Helvetin lapset

Voi teitä, kirjanoppineet ja fariseukset, te ulkokullatut, kun te kierrätte meret ja mantereet tehdäksenne yhden käännynnäisen; ja kun joku on siksi tullut, niin teette hänestä helvetin lapsen, kahta vertaa pahemman, kuin te itse olette! (Matt. 23:15)

Katsokaa heidän sielunpaloaan! He olivat omistaneet koko elämänsä Jumalansa palvelemiseen. Heidän sydämessään paloi halu voittaa kadotettuja sieluja Jumalalle. He menivät sinne, minne muut heidän aikalaisistaan eivät menneet. He istuttivat seurakuntia ja toivat esiin kaikilla sielunvoimillaan ihmiskunnalle tiettäväksi Israelin Jumalan Pyhää Sanaa.

Pystyisitkö sinä tuohon? Kuinka moni meistä oikeasti olisi valmis tänään lähtemään merten yli sellaisille seuduille, joissa Jumalan sanan julistaminen voi maksaa oman hengen? Meillä on paljon puhetta tästä mutta harvassa ovat pioneerilähetyssaarnaajat tänään. Mutta fariseukset ja kirjanoppineet olivat sellaisia.

Posin kautta

Katsotaan heitä vielä positiivisesti hetken aikaan. Ei heitä voitu ulkoisesti osoittaa harhaoppisiksi. Eivät he olleet liberaaliteologeja. Pois se! Heidän raamatuntulkintansa oli sen ajan ymmärryksen mukaan lähes kliinistä. He antoivat kymmenykset jopa pienistä yrteistä Jumalalle.

Heidän kanssaan ei kannattanut väitellä Raamatusta. He kyllä osasivat sen. He tunsivat jokaisen Jumalan lain pykälien kaikki eri tulkintamallit piinallisen tarkasti. Ja tätä he julistivat muille parhaan kykynsä mukaan. Sitä varten he olivat omistaneet elämänsä. 

Heidän puheensa eivät jääneet vain puheiksi. Heidän rukouselämänsä, paastonsa ja almunsa osoittivat sen, että elämä on ulospäin sopusoinnussa puhutun sanan kanssa.

Fariseukset ja kirjanoppineet eivät olleet liberaaleja. He ovat Jumalan sanan kirjaimellisen tulkinnan ja toteutuksen äärimmäisiä ammattilaisia.

Mutta...

Jeesus sanoo heitä helvetin lapsiksi. Eikä siinä kaikki. Heidän aikaansaamansa käännynnäiset ovat Jeesuksen mukaan kaksi kertaa pahempia helvetin lapsia kuin he itse. Eikö tuo kuulosta törkeältä? Ulkonaisesti ehkä, mutta heidän esimerkkinsä on vakava varoitus ajallemme.

On nimittäin mahdollista oppia ulkoa kaikki Raamatun opit niin hyvin kuin mahdollista ja silti olla helvetin lapsi. On mahdollista omistaa elämänsä sielujenvoittamiselle ja aikaansaada Jumalan valtakunnassa pelkkää tuhoa ja pahaa hengellisesti.

On mahdollista lapsesta asti kasvaa moraalisesti kliiniseen ulkoisen elämän puhtauteen ja silti olla edelleen kadotettu sielu. On mahdollista rukoilla, paastota ja harrastaa laupeutta omistamatta iankaikkista elämää.

On täysin mahdollista lähteä pakanamaille lähetystyöhön kertomaan pelastussanomaa ja olla itse samaan aikaan pelastumaton.

Näin oli Jeesuksen ensimmäisen tulemuksen aikana. Ja ennen Hänen toista tulemusta Raamattu todistaa aivan samaa. Viimeisinä päivänä Paavalin mukaan ihmisillä "on jumalisuuden ulkokuori.." Aivan. Ulkokuori, mutta sisin on aivan jotain muuta. Ilman uudestisyntymää ja aitoa sydämen parannusta kaikki, mitä teemme muuttuu uskonnolliseksi petokseksi. Eräs saarnaaja sanoi aikanaan: "kristillinen kasvatus ilman uudestisyntymää saa aikaa sivistyneitä perkeleitä".

Petos

Katsohan suurin petos on se, että tekemällä, hääräämällä ja toimimalla seurakunnassa me alitajuisesti uskottelemme itsellemme ja Jumalalle kaiken olevan hyvin, vaikka ttuolla toiminnalla yritämme lahjoa alati syyttävää omatuntoaa.

Pahimmillaan saatamme opiskella Raamattua, rukoilla, olla aktioissa ja jakaa trakuja siksi, että todistaisin itselleni, Jumalalle ja muille kaiken olevan hyvin hengellisesti. Saatamme omistaa koko elämämme käännytystyölle, vaikka se kaikki onkin vain sielullista aivouskoa valjastettuna äärimmäisen oikeannäköisiin kulisseihin.

Ihminen saattaa tänäänkin paeta omaa uudestyntymättömyyttään Raamattukouluun, aktioon tai lähetyskentälle. Hengellisen kaltainen toiminta vaientaa epävarman ja uudestisyntymättömän sydämen siihen asti, kunnes kuolinvuoteella on pakko pysähtyä ja kohdata totuus.

Palavaksi ja pelastetuksi ei tulla tekemällä ja opiskelemalla. Tarvitaan Jumalan aikaansaama uudestisyntymä sydämessä. Se ei tule ilman Jumalan mielen mukaista murhetta synnin tähden. Tarvitaan parannus ja Jeesuksen veren voiman omakohtainen kokeminen. Tieto tästä ei riitä. Eikä myöskään tämän tiedon muille jakaminen korvaa sitä, jos itse sitä ei ole kokenut.

Onko tämä liian kovaa sanaa?

Ei ole. 1920-1930- luvun väkevässä Kiinan herätyksessä norjalainen lähetyspioneeri Marie Monsen kertoo valtavasta joukosta hurskaita pastoreita, paimenia, seurakuntalaisia, lähetyssaarnaajia ja evakelistoja, jotka herätyksen tulen alla käsittivät oman uudestisyntymättömyytensä. Siihen asti luoviminen valottomassa ja tulettomassa kristillisyydessä oli onnistunut. Uskonnollinen pimeys nimittäin kätkee pimeydessä olevat sydämet alleen, ja tarjoaa uudestisyntymättömille sydämille petollisimman mahdollisen pakopaikan Jumalalta. Kun Hengen valo ei ole kristillisyydeksi kutsutussa toiminnassa mukana, kaikki tämä petos on arkipäiväisen tavallista.

Kiitos Jumalalle tuon ajan Kiinassa vuosien rukoustaistelun jälkeen Hengen tuli ja voima lankesi seurakunnan ylle. Iso osa näistä kiinalaisista ja ulkolaisista lähetystyöntekijöistä tuli elävään uskoon uudestisyntymän kautta. Monsen sanoi, että heillä oli siihen asti ollut vain "aivousko". 

Tästä "veli taivaallinen" kertoo myös kirjassaan. Tuon puhdistuksen ajan seurauksena valettiin pohja sille herätykselle, joka jatkuu edelleen ja kestää vainoissa. Joidenkin arvioiden mukaan Kiinassa on 100-150 miljoonaa uskovaa, eikä mitkään vainot pysäytä herätystä. 

Mieti mikä voima on rukouksella, synnintunnolla, parannuksella ja Jeesuksen verellä!

Lopputulema

Sanon nyt vakavan varoituksen. Pelkään tänään Suomen Siionissa asioiden olevan vielä pahemmin kuin 100 vuotta sitten Kiinassa tai Jeesuksen ensimmäisen tulemuksen aikana.

Pelkään, että meillä on aivan järkyttävä määrä aivouskossa olevia helvetin lapsia pastoreina ja evankelistoina sekä vastuunakantajina puhujalavan molemmin puolin. Ja pelkään, että he ovat synnyttämässä pahempia helvetin lapsia seuraajikseen kuin he itse ovat. Miksi? Koska he rokottavat uskonnollisuudellaan lapsensa aitoa parannusta ja evankeliumia vastaan. Niinhän fariseukset tekivät. Tukkivat Jumalan valtakunnan oven eivätkä sallineet ihmisten mennä siitä sisään, koska he kätkivät pelastuksen avaimen heiltä. 

Pelkään, että tänään he ovat oppineita ja innokkaita. Mutta uudestisyntymä, aito Kristus-elämä, se sisäinen Hengen palo, puuttuu. Kaikki on vain sielullista tulta ja pään tietoa. Ja sitä luullaan hengelliseksi. "He ovat sielullisia, Henkeä heillä ei ole", sanoo Juuda näistä ihmisistä.

En voi enkä saa tuomita ketään. Kerron vain pelkoni. Ja jokainen itse tutkikoon onko se totta.

Tulevia vaikeita ja erittäin pahoja aikoja varten tarvitaan herätys seurakuntaan. Niin. Seurakuntaan. Tarvitaan se tuli ja liekehtivä kaksieräisen miekan työntö syvälle Siionin mätäpaiseisiin. Ja vain se paljastaa kaiken petoksen ja tuo valoon synnin ja kuoleman. Vain sillä tavalla voi aito elämä syntyä, kun jokainen petetty sielu saa nähdä tämän petoksen omakohtaisesti. Se kauhistuttaa, pelottaa ja järkyttää. Mutta Jumalan mielenmukainen murhe on kaikkina aikoina tuonut ihanan parannuksen, joka on koitunut ihmisille pelastukseksi. Siksi älä pelkää kohdata totuutta. Vain se tekee sinut todella vapaaksi. Ja vain sitä kautta seurakunnasta nousee Jumalan mielen mukaisten pastoreiden, paimenten, evankelistojen ja pioneerilähettien joukko voittamaan kadotettua maailmaa sisälle Jumalan valtakuntaan näinä viimeisinä päivinä.