keskiviikko 7. joulukuuta 2016

Kirje eräälle seurakuntalaiselle

Kirjoitan kirjeen sinulle, eräälle vapaiden suuntien seurakuntalaiselle henkilölle. Kannan sydämessäni painolastia katoamattoman sielusi puolesta. Pyydän, että luet kirjeeni loppuun saakka. Älä lopeta ahdistuksen tai vihan tunteen vuoksi. Tämän kirjeen sanoma ohjaa sinut ennennäkemättömään ja suunnattomaan iloon ja autuuteen. En mainitse nimeäsi kirjeessä. Lukiessasi kirjettä tulet huomaamaan kirjoitanko sinulle.

Kasvusi kristilliseen uskoon

Olet syntynyt uskovaiseen kotiin ja olet aina uskonut Jeesuksen olemassaoloon. Sinut tuotiin jo sylivauvana seurakunnan tai pastorin eteen siunattavaksi. Sinua ei kastettu lapsena, koska vanhempasi oikeaoppisesti tiesivät, että kaste kuuluu vain uskoontulleille. Niinpä sinut Jeesuksen esimerkin mukaisesti siunattiin ja koko seurakunta lausui yllesi Herran siunauksen.
Kasvaessasi isommaksi olet oppinut pyhäkoulun, iltarukousten ja raamatunkertomusten kautta tuntemaan Taivaan Isän ja Jeesuksen. Et ole juurikaan epäillyt heidän olemassaoloaan.

Olet käynyt lukuisat lastenleirit ja oppinut tuntemaan siellä saman kristillisen vakaumuksen omaavia ystäviä. Noiden ystävien kanssa oli turvallista kasvaa ja elää seurakunnan siipien suojassa lapsuus ja nuoruus. Kävitte yhdessä varkki-illoissa ja jossain vaiheessa ne muuttuivat nuortenilloiksi. Opit kauniita ylistyslauluja, joiden aikana sielumaailmasi usein värisi ja koit hyvää oloa ja turvallisuutta.

Jossain vaiheessa menit rippileirin tapaiselle leirille. Siellä pääsit syvemmälle Raamatun oppiin sisälle. Opit ymmärtämään, että Jeesukseen uskovalle kuuluu kaste. Tahdoit toteuttaa Jumalan tahdon tältä osin, ja monien muiden ystävien kanssa marssit iloisena meren- tai järvenrantaan aplodien saattelemana. Olit tyytyväinen. Olit nyt vihdoin kristitty, kun nuorisopastori oli kastanut sinut Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimeen.

Vuodet kuluivat ja kasvoit seurakunnan turvallisessa ympäristössä. Aloit itse tutkia Raamattua ja ymmärsit sieltä hyvin paljon hienoja totuuksia. Pääsit sisälle seurakunnan palvelumuotoihin, ja kannoit onnellisena oman kortesi kekoon seurakunnan rakentumiseksi. Olet järjestellyt pöytiä, vetänyt pyhäkoulua, avustanut leireillä, ollut joulunäytelmissä, vetänyt kokouksia, miksannut, todistanut lyhyesti ja mahdollisesti vaihtanut laulujen sanoja valkokankaalle. Olet mallikelpoinen seurakunta-aktiivi. Oikea kristitty nuori, joka on kasvanut monien mielestä esimerkillisellä tavalla sisälle raamatulliseen uskoon ja seurakuntayhteyteen.

Olet oppinut ylistyksen tärkeyden. Ylistäminenhän on Jumalan palvelemisen suurin ilmenemismuoto. On valtavaa olla nuorisotapahtumissa, missä sadat nuoret yhdestä sydämestä laulavat koskettavan musiikin tahdissa ylistystä Jumalalle. Nautit ylistämisestä ja odotat, että pääset uudestaan ja uudestaan tuohon ”ylistyksen virtaan” mukaan. Koet kylmiä väreitä ja voimakkaita tunnekokemuksia ylistyksen aikana. Ylistyksessä saat olla vapaa. Vain sinä ja Herra. Niin olet oikeaoppisesti oppinut.

Sinulla on myös oikea oppi. Olet käynyt joitain kristillisiä kursseja, joissa mennään syvemmälle Raamattuun. Sinulle on ihanasti avautuneet jopa Vanhan Testamentin vertauskuvat. Ymmärrät Raamatun kokonaisuutena ja opetat nyt hieman varttuneempana seurakuntalaisena muitakin tuntemaasi oppiin sisälle soluissa ja pienryhmissä. Pystyt oikeaoppisesti kertomaan Jeesuksen ristinkuolemasta ja ylösnousemuksesta. Olet salaa onnellinen, ettet syntynyt luterilaiseksi, katoliseksi ja ortodoksiksi, koska he ovat käsittäneet Raamatun väärin, ainakin osittain. Ymmärrät aivan oikein, että muotojumalisuus ja rituaalit tappavat aidon kristillisyyden. Kuitenkaan et sano tuota voimakkaasti ääneen, koska haluat toimia sävyisyyden hengessä Hengen hedelmää kantaen. Myönnät, että kristittyjä on muuallakin, mutta itse tiedät nöyrästi olevasi oikeaoppisimmasta päästä.

Pyrit noudattamaan elämässäsi kristillisiä arvoja ja Jeesuksen opetusta niin pitkälle kuin mahdollista. Et pidä kynttilääsi vakan alla. Tahdot elää uskosi todeksi ja kertoa siitä muillekin. Sinut tunnetaan koulussasi tai työpaikallasi kristillisen vakauksen omaavana rehtinä ihmisenä.

Olet myös ulkopuolisia ihmisiä tavoittavassa työssä mukana. Koet suurta tyytyväisyyden tunnetta keskustellessasi kaupungin nuorten kanssa Raamatusta. Esittelet heille evankeliumin opin ja toteutat näin Jeesuksen antamaa lähetyskäskyä. Sinulla ei ole esittää heille omakohtaisesti suurta kääntymiskokemusta, mutta kerrot heille ikään kuin kasvaneesi lapsesta asti sisälle evankeliumin tuntemiseen.

Uskonelämässäsi on toki ollut erilaisia vaiheita. Jossain vaiheessa meinasit mennä turhan lähelle maailmaa ja uskonelämäsi koki pienen jääkauden, mutta onneksi se jäi vain pieneksi. Et varsinaisesti koskaan ole ollut ”maailmassa” niin kuin seurakunnassa sanotaan. Koet, että Herra on varjellut sinut maailmasta ja olet siitä aidosti kiitollinen.

Tässä oli ainakin joitain oman kristityksi kasvusi pääkohtia elämästäsi. Löydätkö itsesi osittain tai kokonaan tekstistä? Jatketaan.

Yksi kysymys sinulle

Tahdon kysyä sinulta rakas herätyskristitty: milloin uudestisynnyit ylhäältä? Olet todistanut lukuisia kertoja, että kasvoit uskoon. Olet pitänyt itseäsi aina uskovaisena. Raamattu ei kuitenkaan tunne sellaista käsitettä kuin ”kasvaa uskoon”. Uskoon synnytään. (Joh. 3:3) Jokaisella ihmisellä on maallinen syntymäpäivä. Ihmiseksi ei kasveta vaan synnytään. Samalla tavalla jokaisella aidolla uskovalla on myös uudestisyntymäpäivä. Sellainen hetki, jolloin hän siirtyi pimeydestä valkeuteen. Hetki, jonka jälkeen hän oli uusi luomus Kristuksessa. Vanha elämä lähti ja uusi tuli tilalle. Yhdessä hetkessä tapahtui sisäisen maailman vallankumous ja vallan vaihto uudestisyntymän kautta. Tuon hetken jälkeen laput tippuivat hänen silmiltään ja hän ymmärsi: nyt olen Jumalan lapsi ja nyt Henki sisälläni todistaa ”Abba Isä!”. Tuon hetken jälkeen jalostettu uskonnollisuus päättyi, ja elävä yhteys Jeesukseen alkoi sisäisessä maailmassa. Kulissit purettiin ja naamarit riisuttiin. Jäljelle jäi aito Jumalan tekemä uusi luomus, uudestisyntynyt ihminen, joka ei enää epämääräisesti hapuillen omin voimin yrittänyt elää kristityn elämää. Hän sai Jumalan lahjana elämän itseensä. Tuon ihmeellisen hetken jälkeen hän pääsi irti salasynneistään. Nuori mies ei ollut enää himojensa orja ja nuori tyttö lopetti pinnallisen itselleen elämisen. Silloin muutos oli Jumalan aikaansaama aito muutos. Ei seurakunnan tai raamatullisten vaatimusten aikaansaama ulkokultainen kopio. Silloin epävarmuus pelastuksesta kaikkosi ja rauha tuli tilalle.

Sinulla on ehkä ollut kuvitelma, että kyllä sitä jossain vaiheessa tuli uudestisynnyttyä siinä sivussa, kun tässä kristillisessä elämässä on menty nousujohteisesti eteenpäin. Usko Raamattua tässä asiassa: kukaan ei uudestisynny vahingossa. Se on täysi mahdottomuus. Nikodeemus oli juuri edellä mainitun henkilön kaltainen. (Joh. 3) Hän oli jopa vanhimmistotasoinen uskova. Mutta hän ei ollut uudestisyntynyt ylhäältä. Voit saada karismaattisuutta jäljittelevät herätyskristilliset perinteet ja tavat syntymälahjana, mutta Jumalan lapseutta et. Se täytyy kokea henkilökohtaisesti uudestisyntymän kautta.

Onko yksi juttu unohtunut?

Aikamme kristillisyys on unohtanut pelastuksen tärkeimmän edellytyksen, nimittäin parannuksen. Parannus on ainut ja ensimmäinen ehto pelastukselle. Johannes Kastajan, Jeesuksen, Apostolien ja Paavalin sanoma pelastusta etsiville oli aina ensin parannus. (Matt. 3:2, 4:17, Luuk 24:47, Apt. 2:38, 3:19, 17:30) Lue hyvin tarkasti nuo Raamatunpaikat. Raamatun vankka ja aukoton totuus on, että pelastukseen tullaan vain parannuksen kautta. Ilman parannusta ihminen ei voi omistaa pelastavaa Jumalan Pojan uskoa (Gal. 2:20), joka annetaan lahjaksi uskoontulleille (Juuda 3). Pelastava usko annetaan lahjana, kun ihminen käsittelee syntinsä Jumalan edessä. Ihmisen on kohdattava syntinsä. Katsottava niitä silmiin ja käsitettävä, että ne ovat hänen suurin ongelmansa. Niistä on päästävä eroon. Jeesus ei jaa sydäntä syntielämän kanssa. Toinen lähtee ja toinen jää. Jeesus ei suostu elää synnin kanssa kämppäkaverina ihmisen sydämessä. Siksi on tehtävä ensimmäiseksi parannus. On hylättävä synnit ja tuotava ne Jeesukselle. Vaikka joskus vielä lankeaisi syntiin, ei ole enää synnin orja. Synti ei enää hallitse vaan Jeesus on sydämen valtias. Hänen edessään synninkahleiden on murruttava. 

Tilasi Jumalan edessä

Ehkä nyt huomaat, että varsinaisesti et koskaan ole tehnyt parannusta. Ehkä sydämessäsi aavistelet, että aito ja todellinen uudestisyntymä on jäänyt kokematta. Näetkö nyt, kuinka raskaana ja painavana valkoisiksi kalkitut, muka pienet ja mitättömät syntisi, painavat ylläsi Jumalan edessä. Tuhannet elämässäsi tehdyt valkoiset synnit tikittävät aikapommin tavoin sydämessäsi, kunnes aika loppuu ja kadotuksen kita nielaisee sinut lopullisesti. Elämäsi ilman parannusta ja todellista uudestisyntymän kokemusta kartuttaa yllesi Jumalan vihaa, joka ilmestyy elämän lankasi katkettua. Etkö ymmärrä kuinka vaarallinen tilasi on? Olet luulevainen etkä uskovainen. Olet kristityn näköinen etkä kristitty. Julkijumalaton ihminenkin tietää oman kadotetun tilansa, mutta sinä et edes tiedä. Olet ehkä joskus sitä salaa aavistellut ja epäillyt hiljaisuudessa. Kuitenkin olet luottanut saarnaajien julistamaan ylenpalttiseen armoon, joka ei edellytä selkeää parannuksen tekoa ja uudestisyntymää. Olet petetty. Kukaan ei ole koskaan saarnapöntöstä saarnannut Jumalan Hengen voitelussa selkeää parannusta sinulle. Et ole kuullut sanomaa syntiä vastaan sillä tavalla, että tulisit synnintuntoon. Sellainen saarna on seurakunnassasi tuomittu lakihenkisyytenä. Elät halvan ja valheellisen armon alla. Todellinen pelastuksen tie on pimitetty silmiltäsi. Koskaan Jumalan sana ei ole lävistänyt sieluasi henkeen asti. Se ei ole saanut tuomita ajatuksiasi ja aivoituksiasi. Et ole koskaan Jumalan Sanan ja Hengen valossa joutunut katsomaan syntejäsi silmiin. Et ole kokenut synnintuntoa ja siksi et ole tarvinnut parannusta. Olet oikeaoppisen herätyskristillisen seurakuntakoneiston taitavasti tehty valheellinen kristityn kopio. Näe Jumalan sanasta ja ymmärrä, että sinun on tehtävä parannus! Sinun on hylättävä syntisi. Kauhistu ja näe, että sinun on uudestisynnyttävä ylhäältä! Ilman sitä et voi nähdä Jumalan valtakuntaa.

Testi

Et ehkä usko minua. Tehdäänpä lyhyt pieni testi. Kerro itsellesi Jumalan silmien edessä, milloin teit parannuksen? Älä kerro milloin tulit uskoon tai aloitit kristillisen elämäntavan. Kerro hetki jolloin teit synninhädässä rehellisen parannuksen. Muista, että Raamatun vankkumaton ehto syntien anteeksisaamiselle on vain ja ainoastaan parannus.

Tehkää siis parannus ja kääntykää, että teidän syntinne pyyhittäisiin pois, sanoo aito apostolinen suuri pelastuksen ohjekirja. (Apt. 3:19)

Voitko Jumalan pyhien kasvojen ja tulisilmien edessä sanoa Hänelle sydän varmuutta ja iloa täynnä: "Silloin tein oikeasti parannuksen. Silloin Herrani annoit kaikki syntini anteeksi. Sinä hetkenä uudestisynnyin. Sen tapahtuman jälkeen olin uusi luomus ja sain lahjaksi elävän sydämen uskon, jonka kautta olen edelleen vanhurskas. Siitä eteen päin olen vaeltanut Jumalan Hengen todistus sydämessäni: olen Jumalan lapsi. Siitä hetkestä lähtien olen ollut vapaa synninorjuudesta." Jumalan edessä tiedät, voitko allekirjoittaa tämän tapahtuneeksi omassa elämässäsi.

Ajattelet ehkä, että siellä leirillä rukoilin jonkinlaisen rukouksen ja eräässä kokouksessa nostin käden. Sanot ehkä, että otit Jeesuksen vastaan varmuuden vuoksi tai uskot hänen olemassaoloon. Eikö uskon kautta sitten pelastuta? Kyllä, mutta ei pään uskon kautta vaan Jumalan Pojan uskon kautta. (Gal. 2:20) Ilman parannuksenteon kautta tulevaa uudestisyntymää et voi omistaa Jumalan Pojan lahjauskoa. Usko on lahja, ei oma teko. Älä luikertele tämän totuuden edessä kuin kastemato koukussa. Kädennostolla, järjellisellä uskolla tai ulkoa opitulla rukouksella ei pelastuta ja saada syntejä anteeksi. Avain pelastukseen on parannus. Joko olet tehnyt sen tai et.

Pelastus

Tässä vaiheessa kirjettä tiedät, onko kirjeeni kirjoitettu sinulle. Jos se ei koske sinua, kiitä Herraasi ja lue se ylistellen loppuun saakka Jumalan rauha sydämessäsi.

Jos kirjeeni koskee sinua, olet nyt ratkaisun paikalla. Jeesus on tehnyt kaiken valmiiksi puolestasi ja Hän tahtoo pelastaa sinut. Parannus itsessään ei sinua pelasta. Parannus on sellainen sydämentila, jossa Jeesus voi sinut pelastaa. Parannus ei ole epämääräistä itsensä parantelua vaan kokonaisvaltainen mielenmuutos syntiin nähden. 

Sinä et voi itseäsi vapauttaa synneistäsi. Jeesuksella on avaimet, valta ja valtava halu tehdä se. Hän on maksanut edestäsi valtavan hinnan Golgatan keskimmäisellä ristillä. Hänen verensä sai aikaan täydellisen sovituksen jokaisen syntisi puolesta. Velkasi on maksettu. Kaikki on valmiina. Golgatan työ on niin täydellinen, että et voi etkä saa lisätä siihen mitään. Lain ja Jumalan vanhurskauden vaatimus on täytetty viimeistä piirtoa myöten Jeesuksen täydellisessä sovitustyössä. Jumala teki kaiken niin lopullisen valmiiksi, että heikoinkaan ja voimattominkaan syntinen ei voi olla pelastumatta, jos hän tuo syntinsä katuvana Jeesukselle. 

Kaikki perustuu siis Jeesuksen voimaan eikä ihmisen voimaan. Sinä et voi voittaa syntejäsi. Ne ovat jo voittaneet sinut. Mutta kiitos Jumalle siitä, että Jeesus on voittanut synnin vallan lopullisesti ja täydellisesti. Kun tahdot hylätä syntisi Jeesuksen jalkojen juureen, Hän tulee elämääsi  ja murtaa joka ainoan synnin kahleen. Synnin valta murtuu välittömästi, kun annat syntisi Jeesukselle. Jeesus vain odottaa, mitä sinä teet. Haluatko tänään hylätä syntisi ja antaa koko elämäsi Hänelle. Haluatko murtua Hänen eteensä ja hylätä kaiken uskonnollisen omavanhurskauden, jolla olet kuvitellut saavasi taivaspaikan? Yksin Jeesus voi sinut pelastaa. Ei mikään ulkoa opittu kristillisen elämän jäljittely tai Raamatun totuuksien ymmärtäminen.

Kerro Jeesukselle siis kaikki. Pääasia on, että tahdot katsoa syntejäsi silmiin viimeisen kerran. Sinun on haluttava ja oltava valmis, että Jeesus ottaa pois rakkaimmatkin syntisi sillä tavalla, että koskaan et niihin enää palaa. Päästä irti synneistäsi. Rakasta Jeesusta enemmän kuin niitä. Jeesus ei ota syntejäsi väkivalloin pois. Vain, jos sinä päästät irti niistä. Sano ääneen nämä kaikki Jeesukselle omin rehellisin sanoin kerrankin ilman ehtoja ja takaportteja. On kyse sinun ikuisuuskohtalostasi. Tämän asian kanssa ei kannata tehdä kauppaa tai pimitellä asioita. Jumala näkee oletko tosissasi ilman vilppiä. Jos olet, Hän tulee uudestisynnyttämään sinut.

Tahdon toivottaa sinulle Jumalan siunausta! Rukoukseni on, että saamme yhdessä kilvoitella omilla tahoillamme ristintietä Jeesuksen kanssa taivasta kohti. Muutama hetki enää ja Hän saapuu. Hänen askeleidensa ääni kuuluu jo.

Siunauksin,

Timo
     

13 kommenttia:

  1. Olin aina tietoinen uskosta ja synnistä. Kuitenkin kesti VIISI vuotta käydä kokouksissa, kunnes tammikuussa 2011 sain jättää elämäni kokonaan Jeesukselle ja olin todella vapaa kaikesta syntimaailmasta. Vapaa tarkoittaa sananmukaisesti, että entiset teot inhottivat ja nyt ei enää ollut niihin mitään halua. Jeesus tekee todella vapaaksi ja voit katsoa luottavaisesti tulevaisuuteen, koska Hän on luvannut olla meidän kanssamme joka päivä, maailman loppuun asti.

    VastaaPoista
  2. Kiitos Jumalalle! Käytkö missä päik kokouksissa? Pistä mulle sähköpostia ni ois kiva vaihtaa muutama sana. puhdistettukulta@gmail.com

    VastaaPoista
  3. No mitäs Timo ajattelee ihan tavallisesta perusluterilaisesta?

    VastaaPoista
  4. Kaksi kirjoitusta sulle niin palataan asiaan sen jälkeen :)

    http://puhdastakultaa.blogspot.fi/2015/04/kristityn-nakoiset.html

    http://puhdastakultaa.blogspot.fi/2015/05/kasteesta.html

    Sillä ei ole mitään merkitystä minkä "lainen" olet. Uudestisyntymä ja parannus on avain pelastukseen. Uudestisyntymä ei tapahdu kasteessa. Se on harhaoppi. Alempi linkki tuo esille Raamatun perustelut tähän asiaan.

    Siu.

    Timo

    VastaaPoista
  5. Vastaukset
    1. Hei!

      Kerroppa millä tavalla.

      Kun sain sytnini anteeksi, mulla ei ollut yhtään omaa voimaa, ei yhtään omaa viisautta ja neuvokkuutta, ei mitään. Vain valtavan syntinen sydän. EI edes voimaa päästä synnistä eroon.

      Tahdoin sydämestäni tehdä parannuksen ja hylätä kaiken synnin ja olin valmis luopumaa niistä. Jeesus pelasti ja antoi vapauden. Hän teki sen. Mun osuudeksi jäi parannus.

      Kerrotko, missä kohtaa olen parempi? Olen ollut vain huono saastakasa. Jeesus on vain hyvä ja hänellä yksin on voima.

      Oletko tehnyt parannuksen ja hylännyt syntisi? Pelastus on syntisiä varten.

      Siunauksin

      Timo

      Poista
  6. Juurihan sinä sanoit. Olet minua parempi. Olet tehnyt parannuksen. Käyn helluntailaisten kokouksessa mutta juon kotona iltaisin punaviiniä kun kukaan ei ole näkemässä. Elämä synnittömänä on tylsää.

    VastaaPoista
  7. Se on sinun ja Jumalasi välinen asia. Se ei mulle kuulu. Olen kertonut edellä pelastuksen tien ja tien rauhaan ja vapauteen. Se on mun osuus. Pallo on sulla.

    VastaaPoista
  8. Siis Jesus kuoli minun syntieni tähden, Just sitä varten koska olen syntinen alusta astin! Tulen aina tekemään syntiä ja kaatua,mutta iloitsen siitä että kuin jeesus oli ristissä ja sanoi että se on täydetty!!! Niin iloitsen että Jeesus teki sen mitä en pysty tekemään, Kristittynä tuöemme aina kohtamaan syntiä joka päivä! Sitä varten että me pysytään nöyränä ja että juoksemme ristin juurelle ja pyydäme hänestä anteeksi! Ei kukaan pääse synistä eroon kokonaa meissä on kaikki se synti!!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta, että Jeesus kuoli syntiemme tähden ja että hän antaa kaikkeen voiman. Golgatan työ on pohja, joka mahdollistaa kaiken hyvä uskovan elämässä.

      Kuitenkaan syntejä ei saada anteeksi objektiivisesti ristintyön kautta. Jeesuksen veri puhdistaa vain silloin kun me käännymme ja teemme parannuksen apt.3:19. Tuo veri puhdistaa vain valossa vaeltajan, ei pimeydessä vaeltavaa 1.Joh.1:5-7.

      Emme voi turvata Jeesuksen vereen jos emme tee parannusta. Se on Jumalan armon kääntämistä irstaudeksi.

      Poista
  9. Hieno teksti ja hienoja sanoja. En osaa itse kirjoittaa noin hienosti uskovaisten kielellä. Olen entinen narkomaani ja rikollinen, kolme vuotta sitten sain kokea vapauden jota olin etsinyt koko ikäni. Sain kokea äkillisen valonvälähdyksen jonka myös Paavali koki. Viisi kuukautta sain kulkea täydellisessä vapaudessa ja rakkaudessa jonka jälkeen vihollinen iski kipeimpään haavaani,rakastamani ihminen hylkäsi minut. Sen seurauksena rupesin pelaamaan pakkomielteisesti,oli pakko päästä kipua karkuun. En osannut juosta kivussani Isän syliin vaan toimin niin kuin olin lapsesta asti tottunut toimimaan,pakenin addiktioon. Nyt olen pari vuotta taas ajanut itseäni siihen pisteeseen että voimat ovat lopussa ja jäljellä on vain kauhu ja pelko. Tiedän että tämä loppuu joko hautaan tai Isän käsivarsille. Minulla ei riitä kyvyt parempaan elämään,olen liian haavainen ja liian tottunut pakenemaan. Rukoilkaa mun puolesta kun itse en aina jaksa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei! Kiitos vastauksesta. Muistan heti rukouksin. Voitko laittaa mulle spostia puhdistettukulta@gmail.com?

      Herra tahtoo pian nostaa sinut. Yksin Hänen voimassaan. Siu. Timo

      Poista
  10. Niin sun kysymykset:

    1) Sitä rauhaa, jonka Jeesus lupaa. Hänen rauhaansa oliko se Joh. 14 vai 12? Joka on ymmärrystä ylempi. Sitä vakuutta lapseudesta, jonka Raamattu lupaa mm. Room. 8. Jumala ei jätä ihmistä näissä asioissa tietämättömyyden varaan. Se on Sanan lupaus, enkä halua antaa näennäisten poikkeustapausten muuttaa Sanan lupauksia, koska ne toimii aina!

    2) Tenttaisin häntä hänen suhteestaan maailmaan ja syntiin ja kysyisin onko hän halukas hylkäämään ne lopullisesti. Kertoisin Kristuksen täytetystä työstä joka kestää ja antaa voiman jokaiselle uudestisyntymään. Joh. 1:12. Rukoilisimme. Lukisin Raamatun lupauksia perään ja kysyisin uskotko niiden olevan totta vai valehteleeko Jumala niissä? Jos vastaus on että ne on totta. Niin alkaisimme kiittää palastuksesta! Se toimii. Ja tulee toimimaan.

    3)Siis syntisenrukous ei ole sakramentti vaan sydämenmielenmuutoksessa tehty armon pyyntö Jeesuksen puoleen, joka pelastaa ja armahtaa. Se on tiedostettu tila, jossa tuon voi tehdä. Jos ei tiedä onko metanoeo:ta tehnyt niin tänään voi tehdä. Nyt! Ja kun sen tekee niin ei tarvitse epäillä onko sen tehnyt. Niin vakavasta asiasta kyse, että ei kannata jättää epävarmuuteen.

    Ihmeet ja merkit ei kerro aina mitään. "Emmekö me sinun nimessäsi..." En laittaisi niille kaikkea painoarvoa vaikkakin ne ovat suuri osoitus useimmiten uskoontulosta.

    Pyydän sua lukemaan tämän Frank Mangsin näyn, jonka hän sai elämänsä lopulla. Mangsia on kutsuttu pohjolan herättäjäksi. Ei jätä sua varmasti kylmäksi.

    http://samima1.tripod.com/in_tien.htm

    Mulla alkaa loma heinäkuussa. En halua vääntää tikusta asiaa. Olen kiitollinen aidosta mielenkiinnostasia maailman tärkeintä asiaa kohtaan. Huomaan vaan, että oman bloggaukseni aihe on suuri tekijä siinä, miksi monet uskovien kotien lapset eivät pääse sisälle. Ja olen nähnyt viime vuosina lukuisien pääsevät sisälle pelastukseen iloon ja rauhaan, kun ovat tehdeet aidon parannuksen synnistä, maailmasta ja itsellee elämisestä. Sitä päivää ei unohda koskaan vaikka päivämäärää ei kirjoittaisikaan muistiin. Näin se vaan on, kun katsoo Raamatun esimerkkejä ja tämän päivän uudestisynymän kokeneita uskovankotien lapsiakin.

    Siunausta!

    Timo

    VastaaPoista

Kiitos kommentista ja palautteesta! Arvostan sitä suuresti.