Mies, joka rakasti pientä kettuaan

Japanissa asuva lähettiystäväni kirjoitti jokunen päivä sitten sähköpostia, jossa hän sivusi Juudas Iskariotia. Hänen kommenttinsa sai minussa aikaan positiivisen ärsykkeen, jonka seurauksena aihe alkoi elämään hengessäni.

Aivan yhtäkkiä edessäni oli veret seisauttava ilmestys tuosta Saatanan kätyrinä pidetystä miehestä, jota Tuonelan kuumuus on grillannut jo lähes 2000 vuotta.

Hän aloitti hyvin

Oletko ajatellut tuon miehen olleen paha ja kiero mies alusta asti? Raamattu kuitenkin sanoo, että Juudaksella oli apostolinvirka ja Jumalalta saatu palvelutehtävä, josta hän vilpistyi pois (Apt. 1:25). Niin juuri. Hänellä oli suuri virka ja tehtävä aluksi, mutta jossain vaiheessa Hänen elämäänsä tuli jotain väärää. Ja tuo valheellinen vilppi käynnisti vilpistymisen prosessin hänen elämässään. Ja tuo vilpistyminen johti luopumukseen.

Juudas Iskariot - opetuslapsi

Kerran oli päivä, jolloin Jeesus Nasaretilainen kutsui Juudaksen seuraamaan häntä henkilökohtaisesti. Juudas vastasi kutsuun ja Raamatun mukaan jätti kaiken seuratakseen Jeesusta.

Hän oli opetuslapsi, joka täytti opetuslapseuden kriteerit. Hän oli hylännyt entisen elämän, kieltänyt itsensä, jättänyt kaiken ja seurannut Jeesusta. Nämähän olivat ehtoja, jotka Jeesus itse asetti opetuslapseuden hinnaksi. Ja Juudas täytti ne. Siksi Raamattu esittelee Juudas Iskariotin täysivaltaisena opetuslapsena. Hän oli Herralta kutsun saanut mies, joka seurasi Jeesusta, uskoi Häneen ja oli kastettu raamatullisella kasteella.

Väkevä evankelista

Eräänä päivänä Mestari kutsui Juudaksen luokseen muiden opetuslapsien kanssa. Hän antoi Juudakselle vallan ja voiman ajaa ulos riivaajia ja parantaa sairaita.

Raamattu kertoo, miten Juudas muiden opetuslasten kanssa lähti pareittain liikkeelle Israelin kyliin julistamaan väkevästi parannusta, evankeliumia, tekemään voimatekoja ja kastamaan ihmisiä.

Juudas oli siis väkevä katuevankelista, jonka kätten kautta tapahtui erikoisia voimatekoja. Hänen suunsa kautta köyhille julistettiin evankeliumia, ja ihmiset parannuksen, uskon ja kasteen kautta tulivat Jumalan omiksi. Niinhän Jeesuksen antama esimerkki oli. Saarnata parannusta ja uskoa evankeliumi. Tätä mallia Juudas Iskariot toteutti.

Nimi Uudessa Jerusalemissa

Juudakselle oli varattu oma nimilaatta Uuden Jerusalemin kyljessä sekä paimensauva, jolla hän saisi olla johtamassa Israelin heimoja tulevana aikakautena. Varattuna oli myös kruunu ja suuri tehtävä tulevana aikana.

Tie oli auki suureen menstykseen. Kutsu oli mitä mahtavin ja majesteetillisella arvovallalla lahjoitettu tällä Keriotin kylän nuorelle miehelle. 

Mutta eräänä päivänä tapahtui kuitenkin jotain, mitä koskaan ei olisi pitänyt tapahtua.

Pienet ketut

Eräänä päivänä Juudaksen elämään tuli petos. Hän salli tietoisesti valheen ja vääryyden elämänsä. Hänen sydämensä viinitarhaan pääsi livahtamaan pieni kettu, jota Juudas ei tahtonut ottaa kiinni. Ja niin kävi, että ajan myötä tuo pieni kettu kasvoi suureksi. Juudas ei enää saanut kettua kiinni vaan kettu pääsi turmelemaan Juudaksen sydämen viinitarhan.

Kukaan muu tosin ei havainnut Juudaksen sydämen tilaa. Kaikki näytti ulospäin samanlaiselta kuin ennenkin. Sydämessä oleva vilppi pysyi äärimmäisen hyvin kätkettynä loppuun asti kaikilta muilta paitsi Jeesukselta. Muilla opetuslapsille ei ollut pienintäkään aavistusta Juudaksen sydämen tilasta. Se ei näkynyt ulospäin.

Jeesus kyllä huomautti asiasta yleisesti useaan otteeseen Juudakselle. Hän antoi aikaa Juudakselle parannuksen tekoon. Hän oli pitkämielinen. Hän rakasti Juudasta. Hän ei häväissyt Juudasta muiden edessä vaan odotti ja toivoi.

Oksa tippuu puusta

Kuitenkin eräänä päivänä Juudakselle annettu armonaika loppui. Synti nakersi hänen oksaansa ja lopulta se putosi pois viinipuusta.

Hänen sydämensä huone tuli tyhjäksi. Siellä ei asunut enää Pyhä Henki vaan se oli nyt hylättynä. Vapaana kenelle tahansa. Autio syntinen sydän, joka huusi henkimaailmalle tyhjyyttään.

Perkele tulee sisälle

Ja niin lopulta koitti päivä, jolloin Perkele tuli Juudakseen sisälle. Näin Raamattu sanoo.

Tuo mies, joka itse oli kerran ajanut perkeleitä muista ulos, oli nyt Perkeleen asuntona. Hän ei enää hallinnut itseään vaan Perkele hallitsi häntä. Hänen armonaikansa oli kulunnut umpeen. Synti oli kypsyny täyteen mittaansa ja synnyttänyt kuoleman.

Ja niin eräänä päivänä tuo niin pieni viattoman näköinen kettu, joka kauniiden valkoisten tassujensa kanssa asteli Juudaksen viinitarhaan, syöksi Juudaksen helvetin syvyyksiin.

Mitään ei ollut enää tehtävissä. Hänen arvokas kutsunsa siirtyi toiselle miehellle, Mattiaalle. Nimikyltti Uuden Jerusalemin seinällä otettiin pois ja Juudaksesta tuli ikuinen varoittava esimerkki vilpilliselle kristitylle, joka salassa hautoo omaa pientä rakasta syntiään ja vilppiään.

Pietari ja Daavid

Huomaa, että Saatana yritti seuloa Daavidia ja Pietaria. Hän ei kuitenkaan onnistunut siinä, koska kyseiset herrat olivat valmiit kitkemään väärät istutukset heti juurineen pois.

Näiden miesten lankeemukset olivat ulkonaisesti monin verroin pahemmat kuin Juudaksella. Juudaksen salasynti oli jopa mitättömän näköinen vertattuna Daavidin ja Pietarin lankeemuksiin. Hetkinen. Nimenomaan lankeemuksiin. He kompastuivat ja nousivat. Hylkäsivät väärän eivätkä selitelleet sitä. Ja niin Saatana ei saanut näitä miehiä. Tämän vuoksi pienet synnit saattavat olla usein tuhoavempia kuin suuret lankeemukset. Pieniä vähätellään kun taas suuria kavahdetaan.

Entä sinä?

Näin kävi Jeesuksen opetuslapselle, joka eli lähellä Jeesusta lähes neljä vuotta. Hän sai parhaan Raamattukoulun, mitä kukaan voi saada. Hän sai parhaan paimennuksen ja ohjeet palvelutyöhön, mitä kukaan koskaan tulee saamaan. Hän sai kokea armoa ja rakkautta Jeesuksen käsien alla. Mutta auttoivatko ne Juudasta? Eivät auttaneet, koska Juudas ei tahtonut tehdä parannusta valkoisista synneistään. Mikään tieto, menestys tai hengellinen lahja ei korvannut Juudaksen elämässä parannusta vilpinteosta. Valitettavasti juuri menestys hengellisessä työssä saa Jumalan ihmisen vähättelemään omia valkoisia pieniä syntejään. Ja juuri ne pienet synnit ovat niitä, jotka syöksevät ihmisen perikatoon, jos hän ei tee parannusta.

Juudas Iskariot: apostoli, parannussaarnaaja, parantajaevankelista, Jeesuksen opetuslapsi ja seuraaja, jonka sanojen edessä riivaajat pakenivat, on tänään valtavissa tuskissa Tuonelan kuumuudessa. Ja tuo tuska tulee kestämään hänellä ikuisuuden. Hänen vaivansa savu nousee aina ja ikuisesti, koska hän ei ajoissa hylännyt muka niin pientä valkoista syntiään lopullisesti ja perusteellisesti.

Edes Jeesus ei kyennyt säilyttämään häntä uskossa, koska Juudas itse valitsi pitää kiinni vilpistä, joka oli hänen silmissään niin rakas ja ehkäpä mitättömän kaltainen.

Ehkä sinulla on jokin vääryys elämässäsi. Ehkä olet sallinut sen, koska Jumala edelleen käyttää sinua. Se saa sinut uskomaan, ettei syntisi ole niin paha asia Jumalan silmissä. Ehkä luotat Jumalan armoon ja rakkauteen. Olethan heikko vajavainen ihminen. Tiedätkö, että hengellisillä saavutuksilla ja menneisyyden voitelulla ei ole mitään merkitystä, jos edes yksi pieni synti hallitsee elämää. Synti on äärettömän vakava asia. Älä anna sen hämätä itseäsi, että Jumala käyttää sinua. Niin Jumala käytti Juudastakin. Hän oli voimakkaammassa Jumalan käytössä kuin useimmat meistä. Ja silti hän on nyt helvetin esikartanossa odottamassa tuomiopäivää. Jumala antoi aikaa hänelle parannuksen tekoon. Et voi tietää kauanko Jumala antaa sinulle aikaa parannuksen tekoon. Juudas pelasi venäläistä rulettia ja hävisi. Hän luuli, että hän hallitsi syntinsä ja pystyisi elämään kahdella tiellä taiteillen. Hänellä oli turvallista elää Jeesuksen opetuslasten joukossa. Eihän sieltä kukaan häntä ryöstäisi? Siinä Juudas erehtyi. Hän oli eräänä päivänä Perkeelle vapaata riistaa. Edes Jeesus ei lähtenyt Juudaksen perään. Etsikkoaika oli ohi.

Kuinka pitkällä sinun armonaikasi on synnillä leikkijä? Koska sinun oksasi putoaa puusta? Milloin sinun pieni valkoinen kettusi on niin iso, että se tapaa sinut? Et voi sitä tietää.

Ratkaisusi

Siispä, jos tänään kuulet Hänen äänensä, älä paaduta sydäntäsi. Ahkeroi ja tee parannus. Ilman parannusta Jeesuksesta ei ole sinulle mitään hyötyä. Ei ollut Juudaksellekaan.  Tee kerrankin täyttä totta. Käänny pois synneistäsi. Hylkää ne kokonaan ja lopullisesti.  Älä vaali niitä sydämessäsi. Kavahda niitä. Näe ne oikeasti sellaisena myrkkynä, joka tappaa sinut. Tuo ne Kristukselle ja kadu niitä. Hänellä on avaimet vapauttaa sinut niiden kahleista täydellisesti. Ei Hän sinulta omaa voimaa vaadi vaan koko sydämen. Ei hän ole kiinnostunut sanoistasi vaan sydämesi tilasta. Tällä mielenlaadulla saat Jeesuksen veren alla vielä kerran aloittaa alusta.