Sinä ja minä olemme syyllisiä

Voi niitä, jotka sanovat pahan hyväksi ja hyvän pahaksi, jotka tekevät pimeyden valkeudeksi ja valkeuden pimeydeksi, jotka tekevät karvaan makeaksi ja makean karvaaksi! (Jes. 5:20)

Eikö olekin hurskas huudahdus suurelta Jumalan profeetalta? Oli tultu aikaan, jossa jumalaton maailma oli muuttanut valkeuden pimeydeksi ja toisinpäin. Kansan keskuuteen oli tullut suunnaton pimeys, joka kalvoi profeetta Jesajaa. Hän huusi 5. luvussa ainakin kuusi kertaa voi-huutoja kansan pimeyden tähden. Hän näki oikein. Hän tunsi totuuden. Ja siksi hän toi julki sydämensä tuskan.

Kirkkaus

Kun tulemme viimein 6. lukuun, jokin muuttuu radikaalisti Jesajan näkökyvyssä. Hän pääsee Jumalan kirkkauden läsnäoloon. Hän saa uutta silmävoidetta Jumalan läsnäolossa, ja silloin alkaa tapahtua jotain mullistavaa.

Nyt tuo profeetta näkee oman sydämensä tilan ja huutaa: "Voi minua, minä hukun! Minulla on saastaiset huulet!" Uskon, että Jesaja ymmärsi, että hän on ainut kanava maan päällä, jota pitkin Jumala voi vuodattaa Elämänsä synteihinsä kuolleisiin ihmisiin. Hänen huutelunsa jumalattoman maailman puolesta eivät auttaneet mitään, jos Hän itse ei kykenisi olemaan synteihinsä kuolleen kansa valona. 

Tuossa hetkessä Jesaja sai Jumalalta näyn omasta syntisyydestään. Hän sai myös uuden puhdistavan kosketuksen Jumalan alttarilta, ja tuon kosketuksen seurauksena hän sai lähteä tuore kutsu, voitelu ja valtuutus mukanaan jumalattoman kansan keskelle. Hän lähti liikkeelle Herran käsien alta. Ja silloin alkoi tapahtua.

Vakava sanoma meille

Koskaan aikaisemmin Herran kansa ei ole kuluttanut voi-huutoja niin paljoa Suomen jumalattomuuden puolesta kuin se tänään sitä tekee. Me näemme ennen näkemätöntä jumalattomuutta hallituksissa ja valtakunnansyyttäjässä. 

Totuus on kuitenkin se, että haukumme täysin väärää puuta. He ovat kuolleita. He ovat sokeita. He ovat kuuroja. On täydellisen ymmärtämätöntä vaatia elämää kuolleelta. On sulaa typeryyttä vaatia sokealta näkökykyä. On väärin odottaa kuurolta kuulemista. Mutta näin me teemme. Me odotamme kuolleilta elämää, sokeilta näkemistä ja kuuroilta kuulemista. Ja samaan aikaan emme ymmärrä, että me olemme ainut kanava maan päällä, jota pitkin Jumalan antama Elämä voi virrata hengellisesti kuolleisiin ihmisiin.

Sanon sinulle nyt suoraan. Lopeta jumalattoman pääministerin moittiminen! Hän on hengellisesti sokea. Ei hän näe. Lopeta hengellisesti kuolleen valtakunnansyyttäjän moittiminen! Hän on kuollut. Mitä kuolleelta voi vaatia? Lopeta hengellisesti kuuroille sateenkaariliikkeen edustajille huutelu. He ovat kuuroja.

Sinä

Te olette maan suola... (Matt. 5:13)

Siinä on vastuumme. Vastuu ei ole jumalattomalla hallituksella. Vastuu on meillä. Me olemme maan suola. Ja kuitenkin siirrämme jatkuvasti vastuuta meiltä pois jumalattomien harteille.

Mädännäisyydessä on usein kyse siitä, että seurakunta on menettänyt suolansa. Kuivuudessa on usein kyse siitä, että seurakunnan kanavat ovat tukkeutuneet. Ne eivät kykene toimimaan Elävän Veden virtojen välittäjänä kadotetulle maailmalle. Maailman kylmyydessä on usein kyse siitä, että seurakunta on menettänyt tulensa ja voitelunsa, jotka lämmittävät ja valaisevat kylmää ja pimeää maailmaa. 

Olemme kadottaneet kyvyn palaa Jumalan tulta. Palamme kyllä teologialle, toiminnalle ja jopa vieraalle tulelle, mutta Jumalan tuli on sammunut seurakunnissa. Emme kykene edes synnyttää elämää seinien sisäpuolella! Miten voisimme muuttaa tämän maan?

Maassa vallitsee hätätila. Syy siihen on sen synnissä, mutta ainoa ratkaisun antaja on seurakunta. Jos se on menettänyt Elämän ja tulen, maailmalla ei ole toivoa. Eikö se murra sinua? Eikö se saa sinua huutamaan armoa Jumalasi edessä? Näetkö Paavalin tai Pietarin koskaan haukkuneen sen ajan keisarin epäjumalakulttia. Ei koskaan! He ymmärsivät, että Rooman antikristillistä epäjumalakulttia ei kaada politiikka tai mielenosoitukset. He eivät koskaan etsineet salaliittoja. Niitä kyllä varmasti sen ajan yhteiskunnassa oli, mutta niiden nuuskiminen oli täysin ajan hukkaa. Apostolit paloivat Jumalan tulta ja se kaatoi lopulta koko Rooman valtakunnan!

Oikea oppi ei korvaa menetettyä Jumalan kosketusta, joka sinulla kerran uskoontulessa oli. Seurakunnassa toimiminen ei korvaa sammunutta rukouselämää, joka sinulla kerran kammiossa Herrasi edessä oli. Sielullinen tekeminen ja touhuaminen saa aikaan ympärilläsi vain pölypilven, mutta älä erehdy luulemaan sitä Jumalan tuleksi. Jeesus kastaa Pyhässä Hengessä ja tulessa köyhiksi ja kuiviksi tulleet sielut, jotka janoavat oikeasti Häntä! 

Tee radikaali ratkaisu ja poistu somesta ja käytä se kaikki aika Herran etsimiseen vaikka metsässä tai autiolla seudulla. Siellä Johannes Kastaja, Elia ja Paavali löysi omaan elämäänsä Jumala kosketuksen. Kiitos Jumalalle, ettei silloin ollut somea! Mieti, jos Paavali olisi käyttänyt tuon ajan somessa vaahtoamiseen? Hän olisi voinut menettää kyvyn kantaa Jumalan Elämää eikä meillä silloin olisi olemassa hänen kirjeitään. 

Jano

Me olemme menettäneet janomme arvostelun ja toiminnan alttarille. Janoamme tietoa internetistä tämän maailman salaliitoista ja pimeyksistä. Sanon nyt sinulle suoraan totuuden Herrassa: Lopeta välittömästi sosiaalisessa mediassa huutaminen! Se ei ole Jumalan tulta. Se on sielullista tulta, joka vain kylmettää sinua entisestään. Oikeassa olemisesta esitelmöinti ei ole tulta. Se voi pahimmassa tapauksessa olla mitä suurinta ylpeyttä!

Tarvitsemme Jesajan kokemuksen. On päästävä Jumalan pyhyyden eteen kokemaan Hänen kosketuksensa. Se tarkoittaa vääjäämättä sitä, että Hänen on näytettävä, että minä olen syyllinen. Minulla on saastaiset huulet! Minä olen tuhjaajapoikana sosiaalisen median ja väärän arvostelemisen tunkioilla syyttämässä niitä, joiden syy tämä mädännäisyys ei ensisijaisesti ole. Se on minun syyni! Jos minun kynttiläni palaisi tänään, siitä voisi sytyttää vaikka 1000 000 uutta kynttilää. Jos Jumalan tahto tapahtuisi tänään minun elämässäni, se voisi tapahtua myös Suomen kansan kohdalla.

Minun on nähtävä ja koettava tämä henkilökohtaisesti. Ja minun on hyväksyttävä, että minä olen sammuneena kristittynä osa-syyllinen Suomen tilaan! Jumala tarvitsi Jesajan, Jeremian, Hesekielin, Johannes Kastajan, Elian ja Apostolien aikana vain yhden miehen. Ja se riitti. Yksi palava kristitty saa aikaan enemmän kuin 1000 000 sammunutta.

Eikö tämän totuuden pitäisi murtaa meidät! Se on minusta kiinni. Eikö sen pitäisi saada aikaan minussa janoa Hänen puoleensa? Eikö sen pitäisi saada aikaan minut murheeliseksi, että elämäni valuu sielullisen pölypilven ja suu vaahdossa huutelun vuoksi hukkaan. Siirrän vastuuta niille, joiden vastuulla ei ole todellisuudessa mitään. Vastuu on minun. Hän pelasti minut kerran, että Hän saisi minussa ilmaista Poikansa.

Pallo on sinulla

Tiedät mitä tehdä. Sinulla on vain nämä muutamat hetket elämässäsi aikaa löytää Herran kosketus. Jesaja ymmärsi sen ja siksi hän meni temppeliin etsimään Herraa 6. luvun alussa. Ja Herra kohtasi Jesajan ja muutti hänet.

Pian seisot Kristuksen tuomioistuimen edessä. Et saa siellä ainuttakaan lisäkrediittiä sillä, että haukuit ja arvostelit niin ansiokkaasti somessa tai kaveriporukassa sokeaa, kuollutta ja kuuroa hallitusta. Sinulta kysytään sitä, miten käytit ne talentit ja sen ajan, joka sinulle annettiin Jumalan kädestä.

Hän odottaa, että sinun kanavasi puhdistettaisiin kaikesta liasta, jotta Elävä Vesi voisi virrata kauttasi. Hän odottaa, että saisi murtaa sinut ja kastaa sinut vielä kerran Pyhällä Hengellä ja tulella. Ethän tyydy vähempään, sillä pian seisot Hänen tuomioistuimensa edessä!