotta sitten:

He tulevat sinun luoksesi niin kuin kansan on tapana ja istuvat edessäsi minun kansanani. He kuuntelevat sanojasi mutta eivät tee niiden mukaan, sillä he osoittavat rakkautta suullaan, mutta heidän sydämensä ahnehtii väärää voittoa.  Sinä olet heille kuin rakkauslaulu, kauniisti laulettu ja hyvin soitettu. He kyllä kuuntelevat sanojasi mutta eivät tee niiden mukaan. (Hes.33:31-43)

Tänään ystäväni pysähdy edes hetkeksi. Kysyn sinulta: Onko sinun syöpäkasvaimesi poistettu? Oletko sinä tänään kuuliainen Jeesukselle ja oletko tehnyt parannuksen? Niissä kysymyksissä on sinun iankaikkinen elämäsi.

Tie lähteelle

Ja joka janoaa, tulkoon, ja joka tahtoo, ottakoon elämän vettä lahjaksi. (Ilm. 22:17)

Mutta juhlan viimeisenä, suurena päivänä Jeesus seisoi ja huusi ja sanoi: "Jos joku janoaa, niin tulkoon minun tyköni ja juokoon. Joka uskoo minuun, hänen sisimmästään on, niinkuin Raamattu sanoo, juokseva elävän veden virrat." (Joh. 7:37-38)

Tämä lyhyt kirjoitus on sinulle, joka et ole täyttynyt Pyhällä Hengellä tai olet asiasta epävarma. Herra tulee tekemään sen voimallisesti, kun sinulle aukenee Raamatun yksinkertainen totuus asiasta. Asia on niin yksinkertainen, että lapsikin voi ottaa sen vastaan. 

Pyhän Hengen täyteys on tarkoitettu ennen kaikkea sinulle voimaksi todistaa Jeesuksesta. Pyhä Henki tahtoo tehdä sinusta väkevän todistajan. Kysymys ei ole ensisijaisesti siitä, että saisit hengellisia kokemuksia vaan voiman todistaa Jeesuksesta muille. Pelokkaasta Jeesuksen kieltäjä Pietarista tuli yhdessä hetkessä voimakas Jumalan ase, joka todisti Jeesuksesta koko loppu elämänsä ajan. Kaikki perustui Jumalan Hengen voimaan. (Apt. 1:8)

Kaipaatko todistaa Jeesuksesta? Koetko itsesi heikoksi? Kaipaatko sinä Pyhän Hengen täyteyttä? Janoatko sinä sitä? Jos janoat ja koet olevasi heikko, niin onnittelen sinua. Pyhän Hengen voima on sinua varten. Salli minun ohjata sinut tämän lupauksen lähteelle.

Hörhöilyn trauma

Tämän päivän kristillisellä kentällä on paljon sellaisia uskovia, jotka ovat nähneet paljon äärikarismaattista hörhöilyä ympärillään. Siksi he ovat Hengen täyteyden suhteen lukossa. Vapaisiin suuntiin rantautuneet epäraittiit ilmiöt ovat saaneet monet uskovat vetäytymään kuoreensa. Äärikarismaattisuudessa on tehty paljon väärää, epäraitista ja jopa hengellistä väkivaltaa ihmisille. Se on kuitenkin Vihollisen ovela juoni saada uskovat pelkäämään aitoa Totuuden Hengen liikehdintää. Kun on nähty vuositolkulla niin paljon epäraitista sielullista harhaa, ei uskalleta heittäytyä aitoon Jumalan Hengen virtaan eikä avata sydämen ovia Hänen aidolle lahjalleen. 

Turvallisinta kuitenkin on katsoa, mitä Raamattu sanoo asiasta. Unohtakaamme hetkeksi kaikki muu ja antakaamme Raamatun kautta Jumalan Hengen valon valaista sydämemme silmille se Hengen maailma, jonka Jumala itse on suunnitellut seurakunnalleen. Jumalan Henki ei vie harhaan vaan kaikkeen totuuteen. Isä ei anna skorppiooneja ja käärmeitä, jos me Häneltä Pyhää Henkeä anomme. Näin Jeesus itse on luvannut.

Henki on jo tullut

Jeesus tiesi, etteivät opetuslapset kykene evankelioimaan ilman Pyhän Hengen voimaa. Siksi Jeesus kielsi lähtemästä kertomaan ihmisille Hänestä ennen kuin heidät puettaisiin Pyhän Hengen voimalla korkeudesta (Apt. 1:7-8)

Opetuslapset tekivät niin kuin Mestari oli kehottanut. He odottivat yli viikon, ja sitten se tapahtui. Jeesus oli istuutunut Isän oikealle puolelle, ja Hän täytti antamansa lupauksen. Jumalan Henki vuodatattiin kaikkien yläsalissa olevien yli sadan janoisen opetuslapsen päälle (Apt. 2. luku). 

Tuo tapahtuma oli helluntaipäivän Pyhän Hengen vuodatuksen päivä. Mutta oletko huomannut, että se on ainut kerta, jolloin opetuslapset odottivat Raamatussa Pyhän Hengen täyteyttä. Kun luet apostolien tekoja eteenpäin, et huomaa enää, että kukaan kehottaa odottamaan Hengellä täyttymistä. Miksi? Koska Henki on jo tullut. Jeesus oli Hänet lupauksensa mukaan lähettänyt.

Helluntain tällä puolen Paavali jopa käskee efesolaisia: "täyttykää Hengellä" (Ef. 5:18). Samoin Raamatun lopussa Jumala kutsuu janoisia elävän veden luo: "ottakoon lahjaksi elävää vettä". Elävä vesi on Pyhä Henki Jeesuksen mukaan. (Joh. 7:39) Emme löydä helluntain tällä puolella enää kehotusta odottamaan Hengen täyteyttä. Päin vastoin meitä kehotetaan täyttymään Hengellä ja ottamaan vastaan lahjana se.

Samoin kuin me emme odota enää Vanhan Testamentin lupaamaan Messiasta, koska Hän, Jeesus Kristus on jo tullut, ei meidän myöskään tarvitse odottaa Pyhää Henkeä. Kun joku tahtoo tulla uskoon, me emme käske odottamaan vaan kerromme hänelle evankeliumin. Tänään on pelastuksen päivä! Tänään Jeesus pelastaa katuvan syntisen, joka turvaa Golgatan täytettyyn työhön eikö totta?

Samoin on Hengellä täyttymisen kanssa. Jeesus tahtoo täyttää Pyhällä Hengellä, koska Pyhä Henki on jo täällä. Hän on luvannut sen täyteyden kuuluvan jokaiselle uskovalle (Apt. 2:39). Jos olet tehnyt parannuksen, käynyt kasteella ja uskot Jeesukseen, mitään estettä Pyhällä Hengellä täyttymiselle ei ole. Niin. Se oli ehto Pietarin puheessa "tehkää siis parannus ja ottakoon kukin teistä kasteen.. niin te saatte Pyhän Hengen lahjan" (Apt. 2:37-39) Oletko tehnyt parannuksen ja ottanut itse kasteen Herran Jeesuksen nimeen? Jos olet niin mitään estettä ei ole Pyhällä Hengellä täyttymiseen. Astu tänään virtaan ja ota vastaan Jumalan lupaus!

Jokaisessa uudestisyntyneessä on Pyhä Henki sinettinä, mutta kaikki eivät ole saaneet Häntä vielä voimana. Siitä on nyt kysymys.

Tapaus Efeso

Otetaanpa käytännön esimerkki Raamatusta. Efesossa oli tullut ihmisiä uskoon. Palava evankeliumin julistaja Apollos oli ollut Jumalan käytössä ja ihmisiä oli pelastunut. 

Nyt (Apt. 19:1-) Paavali tulee paikalle. Oletko huomannut, mikä oli Paavalin ensimmäinen huoli? Hän kysyy uskoontulleilta: Saitteko Pyhän Hengen silloin, kun te tulitte uskoon? (Apt. 19:2)  Paavali tiesi, että se on uskoontulon jälkeen tärkein tapahtuma, mitä ihminen voi kokea. Hän oli ensimmäisenä huolissaan siitä.

Tuo saitteko Pyhän Hengen tulisi kääntää otitteko vastaan Pyhän Hengen. Englantilainen King James käännös nimenomaan käyttää sanaa receive eli ottaa vastaan. Paavalin tärkeysjärjestyksessä ensimmäisenä uskoontulon jälkeen on Pyhällä Hengellä täyttyminen. Se oli jatkuvasti apostolien teoissa äärimmäisen tärkeänä asiana mukana siellä, missä evankeliumia julistettiin. 

Efesolaiset uskoontulleet vastasivat, etteivät he ole kuulleet Pyhästä Hengestä mitään. (Apt. 19:3) Apollos ei ollut asiasta jostain syystä puhunut mitään. Kun Paavali antoi asiasta opetusta ja ohjasi uskoontulleet kasteelle, efesolaiset uskoivat asian ja tapahtui seuraavaa:

Ja kun Paavali pani kätensä heidän päälleen, tuli heidän päällensä Pyhä Henki, ja he puhuivat kielillä ja ennustivat. (Apt. 19:6)

Näin yksinkertaista se on. Pyhä Henki on tullut. Hänet täytyy ottaa vastaan yksinkertaisesti uskolla. Niin kuin Joh. 1:12 kehottaa meidät ottamaan vastaan Jeesuksen, samoin otamme vastaan Hengellä täyttymisen uskolla ojentautumalla Jeesuksen puoleen. Ei pelastusta tarvitse odottaa, jos sydämen tila on oikea. Niin ei henkikastettakaan. Pyhä Henki on jo tullut. Lupaus on annettu Jumalan puolelta meille. Nyt meidän tehtävämme on uskossa astua virtaan ja juoda.

He alkoivat puhua

Paavali rukoili Hengen täyteyttä ja laski kätensä efesolaisten päälle. Mikä oli efesoaisten osuus? Lueppa tarkkaan: he puhuivat. Samoin kuin Apt. 2. luvussa sanotaan:

Ja he tulivat kaikki Pyhällä Hengellä täytetyiksi ja alkoivat puhua muilla kielillä..

He alkoivat puhua. Heillä oli Jeesuksen lupaus, johon he uskossa ojentautuivat, mutta Jumala ei alkanut puhua heidän puolestaan kielillä. He itse ALKOIVAT puhua muilla kielillä. He astuivat uskossa siihen virtaan, joka heidän edessään oli. Heillä kävi niin kuin Psalmeissa sanotaan avaa suusi, niin minä sen täytän. (Ps.81:11) He avasivat suunsa ja puhuivat. 

Ystäväni sinulla on sama lupaus. Tutki apostolien tekoja ja havaitse, että jatkuvasti tämä toistuu siellä, missä evankeliumia julistetaan. Paavali sanoo, että Hän soisi meidän kaikkien puhuvan kielillä. En ota nyt kantaa siihen, puhuuko kaikki Hengellä täyttyneet kielillä. Voidaan todeta, että apostolien teoissa suurin osa puhui. Mahdollisesti kaikki, mutta ainakin lähes kaikki. Ja Jeesus ei ole tänään muuttunut miksikään. Niin sen tulisi olla tänä päivänäkin.

Olet ehkä täyttynyt Pyhällä Hengellä, mutta et ole uskaltanut kuitenkaan astua virtaan ja tarttua uskolla Jumalan sanan lupaukseen. Ehkä olosuhteet ovat olleet niin epäraittiit, että olet vetäytynyt kuoreesi ja olet tyytyväinen välitilaasi. Älä kuitenkaan ole! Vaan tule kuorestasi ulos ja usko, että Jeesus tahtoo nyt täyttää sinut Hengellään ja voimallaan. Hän on luvannut niin. Ei sinun tarvitse odottaa. Henki on tullut jo. Ja nyt sinun tehtävänäsi on ottaa vastaan Jumalan antama Pyhän Hengen lahja niin kuin efesolaisetkin tekivät. Unohda kaikki menneet hörhöilyt ja epäraittiit ilmiöt. Katso Jeesukseen. Älä anna väärän rahan viedä silmistäsi oikean rahan arvoa.

Käytännössä

Heskielin kirjan 39. luvussa mies vei Hesekielin nilkkaveteen, sitten polviveteen, sitten lanneveteen ja lopulta uimaveteen. Se oli Hengen virta, joka lähti Jumalan valtaistuimelta. Mene luettuasi Jeesuksen eteen.  Sulje kaikki häiriötekijät. Olkaa vain kahden, sinä ja Jeesus. Tee nyt selkoa mielessäsi, että sinä uskot, Pyhän Hengen lahjan olevan sinua varten. (Apt. 2:39) Se ei ole pastorin lupaus eikä kirkon lupaus vaan Jumalan lupaus. Älä yritä puristaa uskoa itsestäsi vaan käännä katseesi Jeesukseen, joka on ojentamassa lahjaa sinulle. Katso, miten Hän tarjoaa tuota lahjaa sinulle juuri nyt niin kuin Jumalan sanassa meille luvataan (Apt. 2:39, Ilm. 22:17, Joh. 7:37-39). Otatko sinä sen vastaan? Se on lahja sinulle. Se ei ole joululahja, jota sinun tulee odottaa, kunne joulu tulee. Se on lahja, jota Jeesus tarjoaa sinulle tässä ja nyt.  Hän tarjoaa sinulle elävää vettä. Sano kiitos ja ota se vastaan. Astu uskossa eteenpäin ja juo. Sinä tarvitset sitä enemmän kuin tiedätkään.

Kun uskot lahjan olevan sinua varten tässä ja nyt niin kuin Raamattu lupaa, ala kiittää siitä. Katso Jeesukseen ja ota se vastaan kiitoksella. Hän kastaa Pyhällä Hengellä ja tulella. 

Nyt on sinun vuorosi uskossa heittäytyä virtaan. Moni jää tässä kohtaa polviveteen. Ota viimeinen askel ja astu uimaveteen. Anna Hengen virran viedä sinut. Avaa suusi ja Jumala täyttää sen uusilla kielillä. He puhuivat ja alkoivat puhua- sanottiin apostolien teoissa. Se oli ihmisen vastuu. Avata suu ja puhua sitä, mitä Henki puhuttavaksi antaa.

Mene siis jo tänään kammioosi. Sulje ovi. Tarraudu Jumalan lupaukseen ja usko se todemmaksi kuin mitkään muut lupaukset. Hän seisoo lupauksensa takana. Anna Hengen täyttää sinut, avaa suusi ja puhu sitä, mitä Henki sinulle puhuttavaksi antaa.  Jumalan Hengen voima on tarkoitettu kaikille, jotka janoavat ja uskovat.

Näetkö Hänet?

Tiedätkö, että Jumalan lapsen ei koskaan tarvitse pelätä yhtään mitään? Ajatus voi kuulostaa kauniilta lohduttavalta korulauseelta, mutta se on Raamatun yksi tärkeimmistä totuuksista. Pelot ja monenlaiset taakat invalidisoivat uskonelämäämme, ja niiden kautta vihollinen pitää meitä sidottuna jopa vuosikausia. Sisäiset voimavaramme kuluvat pelkoja vastaan taisteluun eikä Herran palvelemiseen.

Mistä pelot johtuvat? Ne johtuvat siitä, ettemme näe Herraa emmekä usko sitä, kuka Hän todella on. Jos näkisimme Herran joka hetki vieressämme, emme pelkäisi mitään.

Ajattele nyt, jos näkisit vierelläsi turvanasi Ikiaikojen Kaikkivaltiaan Majesteetin. Jos Hän olisi jatkuvasti suojanasi ja ympäröisi sinua rakkaudellaan, mitä pelkäisit? Et mitään. Minulla on kuitenkin ilouutinen: Hän on vierelläsi. Hän asuu sinussa ja on todellisempi kuin kaikki näkyvä yhteensä, jos olet Hänen omansa. Ongelmamme on vain siinä, että mielemme tasapaino on liian kiinni näkyväisissä olosuhteissa kuin Hänen todellisuudessaan.

Avaa Hänen silmänsä

Kerran Aramin sotajoukot saapuivat hakemaan profeetta Elisaa Dootanin kaupungista. Vihollisen joukot piirittivät koko kaupungin saadakseen Elisan käsiinsä. Elisan palvelija ryntäsi aamulla valtavassa paniikissa Elisan luokse kertomaan suru-uutista. Hänet oli vallannut suuri pelko ja kauhu vallitsevien olosuhteiden vuoksi. Vihollisen läsnäolo sai palvelijan suunniltaan. 

Elisa oli tyynen rauhallinen. Hän nimittäin näki jotain, mitä muut eivät nähneet. Hän näki elävän Jumalan todellisuuden, näkymättömän maailman, jossa kaikki oli edelleen hyvin. Ei Jumalan maailmoissa rauha järkkynyt millään tavalla, vaikka koko vihollisen armeija ase-arsenaaleineen oli tullut taistelemaan pientä ihmistä vastaan. Elisan turva oli Israelin Elävä Jumala. Kun vihollinen hyökkää Jumalan ihmistä vastaan, hän hyökkään todellisuudessa Jumalaa vastaan. Elisa tiesi, että hänen todellisuutensa on Jumalan todellisuus, eivätkä näkyväiset olosuhteet. Siksi hän vastasi palvelijalleen: 

"Älä pelkää, sillä niitä, jotka ovat meidän kanssamme, on enemmän kuin niitä, jotka ovat heidän kanssansa. "Ja Elisa rukoili ja sanoi: "Herra, avaa hänen silmänsä, että hän näkisi." Ja Herra avasi palvelijan silmät, ja hän näki, ja katso: vuori oli täynnä tulisia hevosia ja tulisia vaunuja Elisan ympärillä. (2.Kun.6:16-17)

Elisa rukoili ”Herra, avaa hänen silmänsä, että hän näkisi.” Eikö tässä ole avain rauhaan? Nähdä hengessä, kuka todella on meidän vierellämme ja kuka on Hän, joka ympäröi meitä. Jos Hän on Elävä Israelin Jumala, kuka voi silloin olla meitä vastaan? Mikä on se instanssi, jonka voima voisi voittaa meidät? Ei mikään eikä kukaan. Elisa eli tässä todellisuudessa, ja hän sai tuolloin suuren voiton koko Israelille.

Voit voittaa lopullisesti pelkosi, kun uskot ja ojentaudut sen mukaan, että Jeesus on sinun vierelläsi, ja sinä olet Hänen. Sinun elämäsi on Hänen varassaan ja Hän on turvasi. Silloin sinulla on kaikki yhtä hyvin kuin Jeesuksella.

Opetuslapset myrskyssä

Muistatko, miten opetuslapset pelkäsivät hukkuvansa myrskyyn Jeesuksen läsnäolossa? Eikö ole absurdia, että Jeesuksen läsnäolossa opetuslapset olivat suuren kauhun ja pelon vallassa? Se johtui Jeesuksen mukaan opetuslasten vähäisestä uskosta. He eivät täydellisesti tienneet ja uskoneet, kuka Jeesus on. Heidän käsityksensä Jeesuksen voimasta ja hallintavallasta oli hyvin suppea.

Vaikka Jeesus oli juuri äsken sanonut Menkäämme järven tuolle puolen.. (Luuk. 8:22) Huomaatko, että Jeesus itse oli sanonut, että he menevät järven toiselle puolelle? Eikö matkan lopputulos ollut silloin sinetöity ennen kuin se oli ehtinyt alkamaan? Jos Jeesus oli ilmoittanut, että he menevät vastarannalle, niin tulisi varmasti tapahtumaan. Olisiko silloin mitään mahdollisuutta pelkoon, vaikka matkalla tulisi millainen myrsky tahansa. Jeesuksella ei ollut mitään hätää. Hän nukkui sillä aikaa, kun opetuslapset huusivat kauhun vallassa. 

Meillä on Raamatussa Jumalan sanan järkkymätön lupaus, että kaikki on aina hyvin, kun Jeesus on vierellämme. Lupauksia on kymmenittäin. Se on meidän todellisuutemme, jossa saamme levätä. Jeesus on juuri nyt vierellämme. Hän on täynnä rauhaa, koska kaikki on hyvin. Olkaamme mekin siis rauhassa. Kaikki on hyvin ja päättyy hyvin, kun katsomme Häneen ja luotamme Hänen lupauksiinsa.

Pietari luulee hukkuvansa

Eikö Pietari ole aivan kuin me? Jeesus on hänen silmiensä edessä, ja silti hän pelkää myrskyjen vaahtopäitä. Kun Pietari katselee olosuhteitaan, hän alkaa vajota ja luulee jo hukkuvansa. Kun Hän kääntää katseensa Jeesukseen, kaikki onkin taas hyvin.

Meidän mielestämme usein Pietari on koominen opetuslapsi, mutta me olemme usein juuri hänenlaisiaan. Jeesus totisesti on vieressämme joka hetki, ja silti me huudamme kauhun vallassa, pelkäämme ja vajoamme murheittemme aaltoihin. Meidän tulisi joka hetki katsoa vain Herraan. Silloin tiedämme kaiken olevan hyvin. Ei ole mitään väliä, mitä vierellämme tapahtuu. Se on yhdentekevää. Voitto on kaikissa mahdollisissa elämän olosuhteissa Jeesus Kristus. Meidän ei tarvitse tietää, miten ongelmista selvitään. Hän tietää. Ja Hän vie meidät myrskyjen halki voittoon, kun katsomme Häneen. Jos katseemme on myrskyssä, olemme heti pulassa.

Aabraham uskoi

Aabrahamilla oli lupaus siitä, että Iisakista hän saisi suvulleen jatkajan. Hän uskoi sen.

Eräänä päivänä Jumala pyysi jotain perin oudon kuuloista. Aabrahamin tulisi uhrata Iisak Moorian vuorella polttouhriksi. Siis Aabrahamin tulisi käytännössä tappaa se poika, josta Jumala oli luvannut tehdä suuren kansan. Huomaatko, kuinka ristiriitaisen kuuloista? Täysin käsittämätön pyyntö ihmisen korville. Aabraham ei kuitenkaan jäänyt Jumalan eteen painimaan asian kanssa. Hän lähti heti matkaan.

Saavuttuaan Moorian vuorelle Aabraham sanoi palvelijoilleen jotain, mikä kuvastaa valtavaa uskoa Jumalaan: 

Jääkää tähän aasin kanssa. Minä ja poika menemme tuonne rukoilemaan; sitten me palaamme luoksenne (1Moos.22:5).

Aabraham uskoi, että hän ja Iisak tulisivat vuorelta molemmat alas elävinä, koska Jumala oli luvannut Iisakista jälkeläiset Aabrahamille. Heprealaiskirjeen mukaan Aabraham uskoi, että Jumala herättää Iisakin kuolleista, jos hänen tulisi teurastaa Iisak. Aabraham oli valmis menemään loppuun asti luottamuksensa kanssa, koska hänellä oli Jumalan sana ja lupaus asiasta. Hän uskoi, että sen, mitä Jumala on luvannut, Jumala myös pitää. Aabraham ja poika tulivat vuorelta yhdessä alas, eikä Jumala lopulta vaatinut tappamaan Iisakia. Jumala ainostaan koetteli Aabrahamia. Usko Jumalan sanan lupaukseen vei Aabrahamin voittoon.

Tämän koettelemuksen Jumala salli Aabrahamille tietääkseen, kuinka syvä Aabrahamin usko ja rakkaus Jumalaan on. Kumpi on tärkeämpi: Jumalan tahto vai Jumalan siunaus? Uskon kautta Jumalan lupaukseen Aabraham selviytyi koettelemuksesta voittajana.

Jumala koettelee meidän uskoamme samalla tavalla. Kumpaan luotamme enemmän: olosuhteisiin vai Jeesukseen, joka on vierellämme? Kumpi on meille suurempi todellisuus: näkyvä vai näkymätön? Kumpaa rakastamme enemmän: Jumalan siunauksia vai Häntä itseään? Olemmeko tarpeen vaatiessa luopumaan kaikista siunauksista, jos Jumala sitä meiltä pyytää? Jos tahdomme kasvaa uskossa ja tulla Jumalan ihmisiksi, meidät tullaan koettelemaan samalla tavalla. Meillä ei ole kuitenkaan mitään hätää niin kauan kuin näemme Jeesuksen vierellämme.

Kasvu Jumalan ihmiseksi

Läpi Raamatun Jumalan miehet ja naiset ovat kiinnittäneet katseensa näkymättömään Jumalaan. He ovat uskon käsivarrella tarttuneet kiinni Jumalaan, luottaneet Häneen ja tulleet voittajiksi.

Mooses kesti Egyptin paineen heprealaiskirjeen mukaan, koska hän ikään kuin näki sen, mikä on näkymätön. (Hepr. 11:27)

Daavid piti aina Herran hänen edessään. Sen tähden hän ei horjunut. Se oli Israelin kuninkaan ainut tie voittoisaan elämään. Ja lopputuloksenhan me tiedämme. (Ps.16:8)

Paavali toteaa, että me emme katsele näkyväisiä vaan näkymättömiä, koska näkyväiset ovat ajallisia ja näkymättömät iankaikkisia. Se oli suuren pakanoiden apostolin tie voittoon ja voitelun säilyttämiseen myrskyissä ja kivisateissa. (2.Kor. 4:18)

Heprealaiskirje antaa meille ohjeen, jonka avulla meidän uskonkilvoituksemme tulee onnistumaan:

juoskaamme kestävinä edessämme olevassa kilvoituksessa, silmät luotuina uskon alkajaan ja täyttäjään, Jeesukseen.. Ajatelkaa häntä, joka syntisiltä on saanut kärsiä sellaista vastustusta itseänsä kohtaan, ettette väsyisi ja menettäisi toivoanne. (Hepr.12:1-3)

Voimme kasvaa vain katselemalla Häntä. Voimme juosta menestyksekkään kilvoituksen vain katselemalla Häntä. Voimme kestää maailman houkutusten keskellä vain katselemalla Häntä. Voimme seisoa pystyssä ja olla horjumatta, kun katselemme vain Häntä. Emme vajoa myrskyyn ja epätoivoon, kun katselemme Häntä. Emme koskaan joudu kauhun valtaan, kun silmämme näkee Hänet vieressämme. Elämästämme katoaa pelko ja epävarmuus, kun uskomme ja katsomme Jumalan sanan lupauksien kautta Jeesukseen sellaisena kuin Hän on.

Hän on uskomme alkaja, ja siksi silmämme ja ajatuksemme tulee olla aina ja kaikissa tilanteissa vain Hänessä. Hän on myös uskomme täyttäjä. Usko kasvaa vain, kun katseemme on Hänessä.

Olipa olosuhteesi tänään mikä tahansa, sinulla ei ole mitään hätää, kun näet Jeesuksen. Hän on siinä vieressäsi joka hetki. Katso Häneen ja ajattele Häntä niin kuin Raamattu kehottaa. Unohda kaikki muu ja kiinnitä mielesi Häneen. Vietä aikaa ajatellaksesi Hänen valtasuuruuttaan ja voimaansa elämässäsi. Kiinnitä mielesi siihen, kuinka paljon Hän on tehnyt puolestasi Golgatan ristillä ja kuinka äärettömän kallis olet Hänelle. Luo silmäsi siihen lupaukseen, että olet Hänen omaisuuttaan, jota Hän vaalii kuin kalleinta aarrettaan. 

Näe itsesi Hänen sylissään. Raamattu sanoo, että sinua kannattavat iankaikkiset käsivarret. Ne kannattavat juuri nyt sinua. Psalminkirjoittajan mukaan Hän on saartanut sinut edestä ja takaa. Hän on kiinnostunut sinusta paljon enemmän kuin sinun tekemisistäsi. Hän tahtoo, että tunnet Hänet henkilökohtaisemmin ja syvemmin. Hän kaipaa sinua jopa kateuteen asti. Hän on sinun Vapahtajasi, joka kaipaa viettää aikaa kanssasi enemmän kuin koskaan osaat kuvitella.

Mitä hätää siis sinulla olisi? Mitä syytä pelkoon sinulla olisi, jos Hän on sinun puolellasi? Ei taivaassa eikä maan päällä ole mitään voimaa ja valtaa, joka kykenisi järkyttämään sinun rauhaasi silloin, kun näet vierelläsi Jeesuksen. Hänelle on annettu kaikki valta taivaassa ja maan päällä, myös sinun elämässäsi. Sinua vastustavat voimat nousevat Häntä vastaan, ei sinua. Nojaudu Häneen ja käperry syvemmin kiinni Hänen rintaansa vasten. Usko Hänet todellisemmaksi kuin kaikki, mitä näet. Luota Häneen ja elä sen mukaan joka päivä. Saat huomata, että pelot väistyvät ja elämäsi täyttyy Jumalan ihmeellisellä rauhalla ja läsnäololla.

Pimeänkoulu

Minä käyn sinun edelläsi ja tasoitan kukkulat, minä murran vaskiovet ja rikon rautasalvat. Minä annan sinulle aarteet pimeän peitosta, kalleudet kätköistänsä, tietääksesi, että minä, Herra, olen se, joka sinut nimeltä kutsuin, minä, Israelin Jumala. Palvelijani Jaakobin ja valittuni Israelin tähden minä kutsuin sinut nimeltä ja annoin sinulle kunnianimen, vaikka sinä et minua tuntenut. Minä olen Herra, eikä toista ole, paitsi minua ei ole yhtään jumalaa. Minä vyötän sinut, vaikka sinä et minua tunne, jotta tiedettäisiin auringon noususta sen laskemille asti, että paitsi minua ei ole yhtäkään: minä olen Herra, eikä toista ole (Jes. 45:2-6)

Älä lue tätä Raamatunkohtaa kuin lehtiuutista. Lue se uudestaan. Maistele ja tutkistele sen jokaista lausetta ja sanaa. Herra on puhunut sen henkilölle, joka ei ennen tuntenut Häntä niin kuin tuntea tulisi. Herra on puhunut sen kutsumalleen ihmiselle, joka ei todellisuudessa vielä tuntenut Jumalasta yhtään mitään. Herra halusi näyttää tuolle ihmiselle oman valtasuuruutensa. Hän tahtoi tehdä tuon ihmisen elämässä jotain sellaista, jonka jälkeen hän tietäisi, että Jumalalla on kaikki valta hänen elämässään. Herra kädestä pitäen tahtoi näyttää kuin Isä lapselleen, että kaikki perustuu vain siihen, mitä Herra tekee.

Kun Jumala kutsuu ihmisen, kaikki perustuu vain Jumalaan ja Hänen voimaansa. Tätä me ihmiset emme ymmärrä usein ennen pimeänkoulua. Niin, luit oikein. Kutsun sitä pimeänkouluksi, koska siellä opitaan suurimmat ja ratkaisevammat asiat uskovan ihmisen elämässä.

Aarteet pimeän peitosta

Minä annan sinulle aarteet pimeän peitosta, kalleudet kätköistänsä..

Me luotamme itseemme niin kauan kuin Jumala vie meidät pimeänkouluun. Jumala on säätänyt niin, että se on juuri pimeänkoulu eikä valkeudenkoulu. Jumala on säätänyt niin, koska vain pimeyden kätköistä löytyvät hengellisen elämän suurimmat aarteet. Oletko rukoillut oppivasi syvemmin tuntemaan Jumalasi? Oletko toivonut Hänen tekevän elämässäsi jotain sellaista, että näkisit Hänet kirkkaammin? Tahdotko omistaa suurimmat hengelliset aarteet? Jos vastaat kyllä, Jumala ottaa sen tosissaan.

Suurimmat hengelliset aarteet opitaan vain pimeässä, siellä, missä ihminen on vain kahden Herransa kanssa. Siellä pimeässä ihminen voi turvata vain Herraansa. Siellä ei ole muuta, keneen luottaa. Pastorista tai lähimmistä ihmisistä ei ole apua. He eivät ymmärrä sitä pimeyttä. Heidän parhaatkin neuvonsa ovat vain pinnallisia suuntaviivoja, jotka eivät useimmiten tuo lopullista apua. Ja juuri niin pitää ollakin. Jumala sulkee pimeänkoulussa kaikki inhimilliset avunlähteet. Nyt Hän opettaa ihmiselle, että kaikki apu tulee vain Häneltä.

Pimeyden kätköissä Herran tarkoitus on saada meidät katsomaan Häneen. Siellä pimeän kuilussa Hänellä on se kauan kaipaamansa kahdenkeskinen yhteys kanssamme. Kaikki muut häiriötekijät ovat poistetut. Ihmisen kaikki inhimilliset apukeinot on käytetty. Niistä ei ole nyt apua. Herra tahtoo meidän hyväksyvän sen ja heittäytymään vain Hänen varaansa. Hän tahtoo meidän oppivan sen, että Herra on suurin turva ja apu. Hän tahtoo meidän oppivan turvaamaan vain Häneen, ei ihmisiin.

Kun olemme tyyntyneet ja hyväksyneet tilamme, Hän kykenee opettamaan meille jotain sellaista, mitä kukaan ihminen ei voi opettaa. Nyt ihminen on tietoinen siitä, että kukaan muu kuin Jumala itse, ei voi häntä auttaa. Ihminen ymmärtää, että Herra yksin on hänen linnansa ja turvansa. Kaikki turvaverkot ja hengellisen elämän inhimilliset tukipilarit on nyt poistettu, ja ihminen yksin seisoo avojaloin Herransa edessä.

Jumalan lapsi on nyt ehkä ensimmäistä kertaa tullut Jumalan korkeakoulussa sellaiseen tilanteeseen, jossa Jumala on antamassa suurimpia siunauksia hänelle. Mutta se ei tapahdukaan vuorilla raikkaassa kevätilmassa. Se ei tapahdukaan tyynen meren rannalla auringonpaisteessa. Se tapahtuu pimeässä laaksossa, jossa kaikki inhimillinen toivo on viety. Se ei tapahdu sillä tavalla kuin me olimme luulleet. Siunaukset eivät tulleet sitä reittiä, jota tämän ajan valtakristillisyys meille vakuuttaa ja julistaa. Jumala antaa suurimmat aarteensa lapselleen pimeän peitosta ja kalleudet kätköistänsä. 

Tunteaksesi Hänet

..tietääksesi, että minä, Herra, olen se..

Oi Jumalan lapsi, tähän saakka olet luottanut itseesi. Olet ehkä luullut, että hengellinen menestyksesi johtuu hurskaudestasi, oikeasta opistasi ja hengellisistä lahjoistasi ja kyvyistäsi. Et ole sitä myöntänyt ääneen, mutta sydämessäsi olet salaa uskonut niin.

Nyt pimeän peitossa Herra näyttää, että kaikki on Hänestä. Hän on Herra. Hän on uskosi alkaja ja täyttäjä. Ilman Häntä sinulla ei ole mitään, ja vain Hänessä sinulla on kaikki. Vaelluksesi puhtaus ja palvelutehtäväsi menestys lepää vain Hänen armonsa varassa. Kaikki, mitä saat aikaan, perustuu vain Hänen tekoonsa ja armoonsa. Kaikki hengellinen menestys ja todellinen hedelmä ovat vain Hänen ennalta valmistamiansa tekoja, joissa sinä saat Hänen armostaan vaeltaa. Nyt ymmärrät, että kaikki muut teot, parhaimmatkin, ovat vain roskaa ja olkia, jotka kerran palavat. Ennen sinä et sitä tuntenut, mutta pimeän kätköissä sinä näet sen syvemmin kuin koskaan ennen. Nyt saatat ylistää Herraa sydämestäsi, koska tiedät ja uskot sen, että Hän on sinun kaikkesi.

Alat pala palalta näkemään Jeesustasi kirkkaammin. Näet Hänet niin kirkkaasti, että huomaat olevasi joka hetki täysin turvassa. Näet koko elämäsi olevan joka hetki ympäröity Hänen armollaan ja voimallaan. Olet upotettu Häneen niin syvästi, ettei sinulla olekaan elämässäsi koskaan syytä huoleen ja paniikkiin. Syvyydessä tai korkeudessa, pimeässä tai päivänvalossa – olet alati Hänen tulisilmiesi alla ja Hänen kämmenhipiäänsä kirjoitettu. Olet Hänen silmäteränsä, eikä mikään voi erottaa sinua Hänen täydellisestä huolenpidostaan. Kukaan ei voi riistää sinua Hänen kädestään. Sinun kohtalosi on sinetöity: sinulle käy aina ja kaikissa tilanteissa loppujen lopuksi vain hyvin, kun Hän on turvasi ja kaikkesi. Nämä olivat sinulle ennen Raamatun kauniita korulauseita, jotka eivät saavuttaneet koskaan sinun sydäntäsi. Nyt uskot ne. Nyt ne ovat sinulle todellistakin todellisempaa elämää. Ne ovat sinulle todellisempaa kuin kaikki näkyvä. Opit elämään Jumalan todellisuuden ja Sanan lupausten varassa ja luottamaan niiden mukanaan tuomaan rauhaan. Tiedät, että kaikki on aina hyvin, kun katsot Jeesukseen. Hän on hyvä, ja Hän tekee kaiken parhaaksesi. Enää et kysele: miksi? Sinulle riittää, kun näet Paimenesi. Silloin kaikki on hyvin. Mikään paha ei sinua silloin kohtaa.

Hän käy edelläsi

Minä käyn sinun edelläsi ja tasoitan kukkulat, minä murran vaskiovet ja rikon rautasalvat.

Lue vielä kerran tuo jae uudestaan ajatuksella. Eikö olekin niin, että tie hengelliseen menestykseen kilvoittelussamme ja kaikessa perustuu siihen, että Herra käy edellämme, taistelee puolestamme ja tasoittaa tien? Emmekö me niin usein toimi päinvastoin? Juoksemme, puskemme eteenpäin ja luotamme erinomaisuuteemme. Jumala sallii meidän tehdä sen. Jumala sallii meidän uuvuttaa itsemme lähes epätoivon partaalle näyttääkseen oman voimansa.

Pimeänkoulussa ymmärrämme sydämeen saakka, että se on vain Herra, joka murtaa vaskiovet ja rikkoo rautasalvat. Menestys perustuu siihen, että Herra lähtee liikkeelle, ja me tulemme perässä. Ja kun Herra ei ole lähtenyt liikkeelle, emme mekään saa lähteä liikkeelle. Siinä on voiton salaisuus. Kaikki perustuu siihen, että kuljemme Herran perässä, kun Hän raivaa tien meidän puolestamme.

Rohkaise mielesi

Olet ehkä tänään syvässä pimeydessä. Olet uupuneena ja pettyneenä ajatellut ehkä luopua kaikesta. Epäilet Jumalan olemassaoloa ja Hänen todellisuuttaan. Salli minun rohkaista sinua ja sanoa, että tilanteesi on nyt mitä parhain Jumalan silmissä. Jumala tuo sinulle aarteet pimeyden kätköistä. Niitä et löydä muualta kuin sieltä. Suurimmat timantit ovat syvällä kallion uumenissa, ja kauniimmat helmet syvällä meren kätköissä.

Aikamme kristillisyys antaa meidän usein ymmärtää, että hengelliset siunaukset saadaan massatapahtumista helppoina pikavoittoina. Se on kuitenkin uskonnollista illuusiota ja aikamme pikaruokakristillisyyttä. Se ei ole sitä todellisuutta, mitä Raamattu meille opettaa.

Katso Aabrahamia harhailemassa vuosikymmeniä erämaassa.  Muistatko, miten hän kolme päivää talutti ainoaa poikaansa kohti uhrialttaria teurastaakseen hänet? Jumala vei Aabrahamin näihin tilanteisiin ja toi voittajana sieltä ulos.

Katso yksinäistä murhamies Moosesta 40 vuoden jälkeen palavan pensaan edessä. Muistatko, miten Hän oli kallionrotkossa Herran käden alla yksin, kun Herra antoi ihanuutensa kulkea Hänen ohitsensa.

Katso loppuunpalanutta Eliaa erämaassa toivomassa kuolemaa itselleen. Katso häntä pelokkaana Hoorebin vuoren luolassa. 

Katso Daavidin pakomatkoja tai Danielia leijonien luolassa. Muista niitä kolmea uskon sankaria palavassa pätsissä Jumalan Pojan kanssa.

Etkö muista, miten Pietari menetti toivonsa ja heitti hanskat tiskiin, kun hän luuli kaiken olevan lopussa. Se ei kuitenkaan ollut kaiken loppu vaan uuden alku, vaikka hän oli itse oman erämaansa aiheuttanut kieltämällä Jeesuksen.

Oletko unohtanut Paavalin kolmea erämaa-vuotta Arabiassa? Tai etkö ole pannut merkille, miten Jeesus alati oli yksinäisyydessä Herransa edessä. 

Maailmankaikkeuden suurin voitto taisteltiin Getsemanen yksinäisyydessä verta hikoillen ja Golgatan kummulla syvimmässä pimeydessä. Siellä Jeesus taisteli voiton, jonka pohjalla meidän uskomme ja voittomme tänään lepää.

Pimeänkoulu on Jumalan tie hengelliseen läpimurtoon ja hengelliseen menestykseen. Herra vie meidät pimeyteen siunatakseen meitä. Hän vie meidät syvyyksiin antaakseen meille siellä aarteitaan. Hän vie meidät yksinäisyyteen saadakseen meidät turvaamaan ja kasvamaan kiinni Häneen. Hän tekee niin opettaakseen meitä tuntemaan syvemmin ja todellisemmin Hänet. Hän tekee sen, koska Hän rakastaa meitä ja tahtoo tehdä meistä Jumalan miehiä ja naisia, jotka aidosti tuntevat Hänet tämän länsimaisen vauhtikristillisyyden keskellä.

Siksi Hän sanoo meille tänään: Rakkaani, älkää oudoksuko sitä hellettä, jossa olette ja joka on teille koetukseksi, ikäänkuin teille tapahtuisi jotakin outoa.. (1.Piet.4:12) Hän, joka vei sinut pimeään, on tuova sinut sieltä ulos valkeuteen. Pimeäsi ei kestä loputtomiin vaan ainoastaan määräaikaan saakka. Olet tuleva sieltä ulos syvemmin Herraasi luottaen ja voimakkaammin Hänet tuntien. Pimeänkoulu saa sinut syvemmin nojaamaan Herraasi. Kuka tuolla tulee erämaasta rakkaaseensa nojaten? (KV 8:5), sanoo Raamattu. Uskosi kasvaa juuri siellä, missä on pimeintä. Vain harvoin se kasvaa valoisana aikana.

Huolettomat

Jeesus sanoo: "Älkää siis murehtiko.." (Matt. 6:31)

Edelleen Pyhä Henki jatkaa Raamatun lehdillä: "Älkää mistään murehtiko..." (Fil. 4:6) ja "heittäkää kaikki murheenne hänen päällensä, sillä hän pitää teistä huolen." (1.Piet. 5:7)

Jumalallinen arvovalta

Nämä sanat eivät ole jokin katteeton lohdun sana taakkojensa alle uupuvalle ihmiselle. Ne eivät ole jokin säälivä ystävän osaaottava taputus olkapäälle, kun ihmisen elämän yllä on murheen mustat pilvet.

Nämä sanat tulevat Majesteetin valtaistuimelta. Sellaiselta Majesteetilta, jolla on kaikki valta. Niissä sanoissa on Kaikkivaltiaan Jumalan arvovalta. Kaikkivaltias ja Kaikkitietävä Majesteetti, Jumala, ilmoittaa omalle lapselleen, että missään tilanteessa ihmisen ei tule murehtia, koska kaikki on hallinnassa. Noissa sanoissa pienelle ihmiselle ilmoitetaan, että kyse ei ole ihmisen murheesta vaan Jumalan asiasta. Jumala kehottaa uudestisyntynyttä Jumalan lasta unohtamaan kaiken, mikä painaa mieltä, koska tilanne on aina Jumalan hallinnassa. Siis aina. Ei vain silloin, kun meistä tuntuu siltä, vaan joka hetki.

Jumalan Henki on ilmoittanut Raamatussa yleislaatuisena pätevänä ilmoituksena kaikille Jumalan lapsille kaikkina eri aikakausina, että olipa huolenaihe mikä tahansa, se on turha. Jos tämän ilmoituksen antaisi kuka muu tahansa kuin Kaikkivaltias Jumala, sillä lupauksella ei olisi katetta. Kukaan muu ei voi antaa uskottavasti sellaista lupausta kuin Jumala. Mutta nyt, kun lupauksen takana seisoo Jumala kaikella arvovallallaan, pieni ihminen voi täydellisesti päästää irti kaikista murheistaan ja luottaa, että Isä hoitaa kaiken. Niin, Hän todellakin hoitaa, koska on luvannut niin. On käsittämättömän turvallista kuulla Jumalalta sanat: "Älä mistään murehdi!" Se tarkoittaa sitä, että kaikki on aina hyvin. Meidän on uskottava se. Se on Jumalan sanaa. Vai valehteleeko Jumala ilmoittaessaan, että mitään syytä murheeseen ei koskaan ole? Perkele ja meidän luonnollinen ihmisemme on aina kasaamassa murheita elämämme ja mielemme ylle. Mutta kumpaa uskomme: Jumalaa vai perkelettä?

Jumala on puolellasi

"Jos Jumala on meidän puolellamme, kuka voi olla meitä vastaan?", kysyy Pyhä Henki Raamatun lehdillä. Jumala on sen ihmisen puolella, joka on Hänen omansa. Jokainen ahdistus ja vastustus Jumalan lapsen elämässä kohdistuu ensisijaisesti Jumalaan eikä meihin. Jeesus on verellään ostanut meidät omikseen. On kyse siitä, että me emme ole itsemme omat vaan Hänen omaisuuttaan. Meidät on hyvin kalliisti ostettu. Jumala osti meidät omikseen oman Poikansa veren ja kuoleman kautta. Hän ei säästänyt edes omaa Poikaansa, kun Hän halusi sinut ja minut omakseen. Hän antoi kaiken, mitä rakasti ja maksoi hinnan. Jumala on siis meidän puolellamme, jos olemme syntyneet Jumalan lapseksi.

Kerro siis yksikin instanssi Taivaassa tai maan päällä, joka voisi olla Jumalan lasta vastaan. Kerro yksikin murhe, jota mahdollisesti kannattaisi kantaa mielessä. Eikö murehtiminen ole typerää, jos Jumala on meidän puolellamme? Ja Hän ei ainoastaan ole puolellamme vaan me olemme Hänen kallein omaisuutensa. Olemme Hänelle yhtä arvokkaita kuin Jeesus. Eikö niin voi sanoa, jos Hän antoi Jeesuksen saadakseen meidät?

Katso aina Häneen

Murehtiminen on siis maailman absurdein asia, jos Jumala on puolellamme. Olosuhteilla ei ole mitään merkitystä, koska Jumalan todellisuus on se oikea todellisuus, jonka mukaan meidän on ojentauduttava. Mooses kesti, koska "hän ikään kuin näki sen, mikä on näkymätön". Daavid näki aina Herran hänen edessään, ja siksi hän ei horjunut. Ja nyt Raamattu kehottaa Heprealaiskirjeessä luomaan katseemme "uskon alkajaan ja täyttäjään, Jeesukseen". Katso siis Häneen Sanan lupausten kautta aina. Opettele elämään Hänen todellisuudessaan, jossa ei ole vaihteen varjoa. Se on sinun oikea todellisuutesi, jolla on merkitystä. Näkyvä on vain ajallista sumua, joka pian katoaa, mutta näkymättömät ovat iankaikkisia. Oikea usko näkee näkymättömät ja elää Sanan lupausten kautta niissä eikä anna näkyväisen horjuttaa sisäistä maailmaa.

Jos ojentaudumme näkyväisen mukaan, me emme ole uskon ihmisiä ja uuvumme taakkojemme alle. Jos sen sijaan käytämme sitä uskoa, jonka Jumala on meille lahjoittanut, katsomme alati näkymättömiä ja elämme niissä. Silloin olemme uskon ihmisiä, jota ei mikään horjuta. Näin toimivat kaikki Raamatun uskon sankarit. Jokainen eli katsellen Herraa. Jokainen eli uskon varassa, ja niin heistä kasvoi uskon sankareita, joiden kautta Jumalan kirkkaus ilmestyi sen aikaisen maailman keskellä yliluonnollisella tavalla.

Siksi Pyhä Henki ilmoittaa Raamatussa: "usko on luja luottamus siihen, mitä toivotaan, ojentautuminen sen mukaan, mikä ei näy." (Hepr. 11:1) Ala sinäkin tänään ojentautua ja elämään elämääsi sen mukaan, mitä Raamattu sinulle ilmoittaa. Usko ja elä sen mukaan, kuka Jumala on ja mitä Hän sinulle ilmoittaa. Silloin elämäsi on paljon helpompaa ja kevyempää. Silloin Pyhä Henki pääsee virtaamaan elämässäsi vuolaammin.

Jeesus sanoo: "Joka uskoon Minuun, niin kuin Raamatussa sanotaan, hänen sisimmästään juoksevat elävän veden virrat." (Joh. 7:38 RK) Voimme uskoa Jeesukseen niin kuin olosuhteet sanelevat tai sitten voimme uskoa Jeesukseen niin kuin Raamatussa sanotaan. Jos uskomme todeksi ja ojentaudumme sen mukaan kuin Raamattu Jeesuksesta sanoo, meidän elämämme on täynnä elävän veden virtaa.

Todellista uskoa on se, että katsomme kaikessa ja kaikissa olosuhteissa Jeesukseen. Hän on meidän elämämme. Hän on meidän todellisuutemme. Hänessä meillä ei ole murheita eikä pettymyksiä. Kun jokin murhe alkaa painamaan sinua, heitä se Jeesuksen päälle ja kiitä, että se on Hänen ongelmansa. Sen jälkeen sitä ei tarvitse enää miettiä. Lasten ei tule perheessä murehtia aikuisten asioista. Vielä vähemmän Jumalan lapsen tulee murehtia yhtään mistään. Murhe on epäuskon hedelmä. Se on seurausta siitä ettemme usko Jeesukseen ja Hänen voimaansa niin kuin pitäisi. Jos uskoisimme Jeesukseen niin kuin Raamattu sanoo, emme koskaan murehtisi mistään asiasta.

Jumalan mielen mukainen murhe

On vain yksi murhe, joka on Jumalan mielen mukaista.

Raamattu sanoo: Sillä Jumalan mielen mukainen murhe saa aikaan parannuksen, joka koituu pelastukseksi ja jota ei kukaan kadu; mutta maailman murhe tuottaa kuoleman. (2. Kor: 7:10) Jos elät synnissä, sinulla suuri syy murheeseen. Jumala ei ole sinun puolellasi silloin. Jumala on valkeus ja Hänessä ei ole pimeyttä. Jos sanomme, että meillä on yhteys Häneen vaeltaessamme pimeydessä, valehtelemme. Näin todistaa meille 1. Johenneksen kirjeen 1. luku. On hirvittävä tila olla synnin orja. Iankaikkisuuden kannalta ei ole mitään vaarallisempaa kuin elää synnissä ja palvella sitä. Silloin ihminen on Jumalan vihollinen. Niin Jumala Jaakobin ja Johanneksen kautta meille Raamatussa vakuuttaa. Siksi tee tänään parannus ja anna elämäsi Jeesukselle, jos elät synnissä. Silloin Jeesuksen veri puhdistaa sinut kaikesta synnistä eikä sinun tarvitse enää koskaan murehtia mistään asiasta. Se on Jumalan lahja sinulle, että saisit elää vapaana ja ilolla palvella Herraa.