Olin jo jonkin aikaa kokenut, että minun on päästävä syvempään rukousyhteyteen Herrani kanssa. Niinpä jokunen päivä ennen joulua (vuosi 2021) polvistuin sänkyni viereen. En ehtinyt kunnolla edes aloittaa rukousta, kun näin jotain. Se jokin alkoi elää sielussani ja muuttumaan sanomaksi. Tuon sanoman tahdon jakaa sinulle. Koettele se ja pidä, mikä hyvää on.
Sisäinen näky
Näin erään suomalaisen saarnamiehen arkisissa askareissaan. Yhtäkkiä hänen takaa syöksähti suuri virta, kuin tulva, joka peitti kaiken alleen. Sen jälkeen näkyi vain vettä niin kuin tsunamin pahimmassa vaiheessa näkyy.
Sitten kuva siirtyi toisaalle. Näin joen. Tunnelma oli lumoavan rauhallinen. Aurinko paistoi ja ilmapiiri oli tropiikinomainen. Joki oli leveä ja mahtava. Mielestäni joki muistutti etelän maissa olevaa eksoottisen isoa jokea. Ymmärsin joen olevan seurausta äsken näkemästäni tsunamista. Tiesin, että tuosta saarnamiehen takaa ryöpsähtäneestä tulvavirrasta oli muodostunut tämä näkemäni lumoavan kaunis virta mahtavine maisemineen ja auringonpaisteineen. Joki virtasi tässä vaiheessa hiljalleen. Ei mitenkään vauhdilla.
Sitten näin joessa jotain. Näin lautan, jossa makasi ihminen. Lautta oli mielestäni puista tehty klassinen tukkilautta, jollaisia näkee esimerkiksi vanhan ajan sarjakuvissa. Siinä makaava ihminen ei ollut hädissään. Hän lepäsi. Ja vielä enemmän. Hän näytti liikkumattomalta ja täysin rennolta. Hän ei ollut huolissaan mistään. Aivan kuin hänet olisi huumattu johonkin tilaan. Hän oli aivan liian liikkumattoman näköinen maatessaan selällään auringonpaisteessa ja hiljalleen virtaavassa joessa.
Yhtäkkiä katseeni siirtyi muualle jokeen. Näin, miten joessa oli muitakin lauttoja. Niillä makaavilla ihmisillä oli sama asento ja he olivat kaikki yhtä elottoman ja lumotun sekä huolettoman oloisia. Ja he kaikki kulkivat virran mukana samaan suuntaan. Ymmärsin intuitiivisesti, että näitä lauttoja oli hyvin paljon.
Sitten katseeni siirtyi virran loppupäähän. Siellä oli valtavan suuri vesiputous, jonka alaosaa ei näkynyt. Se oli kuin kuoleman putous, joiden kuohut peittivät alleen kaiken. Oli kuin vesiputous olisi ollut pohjaton loppu tuolle joelle. Siihen tuo virta loppui. Valtaviin kuohuihin, joiden loppua ei näkynyt.
Ymmärsin heti, että nuo lautoissa makaavat lumotun näköiset ihmiset tulevat kuolemaan pian, ellei joku saa heitä hereille. He ovat matkalla suureen tuhoon, ellei joku pysäytä heitä ja ravistele heitä tajuihinsa. Vaikka he lepäsivät, olivat rentoina sekä lumoutuneina kauniissa ympäristössä, he olivat matkalla kohti kuolemaa. Heillä oli rauha, mutta kyseessä oli petollinen ja väärä rauha, joka tuhoaisi heidän koko elämänsä lopullisesti, ellei joku herättäisi heitä. Siihen kuva loppui.
Selitys
Kun kuva loppui, halusin sille selityksen. Ihmeellistä oli, että se annettiin minulle sisäiseen maailmaan heti kuvan jälkeen. Koin, että selitys alkoi muodostumaan sanoina ja ymmärryksenä välittömästi kuvan jälkeen. Mieleeni tuli kaksi Raamatunkohtaa, josta selitys lähti liikkeelle:
Paavali puhuu, miten hän julistaa kaikille: parannusta ja kääntymystä Jumalan puoleen, ja että he tekisivät parannuksen soveliaita tekoja (Apt. 26:20)
Johannes Kastaja myös sanoi samaa: Tehkää sentähden parannuksen soveliaita hedelmiä (Matt. 3:8)
Koen, Siioniin on tulossa lumoavan ja pettävän kaunis opetus tai oppi rakkaudesta ja armosta. Tämä tapahtuu mahdollisesti jonkin tietyn pastorin tai yhteisön kautta. Erityispiirteenä siinä tunnustetaan synnit ja myönnetään ihmisen syntisyys hyvin rehellisesti, mutta syntejä ei hylätä vaan jäädään niiden valtaan. Kaikki jää vain puheeksi. Kaikki jää vain toteamukseksi, että olemme syntisiä. Ja sen sanotaan riittävän. Sitten tulee esiin armo, joka puuduttaa ihmisen omantunnon uskomaan kaiken olevan hyvin ennen kuin ihminen on tehnyt parannuksen ja lähtenyt parannuksen tielle hylkäämään syntejään.
Tässä opissa lihan himojen vallassa olevalle ihmiselle tuodaan lääkkeeksi armo, joka ei muuta sydäntä eikä paranna synnin vammaa. Siinä annetaan lääkkeeksi jonkinlainen humanistinen evankeliumi, joka hellii ihmisen lihaa eikä anna sille kuoliniskua Jeesuksen ristintyön kautta. Ja tämä väärä evankeliumi huumaa ja puuduttaa ihmisen omantunnon tunnottomaksi synnintunnolle, joka ajaisi ihmisen todelliseen parannukseen ja Jeesuksen veren vapauttavan voiman alle. Ihmiselle tarjotaan ikään kuin kipulääkettä tappavaan syöpään sen sijaan, että hänet ohjattaisiin Taivaallisen Kirurgin leikkauspöydälle parannettavaksi. Ja nyt hän on kuin huumattuna tuon humanistisen rakkaus-evankeliumin voimasta. Hänelle on sanottu "Lepää armossa!", mutta todellisessa se lepo on väärää lepoa synnin unessa. Jeremian aikana väärät profeetat täyttivät kansan väärällä rauhalla sanoen "rauha, rauha", vaikka rauhaa ei ole. (Jer. 6:14) Nyt näille virran mukana meneville ihmisille on käynyt täysin samoin. He ovat suuren petollisen virran eksyttämänä matkalla kohti lopullista tuhoa, elleivät he herää ajoissa lumotusta tilastaan. He luulevat virtaa Jumalan armonvirraksi, vaikka se vie heitä kohti kuolemaa.
Tässä opissa parannus koetaan ahdistavana ja lakihenkisenä taakkana. Se selitetään pois lausahduksilla "Olemme kaikki syntisiä. Emme pysty Raamatun mukaan koskaan elää täydellisesti. Ei voi aina puhua vain yhdestä synnistä, kun on paljon muitakin syntejä. Parannus on vain Jumalan puoleen kääntymistä. Tule vain Jeesuksen luokse." Näillä osatotuuksilla selitetään pois ihmisen vastuu tehdä parannus syntielämästä ja muuttaa elämänsä suunta. Heille annetaan ymmärtää, että synneistään elävä ihminen saa kääntyä Jumalan puoleen ja aivan kuin voi jäädä syntiensä valtaan, koska "armo on niin suuri emmekä me pysty koskaan täyttämään täysin Jumalan tahtoa". Niin. Tämä oppi ei tunne sitä totuutta, että Jeesuksen luokse tultaessa valta sisäisessä maailmassa vaihtuu. Vanha ihminen luovutetaan kuoleman valtaan ristille, ja Jeesus astuu Herraksi ja Hallitsijaksi heikon ihmisen elämässä. Tällöin hallitsijana ei voi olla synti. Jeesus vapauttaa synnistä (Matt. 1:21) eikä yksikään Hänessä pysyvä ja Hänestä syntynyt voi elää synnissä (1. Joh. 3:6,9) Maailmankaikkeuden suurimman voiman astuessa synnin orjan Elämän Herraksi, kaikki kahleet totisesti murtuvat.
Jumalan armo siis ei koskaan vaikuta synnissä elämistä. Se ei vahvista synnissä elävän käsiä. Pornon orja ei voi vedota heikkouteensa. Uudelleenavioituja ei voi vedota armoon ja tehdä vastoin Jumalan sanaa. Veronkiertäjä ei voi vedota armoon ja elää petoksessa. Maailmaa rakastava Netflixin tai mammonan perässä juokseva ei voi sanoa, että minulla ei ole aikaa Jumalalle. Armo ei koskaan kasvata ihmistä tähän suuntaan. Armo on dynaaminen voima, joka vapauttaa synnistä. (Room. 6:14) Jos näin ei ole, on kyseinen armo hylättävä ja etsittävä Raamatusta totuudellinen armo, jonka edellä käy aina parannuksenteko ja sitä seuraavat parannuksen soveliaat teot.
Parannuksen soveliaat teot eivät ole lain tekoja. Ne ovat luonnollista seurausta siitä, että ihminen pelästyy syntejään ja näkee niiden kadottavat hänen. Pornon orja pelästyy ja katkaisee kaikki nettiyhteydet ja pakenee himoa. Maailmaa rakastava ihminen järjestää elämänsä tärkeysjärjestyksen uudelleen ja alkaa etsiä Herraa, varaamaan Hänelle aikaa. Veronkirtäjä lopettaa valheessa ja alkaa rehelliseksi. Ja eronnut ei mene uusiin naimisiin vaan pysyy yksin tai sopii puolisonsa kanssa. Parannusta, mielenlaadun muutosta, seuraa aina teot. Parannusta seuraa muutos. Ja tuon muutokseen Jumala on valmis antamaan kaiken voima-arsenaalinsa avuksi, jos ihminen vain on valmis lähtemään parannuksen tielle.
Näinä viimeisinä aikoina meidän tulee tarkata valvovalla mielenlaadulla elämäämme. Jeesus vapauttaa kaikesta synnistä ja lihallisuudesta, jos vain olemme valmiit tekemään parannuksen. Sitä varten Hän tuli.
Sen tähden meidän tulee yhä tarkemmin pitää kiinni siitä, mitä olemme kuulleet, ettemme vain joutuisi virran viemiksi. (Hepr. 2:1)
Amen.
Amen
ReplyDelete